Ei varmaan ole enää normaalia pelätä monta kertaa päivässä lapsen kuolemaa tai murehtia joutuuko syksyllä koulun

["helmi"]

aloittava koulukiusatuksi...? Aina kun näen tai luen uutisen, että jollekin lapselle on tapahtunut pahaa tai lapsi on kuollut, tuntuu todella pahalle omaisten puolesta ja AINA tulee mieleen, että toivottavasti omille lapsille ei tapahdu mitään tuollaista. Kun niitä rakastaa niin, että sydäntä särkee... Ja ilman mitään uutisiakaan pelkään useasti päivässä, että toivottavasti saavat elää pitkän ja onnellisen elämän.

Esikoisen syntymässä tämä jatkuva pelko alkoi ja tuntuu, että lähiaikoina on pahentunut En ole edes miehelleni kertonut, että mietin tällaista useasti päivässä...

 

[Maailma on muuttunut]

En olekaan ainut! Minä mietin nyt kasvavalla vauhdilla samoja asioita ihan koko ajan. Kova menettämisen pelko.

 

[AikaKaukanaTäydellisestä]

Totta,ei ole normaalia jos pitkin päivää tollasia ajattelee. Taidat olla niitä jotka eivät anna lapsille yhtään omaa tilaa...

 

["aapee"]

En olekaan ainut! Minä mietin nyt kasvavalla vauhdilla samoja asioita ihan koko ajan. Kova menettämisen pelko.

"Kiva" kuulla, että muillakin on samaa. Sitäpä juuri, menettämisen pelkoa.

 

["aapee"]

Totta,ei ole normaalia jos pitkin päivää tollasia ajattelee. Taidat olla niitä jotka eivät anna lapsille yhtään omaa tilaa...

Jaahas, vai että aloituksestani näin vain päättelit, etten anna lapsille yhtään omaa tilaa :flower: Enkä sitten jaksa tähän enempää kommentoidakaan.

 

["vieras"]

Mä mietin myös usein samanlaisia asioita ja sitäkin, että saanko itse elää, etteivät lapseni joudu kasvamaan ilman äitiä. Luulen, että omassa tapauksessani vaikuttaa se, että oma äitini kuoli syöpään. En ollut tosin silloin enää alaikäinen, mutta kuitenkin...

 

[njoo]

itken hartaasti aina kun töllössä jonkun lapsi kuolee, tai siellä lapsia rääkkää joku tai ihan vain kova kohtalo kolkuttelee.

ja aina käy mielessä pelko kun jotain tuommoista lukee. Usein vain lasta katsomallakin se herää. Mutta en anna sen pelon häiritä. Tykkään että kuuluu asiaan, eikä vähennä uskoani lapsen pärjäämiseen. Pitää vain minut terävämpänä, että muistan arvioida riskit.

Koulukiusaamista en suostu pelkäämään, koska se on niin tuhoontuomittua touhua ettei tosikaan. Mitä enemmän vanhemmat pelkää, sen enemmän lapsi pelkää.

 

["aapee"]

itken hartaasti aina kun töllössä jonkun lapsi kuolee, tai siellä lapsia rääkkää joku tai ihan vain kova kohtalo kolkuttelee.

ja aina käy mielessä pelko kun jotain tuommoista lukee. Usein vain lasta katsomallakin se herää. Mutta en anna sen pelon häiritä. Tykkään että kuuluu asiaan, eikä vähennä uskoani lapsen pärjäämiseen. Pitää vain minut terävämpänä, että muistan arvioida riskit.

Koulukiusaamista en suostu pelkäämään, koska se on niin tuhoontuomittua touhua ettei tosikaan. Mitä enemmän vanhemmat pelkää, sen enemmän lapsi pelkää.

Minäkään olen yrittänyt antaa pelon olla häiritsemättä. Nyt vaan viime aikoina olen alkanut miettiä, että kuinka paljon on normaalia pelkoa... Mutta näkyyhän tuota muutkin samoja miettivän