Misu
Niin sitä se tarkoittaa kun niiden kanssa oppii elämään=eivät häiritse jokapäiväistä elämää, se vaatii ihmisestä riippuen; terapiaa, itsetutkiskelua, aikaa, ihan mitä itestäs tuntuu.Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Misu
Ei, ihan niinku ei ap:nkään elämä ole pilalla hänen ikävien kokemustensa takia. En vähättele, samankaltaiset elämät eikä se helppoa ole.Alkuperäinen kirjoittaja JaJa:
psykka
Kaikilla meillä on menneisyydessä ahdistuksia ja luurankoja. Joillakin suurempia, joillakin pienempiä, jotkut selviävät niistä helpommin, toisilla kestää kauemmin.
Et sinä ole yksin. Mikään maailmassa ei myöskään estä sua elämästä parempaa elämää ja olemaan onnellinen. Mikään, paitsi sinä. Nyt se on vaikeaa, mutta se ei aina tule sitä olemaan.
Lähde pienistä asioista. Rakastat lapsiasi? Haluat varmasti nähdä heidän elävän ja kasvavan ja rakentavan omaa elämäänsä. Sinun olemassaolosi on heille tärkeää. Vaikka olisit kärttyinen.
Olet onnistunut luomaan lapsillesi silti turvallisen ympäristön, ilman hyväksikäyttöä, ja isäkin on ilmeisesti mukana kuvioissa, ja vieläpä hyvä sellainen? Tämähän on jo saavutus. Lapsillasi on perusturva olemassa, ja se on heille paras alusta. Olet jo päässyt yhdestä demonista eroon, onnistunut siinä, mihin moni hyväksikäytetty ei ole pystynyt. On paljon ihmisiä, joita ei ole käytetty hyväksi, mutta he eivät koskaan menesty tai tule onnellisiksi. Lapsesi tarvitsevat sinua-vaikka välillä kärttyisenä- jatkamaan elämääsi.
Kauanko olet odottanut terapiaan pääsyä?
Onko sulla koulutusta, työtä, harrastuksia? Onko jotakin sellaista, mitä olet halunnut tehdä, mutta et ole pystynyt? Jotain, mitä haluaisit tehdä, mutta et ole uskaltanut ajatella?
Sun ei tarvitse olla uhri. Sussa on voimaa parantua ja tulla onnelliseksi, ja kaikki se ahdistus voi jäädä taka-alalle ja lakata hallitsemasta elämääsi. Minkälaisena näet unelmien elämäsi, sulje silmäsi ja yritä ajatella. Mieti, onko siihen jotain konkreettisia esteitä.
Terapiassa täytyy tällaisten asioiden kanssa käydä yleensä pitkään. Se ei tarkoita, että se olisi tehotonta. Asioita tarvitsee vain käsitellä monelta kantilta. Avun hakeminen on jo askel parempaan.
Kenenkään elämä ei suju täydellisesti suunnitelmien mukaan. Jollekin elämä romuttaa asiat täysin, toisilla on tasaisempaa. Selviytyminen onkin juuri sen oman polkunsa löytämistä, se ei ole sinulle mahdotonta. Älä vertaa elämääsi kenenkään toisen elämään, älä kuvittele että mun olis pitäny olla sitä ja tätä. Ahdistus ja vääryys kalvaa, mutta älä anna sen kalvaa tulevaisuuttasi. Onni voi olla ihan pienissä asioissa, ja niistä pienistä asioista voi kasvaa suuria ja ihmeellisiä. Onhan sulla jo kaksi esimerkkiä siellä jaloissasi.
kirjoittele vaan vaikka tänne, jospa se auttaisi jäsentelemään ajatuksiasi.
:hug:
Et sinä ole yksin. Mikään maailmassa ei myöskään estä sua elämästä parempaa elämää ja olemaan onnellinen. Mikään, paitsi sinä. Nyt se on vaikeaa, mutta se ei aina tule sitä olemaan.
Lähde pienistä asioista. Rakastat lapsiasi? Haluat varmasti nähdä heidän elävän ja kasvavan ja rakentavan omaa elämäänsä. Sinun olemassaolosi on heille tärkeää. Vaikka olisit kärttyinen.
Olet onnistunut luomaan lapsillesi silti turvallisen ympäristön, ilman hyväksikäyttöä, ja isäkin on ilmeisesti mukana kuvioissa, ja vieläpä hyvä sellainen? Tämähän on jo saavutus. Lapsillasi on perusturva olemassa, ja se on heille paras alusta. Olet jo päässyt yhdestä demonista eroon, onnistunut siinä, mihin moni hyväksikäytetty ei ole pystynyt. On paljon ihmisiä, joita ei ole käytetty hyväksi, mutta he eivät koskaan menesty tai tule onnellisiksi. Lapsesi tarvitsevat sinua-vaikka välillä kärttyisenä- jatkamaan elämääsi.Kauanko olet odottanut terapiaan pääsyä?
Onko sulla koulutusta, työtä, harrastuksia? Onko jotakin sellaista, mitä olet halunnut tehdä, mutta et ole pystynyt? Jotain, mitä haluaisit tehdä, mutta et ole uskaltanut ajatella?
Sun ei tarvitse olla uhri. Sussa on voimaa parantua ja tulla onnelliseksi, ja kaikki se ahdistus voi jäädä taka-alalle ja lakata hallitsemasta elämääsi. Minkälaisena näet unelmien elämäsi, sulje silmäsi ja yritä ajatella. Mieti, onko siihen jotain konkreettisia esteitä.
Terapiassa täytyy tällaisten asioiden kanssa käydä yleensä pitkään. Se ei tarkoita, että se olisi tehotonta. Asioita tarvitsee vain käsitellä monelta kantilta. Avun hakeminen on jo askel parempaan.
Kenenkään elämä ei suju täydellisesti suunnitelmien mukaan. Jollekin elämä romuttaa asiat täysin, toisilla on tasaisempaa. Selviytyminen onkin juuri sen oman polkunsa löytämistä, se ei ole sinulle mahdotonta. Älä vertaa elämääsi kenenkään toisen elämään, älä kuvittele että mun olis pitäny olla sitä ja tätä. Ahdistus ja vääryys kalvaa, mutta älä anna sen kalvaa tulevaisuuttasi. Onni voi olla ihan pienissä asioissa, ja niistä pienistä asioista voi kasvaa suuria ja ihmeellisiä. Onhan sulla jo kaksi esimerkkiä siellä jaloissasi.
kirjoittele vaan vaikka tänne, jospa se auttaisi jäsentelemään ajatuksiasi.
:hug: