ei toivottu raskaus.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "pelokas"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"pelokas"

Vieras
Mulla on tuore suhde erään miehen kanssa, jonka olen tuntenut jo pidemmän aikaa. Oltiin ystäviä ennen kuin suhde muuttui kesällä vakavammaksi. Minulla ei ollut e-pillereitä ja kerroin siitä miehelle kun ensi kertaa päädyimme harrastamaan seksiä. Mies ei lauennut sisään enkä uskonut että raskauden mahdollisuutta olisi koska minulla säännöllinen kierto ja sen mukaan ovulaatio olisi jo ollut viikkoa aiemmin. Nyt kuitenkin raskaustesti näyttää plussaa. Ilmoitin asiasta miehelle eikä hän enää vastaa puheluihin ja viesteihini. Lapsen aion pitää, mutta ilmeisesti jään siis lapsen kanssa yksin. Mä vaan toivoisin että hän suostuisi näkemään minut ja puhumaan asiat selviksi. Ilmoittamaan edes jos ei halua kuulua lapsen elämään.
 
Toivoahan saa, mutta ei se taida mikään älyn jättiläinen se mies olla. Sekstailee ilman ehkäisyä ja sitten heittää mykkäkoulua kun seurauksia yllättäen tulee. Eiköhän se kuitenkin jotain ilmoittele aikanaan, parempi varmaan antaa sulatella asiaa rauhassa.

Onnea kuitenkin sinulle ja tsemppiä odotukseen. Kyllähän oma vauva on kuitenkin ihana asia :flower:.
 
No, miestä ei tunnu kiinnostavan. Kunhan lapsi syntyy, sä voit kertoa lastenvalvojalle kuka isä on, ja lastenvalvoja hoitaa asian eteenpäin - tai sitten voit olla kertomatta. Jos miestä ei kiinnosta lapsi yhtään, niin olisi varmaan parempi jättää kertomatta,koska lapsesta ei taatusti tunnu isompana hyvältä se,että isä on ollut koko ajan tietoinen lapsen olemassaolosta, isyys on vahvistettu todennäköisesti verikokeilla jne. Voiko lapsi tuntea itseään yhtään vähempää halutuksi, jos isä "hylkää"?
 
Miehistä viis. Mikään ei ole suurempaa rakkautta kuin äidin rakkaus omaan lapseen :) niin tai no kuulemma Jumalan rakkaus on mut kaikki ei siihen usko.

On se vaan maailman ihanin asia <3 Juuri äsken mietin miten kurjaa eloni olisi ilman omaa rakkauttani. Nimittäin eräs sikamainen mies vihjaili mulle miten "helppoa" elämäni olisi ilman lastani. Joopa joo. Mä olen niin täynnä rakkautta kun saan pusuja tuolta 2veeltä ja se rutistaa ja kertoo miten rakastaa. Elämä on ihanaa!
 
Lapsen rakkaus isään, entä se?
Lapsen oikeus isään?

Miten voi rakastaa, jos ei tiedä eikä tunne. Ja vaikka lapsella on oikeus isään, ei isällä ole velvollisuutta (paitsi elatusvelvollisuus) lapseen.

Nämä on välillä vähän paskamaisia kuvioita, mutta minkäs teet.

Ap:lle tsemppiä yksin?odotukseen. On pitkälti asenteesta kiinni miten sen jaksaa ja kestää. Omalla kohdallani se ei aikoinaan ollut millään muotoa ongelma, enkä osannut sitä juurikaan surra tai ihmetellä. Yksinkin pärjää ihan hyvin...ja itseasiassa ihan helkutista paremmin, kuin epävarmassa tilanteessa.
 

Yhteistyössä