Ei tee mieli palata kouluun... ei tunnu omalta alalta ja en halua lasta hoitoon... mutta MIES PAKOTTAA!

[eksyksissä]

...tai ei nyt pakota... mutta hyvin vahvasti on sitä mieltä, että minun on nyt syksyllä palattava keskn jääneiden opintojeni pariin. Ja olin itsekin tässä ajatellut tekeväni niin, olen jo ilmoittanut koulullekin ja lapsellekin on hoitopaikka...

..mutta nyt taas tuli semmonen olo, etten raskis laittaa tuota 1-vuotiasta vielä hoitoon Ja toisekseen; en halua koskaan tehdä työtä, johon opiskelen Minulle oli jo ennen lapsen syntymää selvää, ettei opiskelemani ala ole minua varten... ja äitiysloma tarjosi hyvän sauman lopettaa koulu.. Mutta mies vaatii, että koulu on käytävä, kun on mennyt jo paljon rahaa siihen ja vain hieman alle puolet jäljellä...

Järkisyidenkö takia minun pitää jatkaa koulua?? Eikö vaa´assa paina lapsi? Haluan olla hänen kanssaan kotona... Minulla on jo yksi ammatti, joten jos joskus mieli tekee työelämään niin voisin palata siihen työhön...

Mitä tässä pitäisi tehdä?? Toisaalta; tuleno joskus katumapäälle, jos en käy koulua, vaikka se nyt ei tunnukaan omalta alalta??

 

[leijona76]

Mulla jäi yks koulu kesken enkä ikinä ole katunut.

 

[Non compos mentis]

Mikä koulu mahtaa olla kyseessä? Mietin vain, että jos on tarpeeksi laaja-alainen koulutus, voinee sitä soveltaa johonkin sellaiseenkin, mistä voisit tykätä. Jos ei ole kamalasti jäljellä, kannattaa opiskella loppuun asti.

 

[Champion]

Mä kans lopetin yhden koulun ja olen enemmän kun tyytyväinen päätökseeni. Ajan kanssa löytyi uusi ala ja nyt olen onnellinen ja tyytyväinen Olihan koulun lopettaminen iso juttu mukamas mut sain kans olla lasten kans kotona. Ja mä oon aina ollut sitä mieltä että meillä ihmisillä on niin pitkä työelämä edessä ettei opintojen vaihtaminen/viivästyminen paljoa paina siinä työvuosi määrässä! Meillä on loppuelämä aikaa. Joten kannattaa tehdä niin kun oikealta tuntuu, eikä niin mitä mieltä muut on :hug:

 

[nellustiina]

no jos sua ei kerta kiinnosta se ala nii älä turhaa mee ja jos sulla on kerta jo ammatti ja sitä työtä voisit tehä nii mikä ongelma täs nyt sitte on???

 

[Karussa]

Mä en opiskelis alaa joka ei kiinnosta varsinkaan jos on jo jokin koulutus olemassa. Menisin sen alan hommiin tai sitten opiskelisin mieluisen ammatin.

Eikä sun mies kai sua voi pakottaa, kyllä mä jäisin vielä noin pienen kanssa kotiin. :/

 

[Työäiti]

No mitä sinä haluat tehdä, varmasti jotain? En minäkään haluaisi katsoa kotona lojuvaa miestä, jolla ei ole mitään suunnitelmaa. Tällä en tarkoita, että pitää heti hylätä lapsi päivähoitoon, mutta jotain järkevää pitää päättää tehdä.

 

[Karussa]

No mitä sinä haluat tehdä, varmasti jotain? En minäkään haluaisi katsoa kotona lojuvaa miestä, jolla ei ole mitään suunnitelmaa. Tällä en tarkoita, että pitää heti hylätä lapsi päivähoitoon, mutta jotain järkevää pitää päättää tehdä.

Mun mielestä ap:llä on vielä pari vuotta miettiä mitä haluaa tehdä kun lapsi on noin pieni. Ei sillä ettei 1-vuotiasta sais laittaa hoitoon jos haluaa mutta mikä hoppu?

 

[Sydämen asialla]

Teet juuri niin kuin SINÄ tunnet sisimmissäsi tunnet!Ja 1vuotias on pieni,elä lapsuutta hänen kanssaan jos niin haluat ja tunnet....kokemisen arvoista!usko pois...jos taloudellisesti pärjäätte ja sillai...Ei elämä ole kuin pieni hetki...Voimia!!

 

[marhe]

siis kysehän on SUN elämästä. älyttömämpänä mä näen sen, että sä jatkat koulua tietäen ettet ikinä alan töitä tule tekemään ja tuhlaatte opiskeluun vielä enemmän rahaa.
Lisäksi lapsi on vain kerran noin pieni, joten jos ei tunnu hyvältä viedä hoitoon...jäät kotiin. Kyllä yksi vuosi menee vaikka miten kotosalla jos rahallisesti on tiukkaa. ei sekään oikein ole että miehen pillin mukaan mennään...joku kompromissi pitäs olla.

 

[Sydämen asialla]

Ja täyttä työtä se kotona olokin on Olet tärkeä.Älä tuhlaa aikaa.JÄÄ KOTIIN