Ei sukua, ei perhettä muita kuin mies ja lapsi..MUITA?

[iiina]

OLen tavallaan surullinen. Miehen puolella on oikein idylliperhe ja iso suku, joka pitää yhteyttä toisiinsa. No mulla taas on paljon sukulaisia, mutta koska äitini sössi välinsä heihin ja isäni kuoli, niin en ole nähnyt heitä vuosiin. Teininä yritin soitella ja lähetellä joulukortteja, mutta kun sieltä päin ei tullut yhteydenottoja (ovat perheellisiä, eli toki heillä omat juttunsa) niin olen luovuttanut. Minulla on vain äiti, siskoani en tunne (on 15v vanhempi) ja isäni on kuollut.

Ystäviä on vain vähän... kirjoittelenkin paljon palstoille, kun mulla ei ole oikein ketään. On muutama kaveri, mutta he eivät itse ota koskaan yhteyttä paitsi ehkä kerran kuukaudessa messengerissä. Kun minä ehdotan tapaamista niin aika nihkeästi sopii. Toki on hyvä, että edes miehen puolella on jotain tukiverkostoa, mutta en mä kuulu heidän perheeseen siltikään. Enkä tunne kuuluvani, koska mä olen niin erilaisista lähtökohdista (perheväkivaltaa, alkoholismia jne.. miehen perhe taas "unelmaperhe").

Välillä mä tulen todella surulliseksi tilanteestani. On semmoinen olo, ettei "kukaan välitä, eikä kukaan pidä musta". Toisaalta en voi sille mitään millaiseen perheeseen ja sukuun synnyin. Käy kateeksi ihmisiä, joilla on paljon välittäviä läheisiä ympärillä. Mulla ei ole kuin mies ja lapsi.

Nytkin mies on lapsen kanssa mummolassa. Mä en lähtenyt mukaan, kun aina on vähän ulkopuolinen olo ja tulen surulliseksi. Jotain tarttis varmaan tehdä. Onko muita, joita harmittaa kenties vastaava tilanne?

 

[uppia]

ylös

 

[paapponen]

aivan suora kopio mun elämästä...

 

[LonelyStar]

Mulla kans vähän samanlaista.Asutaan kaukana omista vanhemmistani, mutta muutenkin heihin etäiset välit. Miehen suvun kans en edes halua olla tekemisissä, kun eivät edes muista lasten syntymäpäiviä :/ Eikä ystäviä/kavereitakaan ole montaa... :hug:

 

[piparminttu]

aivan suora kopio mun elämästä...

Samoin jonkun verran minunkin.

 

[lintu]

älä ajaatele noin . sulla on lapsia ne rakastaa sua ja mies . on sellaisia ihmisiä jolla ei ole ketään ei lapsia ei mies ta nainen ei ystäviä.. mies ja lapset on parempi kun ei mitään..

 

[taskuveenus]

Mullakin aika vähissä kaverit. Missä päin asustelet? Itse asustan merilapissa... Olen kuulemma kaverina hyvä... taskuveenus@yahoo.uk.co

 

[Dietorelle]

etkö voisi lähestyä miehen perhettä. oppia tuntemaan heitä. saamaan heistä sen perheen jota ei sulla ikinä ollut.

mitä meihesi sanoo mietteistäsi?tietääkö hän että koet itsesi ulkopuoliseksi?

 

[vieras]

Ihan sama tilanne minullakin. Olen aivan yksin, siis saldo on mies, lapsi, ja anoppi. Omaa perhettä ei ole. Yksi kaveri, joka asuu kaukana, ja on kiireinen ison perheensä kanssa. Ahdistaa kun kukaan ei ole "pitämässä mun puolia". Avioliittokin on perseestä, mutta ei ole minnekään minne mennä, joten olen jumissa tässä helvetissä. Ei ole edes kenellekään jolle voisin avautua ja purkaa tunteita. Varmaan tuleekin joku romahdus kohta, en vain jaksa. Ei ole kiva olla yksin .