ei oo enää mulla vauvaa :(

[äiti 2lle]

vaan on tainnut kasvaa iso tyttö...ja äiti on aivan ihmeissään...tuttipullot juuri korjasin pois tuommoinenkin asia tuntuu jo suurelta...reilu 2vkoa ja pimu on vuoden vanha...minne se aika meni? VUOSI!! ja terve on, vaikka aluksi pelättiin että käveleekö tyttö koskaan kun todettiin lonkkaluksaatio...sitä oli niin peloissaan ja mietti kuinka se arki nyt tästä ja mitä se isosiskokin tuumaa pienestä...ja nyt...se melkein kävelee ja jukra kun se osottaa mieltään ja heittäytyy lattialla jos mihinki asentoon ja kiukkuaa...kun pyydät sitä taputtamaan se taputtaa ja kun sanot EI niin se vilkaisee sua oudosti ja nauraa ja tekee sen mistä kielsit...ja se sanoo ÄITI ja ÄIKKÄ, tosin tietämättä mitä se tarkoittaa...ja sisko, voi mikä isosisko, miten ihana asia onkaan sen kanssa leikkiä, kun joka paikkaan pitää mennä perässä minne siskokin menee...

huokaus...mun vauva...

 

[veeras]

:hug:
niin ne kasvaa!

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

Mulla on 3kk ikäinen vauveli tässä mutta silti katson tuota keskimmäistä ja ihmettelen mihin se mun vauvani katosi. Mulla ja keskimmäisellä oli paljon kiinteämpi "kiintymys" vai miksi sitä nyt sanoisi koska hän sairasti 2 ensimmäistä vuotta elämästään. olen katsellu vanhoja kuvia missä esim keskimmäinen puolitoista vuotiaana makaa sairaala sängyssä. Samaa myös ihmettelin kun esikoiseni täytti 5v, mihin tää aika on kadonnut, kohta lähtee eskariin toi mun "esikoisvauvani"

 

[vieras]

ei pahalla mutta voisiko otsikointiin kiinnittää huomiota ,otsikostasi saa käsityksen että vauvallesi on tapahtunut jotain pahaa ja tarina on kuitenkin muuta.Itse en halusisi kirjoittaa kivasta asiasta noin että sitä luullaan ensin pahaksi asiaksi.

 

[hidas sytytys äidillä]

Hups, minä heräsin samaan vasta vuoden myöhemmin.... Eli kun tyttö täytti 2-vuotta!

 

[Lumi-Marja]

Aika menee, meidän vauva on kaks ja puoli, mut se vanhin vauva....just häntä tuuditin nakit silmillä koliikin takia, itkin väsymystä ja mietin, miten jaksan. Pian tuli toinen perään ja vuosi ikäeroksi, ihania vauvoja. Muistan, miten opittiin konttaamaan, puhumaan, kävelemään, tekemään kepposia...huokaus...pian on vanhin vauvani aikuinen, ei vielä, mutta pian. Ei siitä vauva ajasta hennoisi luopua, mutta se tulee vastaan kuitenkin. Vielä on vauvakuume päällä...jos vielä se kuudes :heart:

 

[äiti2lle]

No musta tuntu et mulla on ollu tän pienmmän kanssa se kiintymys suurempaa mitä esikoisen, ehkä se johtuu ihan siitä et esikoinen oli aikoinaan jotenki enemmän isänsä perään ja se oli jotenkin niin isomman olonen koko vauva-ajan(paitsi ne ekat kuukaudet) mut heti ku se alkoi liikkumaan niin sylit jäi ja kiinnostus kaikkeen muuhun ja menemiseen tuli. Jotenki tää toinen, nuorempi, on ollu semmoi äitin perään...ja on ollu aina semmonen enempi vauvamainen kuin esikoinen. Esimerkiks. esikoisen kanssa halusin hyssyttää sitä välillä syliin niin et se ois siihen nukatanu, tai illalla viereen, mut eih, sil vaan meno kiihtyi silloin vaikkaois ollu kuinka väsy. Ja nyt tän nuoremman kanssa, ni se aina haluaa vaan syliin ja nukahtaa siihen, pää rintaa vasten ja nukahtaa viereenkin, jotenki se haluaa vaan olla lähellä ja se tuntuu itestänikin hyvälle ja ihanalle olla semmonen. Kauheen vaikeeta selittää, mut onhan tuo esikoinenkin tärkeä tietysti ja ihana. Mut kun tätä vauva-aikaa vaan tässä miettii ja vertailee...on ne vaan niin erilaisia ja niiiiiin rakkaita.

 

[äiti 2lle]

ei pahalla mutta voisiko otsikointiin kiinnittää huomiota ,otsikostasi saa käsityksen että vauvallesi on tapahtunut jotain pahaa ja tarina on kuitenkin muuta.Itse en halusisi kirjoittaa kivasta asiasta noin että sitä luullaan ensin pahaksi asiaksi.

Sori, tarkoitus ei ollut laittaa ihmisiä ajattelemaan noin. Eikös se kuitenkin ole hyvä asia että tässä ei ollutkaan kyse mistään tän ikävemmästä asiasta. En kuitenkaan ajatellut mitä kirjoitin otisikkoon joten pahoitteluni.

 

[finttu]

ja terve on, vaikka aluksi pelättiin että käveleekö tyttö koskaan kun todettiin lonkkaluksaatio... ..

Hei ei ton takia olis tarvinnu pelätä, että käveleekö vai ei. Mullakin on ollu ja se sentään hoidettiin 70-luvulla ja ihan hyvin kävelen.