Ei ole vauvakuumetta, mutta jätetään ehkäisy pois

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Järjenmukaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

Järjenmukaan

Vieras
tässä kierrossa. Esikoinen vuoden, ja ajateltiin, että vaikka vauvakuumetta ei ole, niin lyhyehkössä ikäerossa on hyvätkin puolensa. Esikoinen tärppäsi heti ekasta kierrosta, mistä sitä tietää kauan tässä menee. Ollaanko teidän mielestä hulluja? :) Tiedän kuitenkin, että pärjätään vauvan kanssa ja rakastan häntä varmasti, vaikka ei ole vaaleanpunaista-hössötys-vauvakuumetta.
 
Meidän lapsilla on ikäeroa 3v ja se on aika hyvä nyt tässä vaiheessa, kun pienempi on alle 1v. Mutta toisaalta se on myös ollut liikaa... jos tulet nyt raskaaksi, esikoinen on jo melkein 2, kun vauva syntyy, joten ihan hyvin tulee menemään. Ei aina tarvi olla hirveä vauvakuume, joskus täytyy käyttää vähän järkeäkin ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lyhyessä ikäerossa on kyllä erittäin huonotkin puolensa. Musta on tyhmää tehdä lyhyellä väliajalla, varsinkin jollei edes ole vauvakuumetta.

Onko sulla lapset lyhyellä ikäerolla? Mitkä ne huonot puolet on? Varmaan aluksi totuttelemista, kun pitää vastata kahden lapsen tarpeisiin, mutta eiköhän se siitä ajan kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lyhyessä ikäerossa on kyllä erittäin huonotkin puolensa. Musta on tyhmää tehdä lyhyellä väliajalla, varsinkin jollei edes ole vauvakuumetta.

Onko sulla lapset lyhyellä ikäerolla? Mitkä ne huonot puolet on? Varmaan aluksi totuttelemista, kun pitää vastata kahden lapsen tarpeisiin, mutta eiköhän se siitä ajan kanssa?

Ei ole, on pidemmät ikäerot ja se on hyvä, sen sijaan sääliksi käy noita äitejä, joilla 3 tosi pientä lasta. Vähän on kireyttä ilmassa heillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pehmeäpupu:
Joo, ootte hulluja :o
Itse tein kaksi ekaa 1v9kk ikäerolla :whistle:

Se on hienoa että jotkut voi vain "tehdä" lapset silloin ja sellaisella ikäerolla kuin huvittaa :) Kaikki vaan ei ole yhtä onnekkaita.

Meillä tulee ikäeroa reilu 1v3kk, hirmuinen onni ettei tosikkoa tarvinnut yrittää kuin muutama kuukausi. Itsellä ollut pidemmät ikäerot omiin sisaruksiin ja ollaan oltu vihamiehiä muksuina. Ei vaan toimi. Miehellä taas lyhyemmät ja ovat hyviä kavereita aina olleet veljensä kanssa.

Vanhemmille ehkä helpompaa(?) silloin vauva-aikana pitkä ikäero, mutta lapsille usein kostautuu.

Ap:lle onnea valitsemallenne tielle, toivottavasti ei tarvitse ikuisuutta yrittää ja lapsille tulee pieni ikäero jos sellaista toivotte :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja Pehmeäpupu:
Joo, ootte hulluja :o
Itse tein kaksi ekaa 1v9kk ikäerolla :whistle:

Se on hienoa että jotkut voi vain "tehdä" lapset silloin ja sellaisella ikäerolla kuin huvittaa :) Kaikki vaan ei ole yhtä onnekkaita.

Meillä tulee ikäeroa reilu 1v3kk, hirmuinen onni ettei tosikkoa tarvinnut yrittää kuin muutama kuukausi. Itsellä ollut pidemmät ikäerot omiin sisaruksiin ja ollaan oltu vihamiehiä muksuina. Ei vaan toimi. Miehellä taas lyhyemmät ja ovat hyviä kavereita aina olleet veljensä kanssa.

Vanhemmille ehkä helpompaa(?) silloin vauva-aikana pitkä ikäero, mutta lapsille usein kostautuu.

Ap:lle onnea valitsemallenne tielle, toivottavasti ei tarvitse ikuisuutta yrittää ja lapsille tulee pieni ikäero jos sellaista toivotte :)

öö, kai toi vähän riippuu. Esim. jos ikäeroa on vaikka vuosi lasten välillä niin kostautuuhan se lapsillekin. Toinen on vielä tosi tosi pieni ja sitten syntyy vauva, niin väkisinkin tämä vanhempi vauva joutuu paljon enemmän "pärjäämään" itsekseen kun jos ikäeroa olis vähän enemmän.
Ikäerot ei aina tarkoita sitä, että lapsilla ei olis yhteyttä, tiedän monia tapauksia että ikäeroa on xx määrä, mutta silti älyttömän hyviä ja rakkaita sisaruksia keskenään. On myös tapauksia että on vaikka kaksoset ja silti ei synkkaa, esim. sukupuoli vaikuttaa asiaan.
Kaksi lasta meneekin varmaan melko ok lyhyelläkin ikäerolla, jos on suhteellisen terveitä ja isäkin osallistuu arkeen. Kyllähän toiset pärjää tyyliin: 5 lasta ja vanhin eskarissa...mutta jokainen tekee sen mukaan minkä katsoo itselleen JA PERHEELLEEN parhaaksi.
 
Niin ja mitä tulee tuohon vauvakuumeeseen, niin sehän on aika "epärealistista", ainakin ennen esikoista oli. Semmoista unelmahöttöä, ainakin minulla :) . Ja vauvanahan nuo ei kauaa pysy. Ja haluan useampia lapsia, se on selvä :)
 
Meillä mies on hoitanut esikoista siinä missä minäkin, vaihtaa vaippaa, pesee kakat, syöttää, leikkii ym.. töissä käy totta kai, mutta mies hoitaa lähes aina iltapuuhat jne.. ja varmaan ihan yhtä lailla on mukana hommassa jos ja kun toinen lapsi syntyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin ja mitä tulee tuohon vauvakuumeeseen, niin sehän on aika "epärealistista", ainakin ennen esikoista oli. Semmoista unelmahöttöä, ainakin minulla :) . Ja vauvanahan nuo ei kauaa pysy. Ja haluan useampia lapsia, se on selvä :)

joo, ihan aikuisten oikeesti mä en tajua miksi seksiä harrastamalla saadaan lapsia. Kun paneminen ja se arkinen lasten hoito 18v ei kyllä musta mitenkään "kuulu yhteen"
Oikeasti lapset ja perhe on sen verran rankka ja pitkäkestoinen juttu että ihan järjellä niitä onkin järkevä miettiä.
Tsempitystä suunnitelmiin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja 5 lapsen äiti:
öö, kai toi vähän riippuu. Esim. jos ikäeroa on vaikka vuosi lasten välillä niin kostautuuhan se lapsillekin. Toinen on vielä tosi tosi pieni ja sitten syntyy vauva, niin väkisinkin tämä vanhempi vauva joutuu paljon enemmän "pärjäämään" itsekseen kun jos ikäeroa olis vähän enemmän.
Ikäerot ei aina tarkoita sitä, että lapsilla ei olis yhteyttä, tiedän monia tapauksia että ikäeroa on xx määrä, mutta silti älyttömän hyviä ja rakkaita sisaruksia keskenään. On myös tapauksia että on vaikka kaksoset ja silti ei synkkaa, esim. sukupuoli vaikuttaa asiaan.
Kaksi lasta meneekin varmaan melko ok lyhyelläkin ikäerolla, jos on suhteellisen terveitä ja isäkin osallistuu arkeen. Kyllähän toiset pärjää tyyliin: 5 lasta ja vanhin eskarissa...mutta jokainen tekee sen mukaan minkä katsoo itselleen JA PERHEELLEEN parhaaksi.

Sehän riippuu ihan vanhemmista miten paljon laitetaan pientä lasta "pärjäämään" itsekseen. En mä ainakaan 24/7 ole tälläkään hetkellä kiinni esikoisessa, mutta hän saa varmasti jatkossakin tarvitsemansa huomion jommalta kummalta meistä, jatkossa joutuu vaan varmasti joskus odottamaan pikkusiskon takia kun nykyään muiden juttujen takia.

Mä en vaan jaksa ymmärtää tätä yleistä negatiivista asennetta lasten pieneen ikäeroon. Ei se kuitenkaan ole mitenkään luonnotonta tai ennenkuulumatonta. Miten ihmiset muka on ikiajat lasten kanssa pärjännyt kun nykyään se ei voi onnistua, tai ainakin joku on heti alkuun jo tuomitsemassa koko yrityksen kun kehtaa mainita että pientä ikäeroa toivoo. Oikeesti, en vaan ymmärrä.

Jokainen tekee omalla kohdallaan päätökset ja jokaisella on omat motiivinsa. Jokainen myös hoitaa lapsensa parhaaksi katsomallaan tavalla ja uskallan väittää ettei meidän esikoinen mitenkään heitteille kakkosen takia jää, ei hänen arvonsa vähene tippaakaan sisaruksen tulon myötä.

Lapset on rikkaus, ei taakka. Aika surullista miten monet tuntuu ajattelevan juuri toisinpäin :(

Pitää vielä ihmetellä ääneen niille jotka haluavat lapset pitkillä ikäeroilla, että kun usein kuulee sanottavan että esikko saa sitten olla tarpeeksi kauan pieni ja ainokainen, niin jääkö ne lapset sitten kokonaisuudessaan siihen kahteen, vai tuleeko muutkin pitkällä ikäerolla että jokainen saa olla vauva pitkään? Ja siinä vaiheessa kun usein esikon pitää kasvaa isoksi ja pärjätä kun on jo iso, niin eikös se sitten ole hänelle hiukka vaikea paikka? Toinen ei koskaan voi saada esikon asemaa, vähän epäreilua jo valmiiksi hänellekin ;) Pointti; teit niin tai näin, ei kaikki voi koskaan voittaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sitä pitä yyyrittää:
Täh? Ihan huvikseen vauvako?

Ei, vaan me halutaan "perhe kokoon" eli lisää lapsia. Mutta vauvakuumetta ei ole. Eikä välttämättä edes tule: tiedän kyllä, millaista se yöheräily ym. on, en osaa enää edes ajatella niin naiivin vaaleanpunaisesti kuin ennen esikoista :)
 
Mutta mä ihmettelen kovasti tuota, ettei "esikoinen saa olla pieni".. Meidän tapauksessa, jos lapsi saisi heti alkunsa, ikäeroksi tulisi 1v9kk. Minusta ei mikään ennenkuulumattoman pieni ikäero.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ddd:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lyhyessä ikäerossa on kyllä erittäin huonotkin puolensa. Musta on tyhmää tehdä lyhyellä väliajalla, varsinkin jollei edes ole vauvakuumetta.

Minusta vauvakuume on huono syy tehdä lapsia.

peesaan tätä. tyhmempää syytä ei voi ollakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja peesi:
Alkuperäinen kirjoittaja ddd:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lyhyessä ikäerossa on kyllä erittäin huonotkin puolensa. Musta on tyhmää tehdä lyhyellä väliajalla, varsinkin jollei edes ole vauvakuumetta.

Minusta vauvakuume on huono syy tehdä lapsia.

peesaan tätä. tyhmempää syytä ei voi ollakaan.

Ei kai se nyt aivan noinkaan ole. Vauvakuume = halu saada lapsi/lapsia. Mutta tietenkään hetkellisessä mielenhäiriössä ei lasta kannata laittaa alulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta mä ihmettelen kovasti tuota, ettei "esikoinen saa olla pieni".. Meidän tapauksessa, jos lapsi saisi heti alkunsa, ikäeroksi tulisi 1v9kk. Minusta ei mikään ennenkuulumattoman pieni ikäero.

Kun ne lapset pitää kuulemma nykyään paapoa 5-vuotiaaksi asti vauvoina. Musta on ihan paras kattoa yhtä sukulaisperhettä jossa on 3- ja 5-vuotiaat lapset (kakkonen on kuulutettu olevan vahinko, he olisivat halunneet pitkän ikäeron..). Vanhempi muksu ei suostu edes leipää voitelemaan itse kun äiti voi hoitaa, ja äitihän hoitaa. Pienempi ei suostu käymään potalla kun äiti vaan vaihtaa vaipat kun jätkä huutaa. Mun mielestä tässä on mennyt vähän liian pitkälle se "lapset saa olla pieniä tarpeeksi pitkään" asenne mikä tuntuu tosiaan vallitsevan..

Enkä tosiaan tarkoita että pitäisi 1-vuotiaana pitää huoli itsestään jne, vaan vanhemmille järki käteen ja vähän saa omatoimisuutta odottaa lapselta ikään ja kehitykseen perustuen :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta mä ihmettelen kovasti tuota, ettei "esikoinen saa olla pieni".. Meidän tapauksessa, jos lapsi saisi heti alkunsa, ikäeroksi tulisi 1v9kk. Minusta ei mikään ennenkuulumattoman pieni ikäero.

Oikein hyvä ikäero minusta. Meillä kahdella ekalla suunnilleen tuo. Mutta ei 5 vuoden ikäerokaan ole huono omasta kokemuksestani. Ei ole mitään oikeaa hyvää ikäeroa olemassakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja koppis:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta mä ihmettelen kovasti tuota, ettei "esikoinen saa olla pieni".. Meidän tapauksessa, jos lapsi saisi heti alkunsa, ikäeroksi tulisi 1v9kk. Minusta ei mikään ennenkuulumattoman pieni ikäero.

Oikein hyvä ikäero minusta. Meillä kahdella ekalla suunnilleen tuo. Mutta ei 5 vuoden ikäerokaan ole huono omasta kokemuksestani. Ei ole mitään oikeaa hyvää ikäeroa olemassakaan.

No eikai tosta kukaan ole sanonutkaan että olis jotenkin liian pieni ikäero. Kyse on kai siitä jos ikäeroa on esim. vuosi (joskus jopa alle) niin se VOI olla liian pieni ikäero lasten ja äidin kannalta, muttei välttämättä.
Kaippa sellainen pari vuotta on aika ihanteellinenkin ikäero, isompi osaa jo kävellä, puhua, ei tarvi vaippoja jne ja äiti on toipunut synnytyksestä, imetyksestä jne.

Tuosta lapsen paapomisesta josta joku kirjoitti, niin tuo ei mielestäni liity ikäeroon, vaan tapaan jolla lapsia kasvatetaan. Toiset pesee vielä koululaisten hampaat jne, sitten taas toiseenkin suuntaan pieneltä vaaditaan liikaa...
 
Ensinnäkin mun mielestä pieni ikäero on jos se on alle 1v6kk. Toiseksi meidän lapset on suht. pienellä ikäerolla eli 1v2kk ja ikinä ei ole tullut yhtään huonoa puolta esiin. noin pienen ikäeron vuoksi päinvastoin olen erittäin iloinen et saatiin kaks lasta niin pian, ihan harmittaa ettei yeitetty sitä kolmatta samaan syssyyn..
 

Yhteistyössä