Ei minulle pitänyt käydä näin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huoh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huoh

Vieras
Olen ollut 8v naimisissa. Avioliittomme on onnellinen, rakastan miestäni ja hän minua. Noin kuukausi sitten tutustuin mieheen jonka kanssa minulla on todella mukavaa. Mies on minua 17v vanhempi. Tämä mies on työkaverini.

En ole ajatellut tätä työkaveria millään muulla tavalla kuin ystävänä, mutta nyt viikonloppuna säikähdin kun huomasin, että ajattelen häntä koko ajan. Hän tuntui jo ensitapaamisella siltä kuin olisimme tunteneet aina. Hänen lähellä on vaan niin hyvä ja luonteva olla. Meillä on hauskaa, nauramme paljon ja meillä on aivan samanlaiset mielipiteet. Ajattelen, että haluaisin pian töihin, että tapaisin taas hänet?

Mutta miten voin ajatella näin? Kun olen oikeasti oman aviomieheni kanssa onnellinen? Miten yhtäkkiä voin tuntea toista miestä kohtaan näin? Onko tämä normaalia? Mitä ihmettä teen :(
 
Koitankin ajatella, että mies on vaan ystävä, en edes halua muuta koska rakastan miestäni. Mutta miten voin tuntea tätä toista kohtaan näin vaikka en edes halua?? Ja miten ventovieras ihminen voi tuntua sille kuin sen olisi tuntenut aina? Että hänen lähellä on sellainen olo kuin olisin tullut kotiin :(
 
Wanhan neuvo: pidä haaveet itselläsi, saat niistä iloa enemmän kuin pettämällä ja rikkomalla perheitä.
Ja ihastumiset kuuluu elämään, ei ajatuksista itseä voi lähteä syyllistämään, se on ihan ok ja normaalia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vm76:
Wanhan neuvo: pidä haaveet itselläsi, saat niistä iloa enemmän kuin pettämällä ja rikkomalla perheitä.
Ja ihastumiset kuuluu elämään, ei ajatuksista itseä voi lähteä syyllistämään, se on ihan ok ja normaalia.

Kiitos :)

Mietin, että pitäisikö minun kertoa miehelleni mitä tunnen? Vai loukkaako se vaan "turhaan".

 
Se loukkaa turhaan ja tuo suhteeseenne epävarmuutta, mitä et varmaankaan halua ?
Mä tiedän tuon tunteen, että jonkun kanssa tuntuu siltä kuin olisi tullut kotiin - mutta joskus ne ihmiset ovat ihan parhaita ystävinä, eivät rakastettuina.
 
parisuhteessa on ihan normaalia ihastua muihinkin ihmisiin. Täysin luonnollista, varsinkin, jos elää sosiaalista elämää. Älä nyt hyvä ihminen miehellesi kerro, on hänelläkin saattanut olla ihastumisia, eikä se ole yhtään sen kummempaa.

Me olemme myös olleet 8 vuotta naimisissa, 10v. yhdessä ja kaksi kertaa olen ihastunut..Onneksi en edennyt pidemmälle, vaikka mieli olisikin tehnyt. Varmasti miehellänikin on ollut tunteita toisia kohtaan, vaikka en kyllä koskaan ole sellaista huomannut. PÄÄASIA, ettei anna ihastuksen edetä eikä petä ja loukkaa puolisoaan!!

Meilläkin on niiiiin pirun hyvä avioliitto, että kyllä v###taisi, jos sen menisi teoilla pilaamaan!

Tunteille ei voi mitään, teoille voi :)
 
Oiskohan kevät tehnyt tepposet. Mulla sama homma, tosin ihastus on jatkunut jo varmaan vuoden verran, ehkä pidemmänkin aikaa. Hetkittäin pääsen siitä yli ja taas ajoittain nousee pintaan. Kevät ja kesä on vaikeinta aikaa.

Sinullahan on hyvä mies. Yritä saada parisuhteeseen vipinää, kohdistamalla tunteet mieheesi. Anna tämän ihastuksen vain piristää teidän suhdetta ja yritä olla lähtemättä mihinkään muuhun mukaan.

Itse olen sinkku, mutta aikaisempien kokemusten perusteella, suhde työtoveriin ei ole hyvä juttu. Siksi en tosissani edes yritä, vähän vaan joskus flirttailen. Vaikka mieli kyllä tekisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pitkässä:
parisuhteessa on ihan normaalia ihastua muihinkin ihmisiin. Täysin luonnollista, varsinkin, jos elää sosiaalista elämää. Älä nyt hyvä ihminen miehellesi kerro, on hänelläkin saattanut olla ihastumisia, eikä se ole yhtään sen kummempaa.

Me olemme myös olleet 8 vuotta naimisissa, 10v. yhdessä ja kaksi kertaa olen ihastunut..Onneksi en edennyt pidemmälle, vaikka mieli olisikin tehnyt. Varmasti miehellänikin on ollut tunteita toisia kohtaan, vaikka en kyllä koskaan ole sellaista huomannut. PÄÄASIA, ettei anna ihastuksen edetä eikä petä ja loukkaa puolisoaan!!

Meilläkin on niiiiin pirun hyvä avioliitto, että kyllä v###taisi, jos sen menisi teoilla pilaamaan!

Tunteille ei voi mitään, teoille voi :)

On minullakin ollut yksi ihastus, mutta tämä on erilaista. En halua olla ihastunut, en halua mitään, mutta joku vetää tämän miehen luo:( Hän on liian vanhakin minulle, eikä hän ole mielestäni komea tms. Mutta silti hän kiinnostaa...
 
Niin se piti vielä lisätä, että onhan nuo ihania hetkiä, kun ihastuu, mutta onko varaa laittaa kaikkea sitä, mitä nyt on likoon. Eräs tuttavani nimittäin teki näin. Erosi, kun löysi uuden miehen ja huumaantui ihan täysin.

Suhde lähti hyvin alkuun, mutta sitten uusi mies palasikin entisen kainaloon, naisen entinen mies löysi uuden ja nainen on nyt yksin.. Kaiken lisäksi lapset pitää häntä perheen rikkojana ja petturina. Hän hän se lähti, ja hän on nyt yksin.
 
Älä kerro miehelle, et ole tehnyt mitään väärää mutta miehellesi varmasti tulisi paha mieli vaikka olisi kuinka viatonta. En minä ainakaan haluaisi kuulla että miehelläni on ollut ihastus johonkin muuhun, mielummin eläisin tietämättömänä kun mitän 'väärää' ei ole sattunut.

Kylläihastumisia tulee kaikissa pitkissä suhteissa, mutta pitää vaan muistaa antaa niiden pysyä sillä tasolla ja tehdä entistä enemmän töitä oman suhteen eteen että se pysyisi hyvässä kunnossa ja elinvoimaisena :)
 
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D

Niin varmaan. Huomionkipeä ja väsynyt äiti on varmasti helppo kohde:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D

Niin varmaan. Huomionkipeä ja väsynyt äiti on varmasti helppo kohde:D

Pakko jatkaa... Tämä ihastukseni kohde tuntee samoin. Sain häneltä postia missä hän kertoi, että ei ymmärrä miten voi tuntea varattua naista kohtaan näin. Hän ajattelee samoin kuin minä, tunnun niin tutulle.

Kun järjellä mietin, tajuan etten halua luopua kaikesta mitä minulla on. Siltikin tunnen käsittämätöntä kiinnostusta tuota miestä kohtaan.

Tämä on kamalaa, tunnen oloni niin huonoksi
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D

Niin varmaan. Huomionkipeä ja väsynyt äiti on varmasti helppo kohde:D

Pakko jatkaa... Tämä ihastukseni kohde tuntee samoin. Sain häneltä postia missä hän kertoi, että ei ymmärrä miten voi tuntea varattua naista kohtaan näin. Hän ajattelee samoin kuin minä, tunnun niin tutulle.

Kun järjellä mietin, tajuan etten halua luopua kaikesta mitä minulla on. Siltikin tunnen käsittämätöntä kiinnostusta tuota miestä kohtaan.

Tämä on kamalaa, tunnen oloni niin huonoksi

Työpäivät on silkkaa tuskaa. Missä vaiheessahan tämä tunne alkaa laantumaan. On kamalaa tajuta ajattelevansa, että tuon ihmisen kanssa olisin varmasti onnellinen :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D

Niin varmaan. Huomionkipeä ja väsynyt äiti on varmasti helppo kohde:D

Pakko jatkaa... Tämä ihastukseni kohde tuntee samoin. Sain häneltä postia missä hän kertoi, että ei ymmärrä miten voi tuntea varattua naista kohtaan näin. Hän ajattelee samoin kuin minä, tunnun niin tutulle.

Kun järjellä mietin, tajuan etten halua luopua kaikesta mitä minulla on. Siltikin tunnen käsittämätöntä kiinnostusta tuota miestä kohtaan.

Tämä on kamalaa, tunnen oloni niin huonoksi

Työpäivät on silkkaa tuskaa. Missä vaiheessahan tämä tunne alkaa laantumaan. On kamalaa tajuta ajattelevansa, että tuon ihmisen kanssa olisin varmasti onnellinen :(

Hei, toi on niiin tuttua. Mulla oli muutama vuosi sitten todella voimakkaita tunteita erästä miestä kohti (miehen veli).. Sitä kesti n.puoli vuotta ja olin jo vaipua epätoivoon.
Miehen veljellä oli myös tunteita mua kohtaan.
No, jossain vaiheessa se ihastuminen hiipui ja loppui. Kiitän vain luojaa etten tätä kellekkään koskaan paljastanut ja samalla tuhonnut suhdetta mieheeni.
Tsemppiä, kyllä se ohi menee ja jos ei mee, niin sitten on nostettava kissa pöydälle ja selvittää asiat.:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kokenut:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D

Niin varmaan. Huomionkipeä ja väsynyt äiti on varmasti helppo kohde:D

Pakko jatkaa... Tämä ihastukseni kohde tuntee samoin. Sain häneltä postia missä hän kertoi, että ei ymmärrä miten voi tuntea varattua naista kohtaan näin. Hän ajattelee samoin kuin minä, tunnun niin tutulle.

Kun järjellä mietin, tajuan etten halua luopua kaikesta mitä minulla on. Siltikin tunnen käsittämätöntä kiinnostusta tuota miestä kohtaan.

Tämä on kamalaa, tunnen oloni niin huonoksi

Työpäivät on silkkaa tuskaa. Missä vaiheessahan tämä tunne alkaa laantumaan. On kamalaa tajuta ajattelevansa, että tuon ihmisen kanssa olisin varmasti onnellinen :(

Hei, toi on niiin tuttua. Mulla oli muutama vuosi sitten todella voimakkaita tunteita erästä miestä kohti (miehen veli).. Sitä kesti n.puoli vuotta ja olin jo vaipua epätoivoon.
Miehen veljellä oli myös tunteita mua kohtaan.
No, jossain vaiheessa se ihastuminen hiipui ja loppui. Kiitän vain luojaa etten tätä kellekkään koskaan paljastanut ja samalla tuhonnut suhdetta mieheeni.
Tsemppiä, kyllä se ohi menee ja jos ei mee, niin sitten on nostettava kissa pöydälle ja selvittää asiat.:)

Voi kiitos tästä!! Pelkään että murrun tämän tunteen alla ja sanon asian miehelleni :( Silloin loukkaisin häntä aivan suotta.

Asiasta tekee kauheaa se, että tämä mies ajattelee aivan samoin :(

Puhuitteko miehesi veljen kanssa tästä? Sanoiko hän mielipidettä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja kokenut:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D

Niin varmaan. Huomionkipeä ja väsynyt äiti on varmasti helppo kohde:D

Pakko jatkaa... Tämä ihastukseni kohde tuntee samoin. Sain häneltä postia missä hän kertoi, että ei ymmärrä miten voi tuntea varattua naista kohtaan näin. Hän ajattelee samoin kuin minä, tunnun niin tutulle.

Kun järjellä mietin, tajuan etten halua luopua kaikesta mitä minulla on. Siltikin tunnen käsittämätöntä kiinnostusta tuota miestä kohtaan.

Tämä on kamalaa, tunnen oloni niin huonoksi

Työpäivät on silkkaa tuskaa. Missä vaiheessahan tämä tunne alkaa laantumaan. On kamalaa tajuta ajattelevansa, että tuon ihmisen kanssa olisin varmasti onnellinen :(

Hei, toi on niiin tuttua. Mulla oli muutama vuosi sitten todella voimakkaita tunteita erästä miestä kohti (miehen veli).. Sitä kesti n.puoli vuotta ja olin jo vaipua epätoivoon.
Miehen veljellä oli myös tunteita mua kohtaan.
No, jossain vaiheessa se ihastuminen hiipui ja loppui. Kiitän vain luojaa etten tätä kellekkään koskaan paljastanut ja samalla tuhonnut suhdetta mieheeni.
Tsemppiä, kyllä se ohi menee ja jos ei mee, niin sitten on nostettava kissa pöydälle ja selvittää asiat.:)

Voi kiitos tästä!! Pelkään että murrun tämän tunteen alla ja sanon asian miehelleni :( Silloin loukkaisin häntä aivan suotta.

Asiasta tekee kauheaa se, että tämä mies ajattelee aivan samoin :(

Puhuitteko miehesi veljen kanssa tästä? Sanoiko hän mielipidettä?

Kerran puhuttiin, mutta anoppi sitten keskeytti. Ei paljoo kerenny, sen verran vaan et selvisi tunteen olevan molemminpuolinen.
Se tunne tosiaan oli melko voimakas ja itsekkin olin murtua, monasti itkinkin omaa kauheuttani ja sitä ettei mies ansaitse sellaista kohtelua.
Muutaman kerran olin jo miehelle sanomassa, mutten kuitenkaan sanonut. Onneksi.
Toivotaan nyt, että ajan kanssa teilläkin menee ohi tai sitten otettava sun miehestä aikalisä ja katsottava mitä tapahtuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kokenut:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja kokenut:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se menee ohitse, kun et ruoki tunnetta. Ja kuten joku sanoi aiemmin, niin keskitä kaikki tunteesi omaan mieheesi - samalla saa sekin suhde lisäpotkua :) Jokin kolmenkympin kriisi sulla on menossa :D

Niin varmaan. Huomionkipeä ja väsynyt äiti on varmasti helppo kohde:D

Pakko jatkaa... Tämä ihastukseni kohde tuntee samoin. Sain häneltä postia missä hän kertoi, että ei ymmärrä miten voi tuntea varattua naista kohtaan näin. Hän ajattelee samoin kuin minä, tunnun niin tutulle.

Kun järjellä mietin, tajuan etten halua luopua kaikesta mitä minulla on. Siltikin tunnen käsittämätöntä kiinnostusta tuota miestä kohtaan.

Tämä on kamalaa, tunnen oloni niin huonoksi

Työpäivät on silkkaa tuskaa. Missä vaiheessahan tämä tunne alkaa laantumaan. On kamalaa tajuta ajattelevansa, että tuon ihmisen kanssa olisin varmasti onnellinen :(

Hei, toi on niiin tuttua. Mulla oli muutama vuosi sitten todella voimakkaita tunteita erästä miestä kohti (miehen veli).. Sitä kesti n.puoli vuotta ja olin jo vaipua epätoivoon.
Miehen veljellä oli myös tunteita mua kohtaan.
No, jossain vaiheessa se ihastuminen hiipui ja loppui. Kiitän vain luojaa etten tätä kellekkään koskaan paljastanut ja samalla tuhonnut suhdetta mieheeni.
Tsemppiä, kyllä se ohi menee ja jos ei mee, niin sitten on nostettava kissa pöydälle ja selvittää asiat.:)

Voi kiitos tästä!! Pelkään että murrun tämän tunteen alla ja sanon asian miehelleni :( Silloin loukkaisin häntä aivan suotta.

Asiasta tekee kauheaa se, että tämä mies ajattelee aivan samoin :(

Puhuitteko miehesi veljen kanssa tästä? Sanoiko hän mielipidettä?

Kerran puhuttiin, mutta anoppi sitten keskeytti. Ei paljoo kerenny, sen verran vaan et selvisi tunteen olevan molemminpuolinen.
Se tunne tosiaan oli melko voimakas ja itsekkin olin murtua, monasti itkinkin omaa kauheuttani ja sitä ettei mies ansaitse sellaista kohtelua.
Muutaman kerran olin jo miehelle sanomassa, mutten kuitenkaan sanonut. Onneksi.
Toivotaan nyt, että ajan kanssa teilläkin menee ohi tai sitten otettava sun miehestä aikalisä ja katsottava mitä tapahtuu.

Kiitos kun vastasit. Minä en halua miehelleni mitään pahaa, mutta rehellisesti sanottuna en enään tiedä mitä haluan. Tai no molemmat :D
 

Yhteistyössä