Ei koskaan seksiä parisuhteessa

Olemme pariskunta nainen 35 ja mies 49.

Seksiä meillä on viimeksi ollut..en ihan oikeasti muista tarkkaan, mutta luultavasti se oli viime syksynä jossain vaiheessa.

Miehellä ei seiso. Syy: sairaus ja sen lääkitys. Sairaus on krooninen ja lääkitys pakollinen. Miehen erektio oli heikohko ja vaihteleva jo ennen lääkitystä, mutta jotenkin "hommasta" aina selvittiin.

Silloin ennenkin yleensä niin, että pikainen esileikki ja kun miehen muna alkoi seisomaan niin äkkiä sen päälle ratsastamaan ja sitä niin kauan, kuin muna sitten veltostui ja lurpsahti ulos pillusta. Sitten sormetin itseni loppuun ja mies katsoi sitä ja runkkasi "puolivelttoa" munaansa, kunnes laukesi. Aina sama kaava oli siis ja se jo alkoi aika pahasti kyrpimään silloin. Syynä samoille asennoille ja toiminnoille miehen fyysiset rajoitteet.

Siinä välissä minä sairastuin vakavasti. Eipä ollut paljon seksihaluja, eikä kykyjäkään, kun oli henki menossa..

Nyt olen toipunut. Ongelma on se, että miehen vaivat ovat pahentuneet, tullut lisää lääkityksiä ja muna ei seiso enään ollenkaan. Tai niin ainakin väittää, kun minä olen (harvoin) ottanut asian puheeksi ja kysynyt miksi meillä ei ole seksiä enään koskaan? Tuntuu olevan miehelle hyvin vaikeaa puhua mitään koko asiasta. Useamman kerran puolen vuoden aikana otin asiaa puheeksi ennen kuin sanoi tuon ettei seiso enään ollenkaan. Muutenkaan ei kipujen vuoksi "kykene" hommiin.

Minusta tuntuu, että kun olen sentään jäänyt henkiin vakvasta sairaudesta ja kuntoutunut niin olisi kiva edes joskus saada seksiä. Mies ei KOSKAAN tee mitään aloitetta minkäänlaiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen. Läheisyyttäkään ei ole ja pikkuhiljaa muukin huomioiminen on loppunut.

Tilanne ottaa minulla hermoon. En tunne itseäni miksikään naiseksi. Olen suht kaunis ja ihan hyvävartaloinen niin, että vieraat miehet katselevat minua usein kiinnostuneena. Tuntuu pahalle, kun oma mies ei osoita MITÄÄN kiinnostusta. Joskus jos huumorin varjolla puhun jotain seksistä niin mies ei osallistu huumoriin mitenkään. Ihan kuin huumorintajukin olisi kadonnut. Harvoin otan asiaa tosiaan puheeksi (koska en halua painostaa) mutta jos otan niin mies koittaa vaihtaa puheenaihetta nopeasti, eikä halua siitä puhua. Ainoa selitys on tuo, ettei seiso. Sitten asiasta ei taas puhuta, eikä mitään tapahdu. Minulta alkaa olla myös halut aika loppu tämän tilanteen vuoksi ja itsetunto pohjamudissa ja katkeruus alkaa nostaa päätään. Huomaan olevani usein äkäinen ja raivostuvani mitättömistä asioista. En myöskään enään arvosta tai rakasta miestä niin paljon, kuin ennen.

Olen loukkaantunut siitä, että jos ei seiso niin voisi yrittää silloin jollain muulla tavalla tyydyttää minua edes? Ei puhettakaan, että saisin joskus sormi tai suuseksiä..hän ei KOSKAAN edes vahingoissa koskea hipaisekaan rintoihini, takamukseen tai muuhun vartalooni. Minua loukkaa, ettei hän edes yritä koskaan mitään. Tilanne tuntuu lähinnä epätoivoiselle ja nöyryyttävälle minua kohtaan.

Olen koittanut elää unohtaen koko asian, mutta vaikea se on parisuhteessa elää jos ei siihen kuulu minkäänlaista seksuaalista sävyä, eikä edes puhetta noista asioista. Aivan kuin koko seksiä ei olisi olemassakaan.

Mies suhtautuu omaan vehkeeseensä hyvin negatiivisesti. Joskus kun olen leikin varjolla housujen päältä koskenut "sitä" ja kysynyt "mitä sille kuuluu"? On mies siihen tokaissut, että siellähän se haisee..tai siellähän se mätänee..kerran kun sanoin, että sille pitää antaa niskahierontaa, että se elpyy niin mies tokaisi vihaisesti, että "niskalaukaus sille pitäisi antaa"! Kerran, kun kysyin, että runkkaako mies koskaan niin siihen tiuskaisi "mitä tuollaista elotonta nahanpalaa kannattaa runkata"

Mies on sanonut, että vika ei ole minussa.

Tuntuu, että hän on niin vihainen ensinnäkin sairaudestaan ja sen tuomasta "kyvyttömyydestä" ja katkera "vehkeelleen", että kostaa sen jotenkin minulle olematta huomioimatta minua mitenkään fyysisesti, eikä koskaan kehu minua mitenkään, ei osta lahjoja, ei mitään..

En tiedä kuinka kauan jaksan tällaista. En kohta edes muista miltä tuntuu harrastaa seksiä. Tätäkö tämä on loppuelämä?

Yhdessä on oltu pian viisi vuotta ja ennen miehen ongelmia seksielämämme oli hyvin vilkasta.

 

Onko toiveita miehen sairauden parantumisesta, niin, että homma taas toimisi?

 

Harry, eipä ole juuri toiveita..on yritetty löytää muita lääkkeitäkin, mutta kaikissa tuntuu olevan sama vaikutus tai sitten miehen muna ei stondais enään muutenkaan, ilman niitä lääkkeitäkään. Vaikea tietää, mikä todellinen tilanne on, kun ei puhu mitään. Miehellähän oli erektio-ongelmia jo ennen lääkitystä ja ilmeisesti ollut jo ennen meidän suhdettakin..

Mutta, eniten tosiaan ottaa pannuun tuo miehen asenne. Kaikki tuntuu pyörivän hänen kikkelinsä ympärillä tyyliin "jos minun kikuli ei stondaa niin kostoksi en suo mitään seksuaalista iloa kumppanillekaan".

Anteeksi kielenkäyttö, olen hieman huonolla tuulella juuri nyt, näiden asioiden vuoksi.

taidan olla aika turhautunut, kun äsken teki mieli jo huutaa miehelle (toisen asian yhteydessä) että v-tun impotentti..mutta sitä en mene sanomaan..sitä olisi vaikea enään myöhemmin korjata.

Mutta, noin vuosi ilman munaa kokonaan saattaa toki tehdä naisesta hieman takakireän otuksen

 

On ymmärrettävää, jos hermo kiristyy. Se, että miehellä on halukas nainen, on jo niin hieno juttu, että voisi mies yrittää ilahduttaa naistaan. Käsillä, sormilla, huulilla, kielellä - ja mitä vain keksitään. Voisihan mies ostaa myös tekopeniksen ja käytellä sitä mielikuvitusrikkaasti. Sitten mies kiertäisi urologilta toiselle, jos jotain apua löytyisi, kuten viagrat ja vastaavat lääkitykset. Jossain vaiheessa oman pettymyksen yli pitäisi nähdä toisen tarpeisiin. Toisihan se miehelle ainakin henkistä tyydytystä, kun näkisi naisensa nauttivan.

 

Harry, puhut viisaita.

Täällä oli meillä "pieni" perheriita, jossa puhuin suuni puhtaaksi. Valitettavaa on, että asioiden pitää mennä tähän pisteeseen, että aletaan ääntä korottamaan.

Mutta, minusta on kauheinta ilmapiiri, jossa ollaan hiljaa ja leikitään, ettei mitään ole ja silti ollaan hiljaisen raivon vallassa. Lapsuudesta jo jäänyt kammo sellaiseen.

Minä tietysti myös loukkasin, mutta tein selväksi sen mistä itse olen loukkaantunut ja että ymmärrän itse ongelman, mutta minua loukkaa se, että mies ei tee mitään asialle, eikä edes puhu siitä.

Mies on niin huono puhumaan. Jotain asioita selvisi, mutta luulen, että kaikki tulee jatkumaan, kuin ennenkin ja on minusta kiinni kestänkö tätä vai en ja sen varmaan vain aika näyttää..

Olisihan se ihana jos olisi mies, joka edes joskus koskisi hellästi, edes silittäisi poskea

Minä itse olen kyllä halannut ja silittänyt miestä, että en mikään "kylmä" ole, enkä v-mäinen akka mielestäni. Ja muutenkin huolehtinut hänestä. Alkaa vaan into loppua tällä menolla..

 

Toisen ihmisen pään sisälle on mahdoton päästä näkemään, mitä kaikkea siellä liikkuu, mikä kuminauhaa kiristää. Maksiimi 1: Puhuminen on välttämätöntä.
Kysymys ei kuitenkaan ole vain siitä, tekeekö minun mieli tai pystynkö. Kyse on myös velvollisuudesta toista parisuhteen osapuolta kohtaan. Pettymys ja järkytys voi olla suuri, kun kalu ei seiso, mutta jossain vaiheessa, kaikesta huolimatta, on ajateltava toisen tunteita ja tarpeita. Maksiimi 2: Naiselle on annettava seksiä. Piste.
Seksissä ei ole kysymys vain omasta nautinnosta, siitä, että saan heitellä raskaan lastin ja purkaa paineeni. Olennainen osa nautintoa miehelle on siinä, että nainen nauttii. Se näkeminen ja tunteminen. Maksiimi 3: Jos itse ei pysty kalua heiluttamaan, kannattaa tehdä kaikki temput, että nainen saisi mielihyvää.

 

Otan osaa.
Itsellä vastaavanlainen tilanne ilman sairauksia ja ollaan hiukan päälle 30.
Rakastelu ei ole vuosiin tullut mieleenkään toiselta puolelta ja seksikin vain ja ainoastaan umpikännissä ja itse selvinpäin joten kyllähän se väkisinkin halut tappaa. Edellisestä kerrasta jo yli vuosi aikaa ja eiköhän se ala siinä olemaan sitten.
En osaa kuvitellakkaan miltä miehestäsi tuntuu mutta kyllä arvostaisin naista joka on läsnä ja hyväksyy tilanteen ja on valmis tulemaan toisilla keinoilla. Ikäeroakin löytyy teillä jo aika lailla mikä tietty ei mitään paina jos tunteet kohtaa mutta jos olisin n.50 vuotias ja seurustelisin 35 vuotiaan kanssa niin en kyllä pilaisi suhdetta piittaamattomuudella.
Olen siis mies ja ei ole mitään erektiohäiriöitä.
Itse olisin valmis seksiin/rakasteluun vaikka päivittäin mutta huonosti kaikuu niin minkäs tekee muuta kuin sanoo sorono..
Varmaan viimeisen viiden vuoden aikana n.10 kertaa mikä ei oman käsityksen mukaan ole kovinkaan hehkeätä edes kahdelle kuukaudelle jos toisesta välittää

 

Otan osaa.
Itsellä vastaavanlainen tilanne ilman sairauksia ja ollaan hiukan päälle 30.
Rakastelu ei ole vuosiin tullut mieleenkään toiselta puolelta ja seksikin vain ja ainoastaan umpikännissä ja itse selvinpäin joten kyllähän se väkisinkin halut tappaa. Edellisestä kerrasta jo yli vuosi aikaa ja eiköhän se ala siinä olemaan sitten.
En osaa kuvitellakkaan miltä miehestäsi tuntuu mutta kyllä arvostaisin naista joka on läsnä ja hyväksyy tilanteen ja on valmis tulemaan toisilla keinoilla. Ikäeroakin löytyy teillä jo aika lailla mikä tietty ei mitään paina jos tunteet kohtaa mutta jos olisin n.50 vuotias ja seurustelisin 35 vuotiaan kanssa niin en kyllä pilaisi suhdetta piittaamattomuudella.
Olen siis mies ja ei ole mitään erektiohäiriöitä.
Itse olisin valmis seksiin/rakasteluun vaikka päivittäin mutta huonosti kaikuu niin minkäs tekee muuta kuin sanoo sorono..
Varmaan viimeisen viiden vuoden aikana n.10 kertaa mikä ei oman käsityksen mukaan ole kovinkaan hehkeätä edes kahdelle kuukaudelle jos toisesta välittää

Miehelle kykenemättömyys on varmaan kova juttu ja ei asiaa paranna jos itä vaatimalla vaatii. Jospa voisit itse alkaa hyväilemään miestäsi eroottisesti ja jo alussa sanot, että ymmärrät, että hänellä ei ota eteen ja ei tarvitsekaan. Hyväileminen tuntuu hänestäkin mukavalta ja jospa hän sitten tekee sinulle mielihyvää samalla tavoin.
Kyllähän homotkin harrastavat seksiä, vaikka ei se tapahdu samalla tapaa kuin miehellä ja naisella. Eiköhän seksissäkin ole vain luovuudesta kysymys. Toisen voi tyydyttää vaikka varpaalla, jos niin hyältä tuntuu.

 

Miehelle kykenemättömyys on varmaan kova juttu ja ei asiaa paranna jos itä vaatimalla vaatii. Jospa voisit itse alkaa hyväilemään miestäsi eroottisesti ja jo alussa sanot, että ymmärrät, että hänellä ei ota eteen ja ei tarvitsekaan. Hyväileminen tuntuu hänestäkin mukavalta ja jospa hän sitten tekee sinulle mielihyvää samalla tavoin.
Kyllähän homotkin harrastavat seksiä, vaikka ei se tapahdu samalla tapaa kuin miehellä ja naisella. Eiköhän seksissäkin ole vain luovuudesta kysymys. Toisen voi tyydyttää vaikka varpaalla, jos niin hyältä tuntuu.

Ihan vain selvyydeksi.. en halua hyväillä miehiä olen 100% hetero ja vaimoni käyttäytyy edellä mainitun miehen tavoin siis tietysti ilman erektio-ongelmia.
Lähinnä viittasin asiaan minkälaista on elää suhteessa ilman minkäänlaista seksuaalista virikettä tai huomion saamista tai kosketusta

 

Harry, puhut viisaita.

Täällä oli meillä "pieni" perheriita, jossa puhuin suuni puhtaaksi. Valitettavaa on, että asioiden pitää mennä tähän pisteeseen, että aletaan ääntä korottamaan.

Mutta, minusta on kauheinta ilmapiiri, jossa ollaan hiljaa ja leikitään, ettei mitään ole ja silti ollaan hiljaisen raivon vallassa. Lapsuudesta jo jäänyt kammo sellaiseen.

Minä tietysti myös loukkasin, mutta tein selväksi sen mistä itse olen loukkaantunut ja että ymmärrän itse ongelman, mutta minua loukkaa se, että mies ei tee mitään asialle, eikä edes puhu siitä.

Mies on niin huono puhumaan. Jotain asioita selvisi, mutta luulen, että kaikki tulee jatkumaan, kuin ennenkin ja on minusta kiinni kestänkö tätä vai en ja sen varmaan vain aika näyttää..

Olisihan se ihana jos olisi mies, joka edes joskus koskisi hellästi, edes silittäisi poskea

Minä itse olen kyllä halannut ja silittänyt miestä, että en mikään "kylmä" ole, enkä v-mäinen akka mielestäni. Ja muutenkin huolehtinut hänestä. Alkaa vaan into loppua tällä menolla..

Hassu tilanne. Kyllä minä hoidan vaimon sormin, suulla, dildolla jos ei varsinaiseen aktiin mennä. Ihmettelen siis miksi miehesi ei voi tehdä sinulle samoin!

 

Jääköhän aamuerektiot pois erektohäiriöisiltä miehiltä?
Jos ei, niin silloin se hetki kannattaisi hyödyntää.
Eihän se ole varmmaa onnistuuko yhdyntä, mutta saisitte nähdä jotain kaipaamaanne.
Jos vaikka hyväilytkin silloin onnistuisi.

Anteeksi näppäilyvirhe.
Kone ei vaan suostu pyyhkimään virhettä pois.