Toggle sidebar

ei kannata

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kirjoittaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

kirjoittaa

Vieras
Olen kyllä todennut sen jo useasti tällä palstalla, että täällä on turha yrittää puhua jostain mieltä painavasta asiasta, koska siitä nousee kauhea meteli. Varsinkin viimeksi tällainen keskustelu ""vinkkejä baariin"" meni taas överiksi ja toisten mollaus alkkoi. Olen huomannut jos täällä vaikka maititsee masennuksestaan joka jostuu esim: miehehn ajasta lapsen kanssa, mies tuomitaan paskaksi, joka ei vietä aikaansa perheen kanssa, ja kommentteja tulee mm.""minä potkisein tollaisen paskan ulos"" ""en kattelisi hetkeäkään""
Tai sitten vaikka vauvaan... Joku kertoo mielipahastaan koska vauva on kiukkuinen, ja tuntuu ettei jaksa.. Sitten alkaa piikittelyt ""olisi kannattanut miettiä ennen kuin lapsia hankit"" ""säälin lastasi"" ""sinun ei pitäisi olla äiti"" ""sinun kaltaistesi takia lapsia otetaan huostaan""..
Kyllä huomaa miten julmia ihmiset ovat!
Mielestäni tänne palstalle tullaan hakemaan tukea ja etsimään vertaisia ihmisiä, eikä kuuntelemaan toisten mollausta.
En tarkoita että oman mielipiteen ilmaisu on kiellettyä mutta voisi asiat esittää asiallisemmin kuin alistavasti sanomalla.
Meitä ei erityisemmin yhditä muu kuin se että olemme äitejä kaikki, muuten eri yksilöitä.
Vai onko palsta suunnattu vain sille että minkälaista vauvan kakan koostumus on yms..
Tekstini tarkoitus siis on, että jos haluaa säästyä mielipahalta niin kannattaa henk.koht. kirjoittaminen jättää väliin.
Eipä sitten muuta kuin hyvää syksyn jatkoa kaikille!
 
Joo, mä olen samaa mieltä kanssasi. Luulisi että tältä palstalta löytyy tukea toisille äideille, mutta ei, mieltään kun purkaa, niin arvosteluja ja haukkuja vaan satelee, harmi.
Mukavaa syksyä!!!
 
musta jokainen vois miettiä ennenkuin kirjoittaa mitään, vastaako kirjoitus alkuperäisen kysymykeen, jos ei, niin ei vastaa siihen mitään.
Ja jos haluu jonkun poikkipuolisen kommentin laittaa, laittakoon uuteen ketjuun.
 
Se näissä vauva-palstoissa yleensä onkin vikana etteivät ne palvele äitejä ja vauvoja vaikka niiden tarkoitus olisi.On aina ihmisiä, jotka haluavat saada paremmuuden tunnetta tekemällä asioita tietyllä tavalla ja kauhistelemalla sitä miten joku toinen ne asiat tekee,siis tietenkin sillä ehdoin että asia tehdään erilailla kuin heidän mielestään sen kuuluu mennä.Niin usein täällä huomaa vanhan sananlaskun nainen on naiselle susi pitävän paikkaansa.Se voisi myöskin olla äiti on toiselle äidille susi.

Ehdottomat pohjat vetää aina ketjut joihin liittyy jollain lailla alkoholi ja vauva.Jos äiti puolella sanallakaan viittaa ottavansa jossain kodin seinien ulkopuolella alkoholia ja vielä viihtyvänsä niin siitä nousee varma HALOO. Silloin on AINA jossain kommentissa näitä perinteisiä ""olisi kannattanut miettiä,oletko vielä valmis äidiksi"" ja ""en haluaisi olla sinun lapsesi"", ""sinun menothan ne tärkeämpiä ovat kuin vauvasi"" jne. Näissä kauheinta minusta on se, kuka katsoo olevansa niin paljon korkeammalla toista että voi noin karkeasti arvostella toista äitiä. Mitä se arvosteleva saa siitä, että saa sanoa toiselle nuo sanat. Olisiko taas sellainen yltiöpäinen ahdasmielisyys joidenkin meidän muiden äitien mielestä tuomittavaa? Samoin kuin näiden toisten äitien mielestä tämä meidän silloin tällöin alkoholia käyttävien äitien ""kevytkenkäisyys"".

Toisia ovat ne ketjut joissa äiti ei enää jaksa kun vauva itkee ja nukkuu huonosti tms. Taas joku tulee lyömään lyötyä ja sanoo ""olisi kannattanut miettiä jo silloin kuin lapsen halusit"", ""ei se vauvan kanssa eläminen vain ruusuilla tanssimista ole"" ja ""sellaista se elämä on kun on lapsia"". Miten taas kävi sen vertaistuen, jota tämä äiti väsyksissä tuli hakemaan? Taas oli joku vähän parempi ja vähän ylempänä toista, jotta pystyi sanomaan toiselle rumasti. Minäpä uskallan olla rohkeasti sitä mieltä, että näiden ilkeiden äitien ongelmat ovat monesti paljon isompia kuin näiden rohkeiden , jotka avautuvat meille henkilökohtaisissa asioissaan ja kysyvät apua. Kaikkivoipaisuuden tunteen kokeminen on persoonallisuuden häiriö. Kukaan meistä kun ei ihan yksin ja kaikesta aina selviä yksin-luulen.

Ja kirjoittavatko nämä ilkeilijät silloin ""omalla nimimerkillään"" kun ilkeästi haluavat sanoa? Minä kirjoitin tämän tekstini sillä nimimerkillä, jolla täällä olen aiemminkin ""esiintynyt"" vaikka joutuisin kiirastuleen. Ja niinkuin ketjun aloittaja jo sanoi niin jos sinulla ei ole ketjun aloittajan kysymykseen rakentavaa kommenttia ja vastausta kysymykseen,johon aloittaja vastuksen haluaa,niin ollaanko ystävällisesti vastaamatta? Jos asia jää risomaan niin aloitetaan sille oma ketjunsa mutta ei viitsitä lynkata toisia;se ei palvele ketään.
 
Pitäisi ottaa oppia tuolta odottajien puolelta. Minä sain ainakin raskausaikana sieltä aina asiallisia ja kannustavia neuvoja kun jotain kyselin. Todellista vertaisTUKEA siis.
 
Kannattaisi ottaa oppia tuolta odottajien puolelta. Minä sain odotusaikana sieltä kannustavia ja asiallisia vastauksia aina kun jotain kyselin. Todellista vertaisTUKEA siis.
 
Ääh, ei kannata vaan välittää.

Tai niin, helppohan noin on sanoa.
Jos täältä siis jotaki tukee meinaa saada.
Joteskin kun vaan aattelee tätä kurjaa ihmisluontoa, että niin se kai menee, että jotkut kyä oikeesti koittaa viimeseen asti olla niitä hyviä ihmisiä ja tehdä niin, kuten on opetettu. VAikka homma olis ihan vastoin omaa luantoa.
Kyllä se lopulta alkaa näkyä sitten jonkinlaisena pahoinvointina.
Ja varmaan vois kuvitella, että täällä esim. sitten olis aika helppoo pahassaolossaan jyrätä niitä, jotka jotakin uskaltavat kysyä ja ovat avoimia ja haavottuvassa olotilassa jonkun jutun suhteen.
Aika säälittäväähän se.
Meinaan jos ei sitä tiukkapiposuuttaan ite huomaa.

Vaikka kyä määkin oon mielestäni aika säälittävä otus.
Noin kaikenkaikkiaan!
Ei elä niinku saarnaa!

;/
 
onhan täällä ollut noita inhottavia kommentteja useaankin aiheeseen liittyen, mitä olen lueskellut juttuja. mutta täytyy kyllä sanoa, että omalla kohdallani olen aina saanut palstalla hyviä vinkkejä ja tukea omiin ongelmiini. itselläni oli alkuvaihe vauvan kanssa välillä todella vaikeaa: itkua, vatsavaivoja, syömisvaikeuksia jne. ja tuntui, että en todellakaan enää jaksa. kirjoittelin tänne kysyäkseni vinkkejä ja valittelin väsymystäni. sain todella hyviä ja kannustavia vastauksia ja vinkkejä muilta, miten he olivat asiat tehneet vastaavanlaisessa tilanteessa. minulle ei siis tullut yhtäkään ""sellaista se sitten on kun on lapsia""-kommenttia vastaan.

eli kaipa se sitten vähän on tuuristakin kiinni, kuka juuri sinun kysymyksesi lukee/siihen vastaa...

syksyä vaan kaikille :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa