H
"hilla"
Vieras
siis opiskelen ja olen ollut työharjoittelussa, useamman viikon kävin ihan tunnollisesti,mutta sitten tuli ero eteen tahtomattani, ja tämän oli vuosien avioliiton jälkeen aika pahapaikka,romahdin,yöt meni itkiessä! olin siis ensin viikon pois, niin että ilmoitin syyn ja seuraavalla viikolla sanoin yrittäväni jatkaa työharjoittelua,en kuitenkaan jaksanut koska edelleen nukuin pari tuntia öisin.
kolmannella viikolla jaksoin yhden päivän,sitten oli pakko ilmoittaa että en vaan jaksa vielä. pyysin anteeksi yms. (enkä yleensä ole epäluotettava). niin tää muija on sitten viestittänyt opettajalle(joka vastaa työharjoittelusta) ettei mielellään jatka enään sopimusta. Minulle ei ole mitään sanonut.
jotenkin suututtaa.. mä ymmärtäisin jos olisin joku juopporetku,huvikseen pois, tms. mutta mun elämä meni aivan täysin uusiksi,jokaista tulevaisuuden kuvaa myöden..
meidän piti parin vuoden päästä ostaa omakotitalokin yms yms.
joten siis koska noita lapsiakin on päätin että en mene puolikuntoisena työharjoitteluun,koska ensisijaisesti lasten kanssa jaksaminen on tärkeää. siten tulee vasta koulu/työharjoittelu.
keroin tämän sille työpaikka ohjaajallekkin. mutta lapseton, ei ikinä kriisiä kokenut reilusti nuorempi nainen ei ilmeisesti tajua tälläisiä asioita!
ihan kun erossa ei olisi ollut tarpeeksi! tuo on kuitenkin ainoa paikka tällä paikkakunnalla missä voin suorittaa ko.työharjoittelun ja muutenkin joudun jo 8tunnin sijasta tekemään 7tunnin päivää,koska erityis oppilaalla alkaa koulu vasta klo9,taksi hakee 8.30. jos joudun vielä menee toiselle paikkakunnalla työharjoittelusenkun venyy vaan kun pitää tietyt tunnit olla täynnä.
mä en jaksa,jos tulee vielä yksikin vastoin käyminen niin mä en enään yritä yhtään mitään, makaan sitte työttömänä kotona.
kolmannella viikolla jaksoin yhden päivän,sitten oli pakko ilmoittaa että en vaan jaksa vielä. pyysin anteeksi yms. (enkä yleensä ole epäluotettava). niin tää muija on sitten viestittänyt opettajalle(joka vastaa työharjoittelusta) ettei mielellään jatka enään sopimusta. Minulle ei ole mitään sanonut.
jotenkin suututtaa.. mä ymmärtäisin jos olisin joku juopporetku,huvikseen pois, tms. mutta mun elämä meni aivan täysin uusiksi,jokaista tulevaisuuden kuvaa myöden..
meidän piti parin vuoden päästä ostaa omakotitalokin yms yms.
joten siis koska noita lapsiakin on päätin että en mene puolikuntoisena työharjoitteluun,koska ensisijaisesti lasten kanssa jaksaminen on tärkeää. siten tulee vasta koulu/työharjoittelu.
keroin tämän sille työpaikka ohjaajallekkin. mutta lapseton, ei ikinä kriisiä kokenut reilusti nuorempi nainen ei ilmeisesti tajua tälläisiä asioita!
ihan kun erossa ei olisi ollut tarpeeksi! tuo on kuitenkin ainoa paikka tällä paikkakunnalla missä voin suorittaa ko.työharjoittelun ja muutenkin joudun jo 8tunnin sijasta tekemään 7tunnin päivää,koska erityis oppilaalla alkaa koulu vasta klo9,taksi hakee 8.30. jos joudun vielä menee toiselle paikkakunnalla työharjoittelusenkun venyy vaan kun pitää tietyt tunnit olla täynnä.
mä en jaksa,jos tulee vielä yksikin vastoin käyminen niin mä en enään yritä yhtään mitään, makaan sitte työttömänä kotona.