Mä ymmärrän ap:n pointin. Jos haluaa säilyttää tietyt rytmit ja tietyt tavat niin mua kans ärsyttää ihan suunnattomasti, kun tehdään "ihan vain lapsen parasta ajatellen" just niin kuin itse tahtoo. Jokainen hoitaa tavallaan ja vuorollaan. Minä olen sitä mieltä, että mummojen tehtävä ei ole päättää talon tavoista vaan kunnioittaa äidin mielipidettä. Mummot ovat omat tyttärensä ja poikansa jo kasvattaneet ja tyytykööt nyt siihen että kukin tavallaan.
Jotta en tulisi täysin väärinymmärretyksi, niin en minäkään halua mikään tiukkis ja turhamainen olla. Mun mielestä jos ollaan meidän taloudessa noudatetaan meidän sääntöjä ja jos ollaan mummolassa noudatetaan mummolan sääntöjä. Ja mummolaankin mennessä kerron miten meillä on ollut tapana toimia ja noudattavat sitten niitä tai eivät. Meidän pojalla menee vatsa löysälle kananmunasta, mutta mummon pitää silti aina saada tehdä se munakas, koska poika siitä niin tykkää

Joo-o poika ehkä, mutta äiti ei!
Minä en luota anoppiin hoitajana, mutta jätän lapsen silti joskus hänelle. Yrittäen vain niellä epäluottamukseni jotta mummo ja lapsi saisivat muodostaa oman suhteensa.
Poikamme ei ole kuitenkaan vielä kertaakaan ollut mummolla yötä, johtuen luottamus pulasta. Poika oli vajaa 1-v, kun pyysimme anoppia meille hoitamaan, jotta pääsimme kahdestaan jatkoille ystäväni häissä. Kerroin iltarutiinit ym. sanoin, että jos alkaa yöllä itkeskellä/vaatii maitoa ei tarvitse nostaa pois sängystä, riittää että antaa maitopullon sänkyyn. Poika oli sitten herännyt itkeskelemään useammankin kerran, anoppi kiikuttanut maitopulloa sänkyyn. Poika oli puklannut/oksentanut kaikki maidot sänkyynsä ja siellä se nukkui oksennuksessaan kun tultiin yöllä kotiin

Anoppi totesi tullessamme, että poika oksensi ja hän yritti pyyhkiä enimpiä pyyhkeellä pois, mutta ei nostanut poikaa sängystä kuten olin kieltänyt. Jestas, mulla kiehahti! Järjen käyttö sallittua! Eipä siinä auttanut kun alkaa itse vaihtamaan lakanoita neljän aikaan aamuyöllä pienessä laskuhumalassa. Sen jälkeen en ole anopin apua tarvinnut yöhoitoihin, enkä kyllä kenenkään muunkaan.