9v lapsemme sairastui 1-tyypin diabetekseen keväällä 2011. Koska kyseessä on 1-tyyppi, jokainen varmasti tietää ettei sen puhkeamista voi estää tai hidastaa eikä siihen voi vaikuttaa. Lapsi ei siis sairaudelleen mitään voi.
Koulussa pidettiin muutamat palaverit koskien lapsen hoitoa koulupäivän aikana. Tässä muutama esimerkki:
- opettaja suostui vastuuhenkilöksi, joka tarkistaa lapsen vs-mittauksen ja tarkistaa oikean insuliinimäärän (lapsi mittaa ja pistää itse, mutta kokonaisvastuu on aikuisella)
- toinen vastuuhenkilö on avustaja
- ruokailu olisi pitänyt rehtorin mukaan järjestää niin, että lapsi edellisenä iltana miettii mitä seuraavana päivänä syö ja kuinka paljon (ruokailu kuitenkin sovittiin toisin, mutta miettikää miten päätön ajatus!!)
- sovittiin, että jos joku koulussa tarjoaa keksiä tai namia synttäreiden tms kunniaksi, lapsi voi muutaman ottaa ilman mittaamisia tai pistämisiä
- vanhemmille / diabetespolille voi ja pitää aina soittaa jos jotain epäselvyyttä
Pitkin kevättä koko homma kusi ja pahasti. Opettaja soitteli minulle vähän väliä kuinka hänellä on niin iso vastuu ja hän ei voi sellaista vastuuta ottaa, koska hänellä ei ole terveydenhuollon koulutusta. (Diabeteshoitaja on ohjeistanut koulun henkilökuntaa useaan otteeseen ja on tarvittaessa käytettävissä koko ajan). Jos koulussa joku tarjosi namia tms, opettaja kielsi lastamme niitä syömästä ja hänen piti tuoda ne kotiin. Oli vain sanonut, ettei hän voi ottaa riskiä, että vs nousee liikaa... Vaikka asiasta oli oikein erityisesti sovittu, että saa syödä! Lapsella oli useaan kertaan paha mieli, kun toiset söivät ja hän joutui istumaan kuivin suin.
Koska ruokailu oli sovittu, että ateria sisältää tietyn määrän hiilareita, niin jos jälkiruokana oli esim. jäätelöä, jäätelön hiilarit vähennettiin varsinaisen lämpimän ruuan hiilareista! Eivät voineet siinäkään tapauksessa soittaa meille vanhemmille, että kuinka toimitaan.
Syksyllä vaihtuu opettaja ja tiedossa uusi palaveri. Olen kirjannut kaikki keväällä sattuneet mokat ja epäkohdat ja aion vaatia sovitut asiat kirjallisesti ja tarkemmin. Minun lastani ei syrjitä sairauden vuoksi :kieh:
Edellisen opettajan kanssa lapsen hyvästä hoidosta yhteistyössä ei vaan tullut mitään. Tämä pelkäsi vastuuta enkä ymmärrä miksi siihen sitten edes suostui.
Koulussa pidettiin muutamat palaverit koskien lapsen hoitoa koulupäivän aikana. Tässä muutama esimerkki:
- opettaja suostui vastuuhenkilöksi, joka tarkistaa lapsen vs-mittauksen ja tarkistaa oikean insuliinimäärän (lapsi mittaa ja pistää itse, mutta kokonaisvastuu on aikuisella)
- toinen vastuuhenkilö on avustaja
- ruokailu olisi pitänyt rehtorin mukaan järjestää niin, että lapsi edellisenä iltana miettii mitä seuraavana päivänä syö ja kuinka paljon (ruokailu kuitenkin sovittiin toisin, mutta miettikää miten päätön ajatus!!)
- sovittiin, että jos joku koulussa tarjoaa keksiä tai namia synttäreiden tms kunniaksi, lapsi voi muutaman ottaa ilman mittaamisia tai pistämisiä
- vanhemmille / diabetespolille voi ja pitää aina soittaa jos jotain epäselvyyttä
Pitkin kevättä koko homma kusi ja pahasti. Opettaja soitteli minulle vähän väliä kuinka hänellä on niin iso vastuu ja hän ei voi sellaista vastuuta ottaa, koska hänellä ei ole terveydenhuollon koulutusta. (Diabeteshoitaja on ohjeistanut koulun henkilökuntaa useaan otteeseen ja on tarvittaessa käytettävissä koko ajan). Jos koulussa joku tarjosi namia tms, opettaja kielsi lastamme niitä syömästä ja hänen piti tuoda ne kotiin. Oli vain sanonut, ettei hän voi ottaa riskiä, että vs nousee liikaa... Vaikka asiasta oli oikein erityisesti sovittu, että saa syödä! Lapsella oli useaan kertaan paha mieli, kun toiset söivät ja hän joutui istumaan kuivin suin.
Koska ruokailu oli sovittu, että ateria sisältää tietyn määrän hiilareita, niin jos jälkiruokana oli esim. jäätelöä, jäätelön hiilarit vähennettiin varsinaisen lämpimän ruuan hiilareista! Eivät voineet siinäkään tapauksessa soittaa meille vanhemmille, että kuinka toimitaan.
Syksyllä vaihtuu opettaja ja tiedossa uusi palaveri. Olen kirjannut kaikki keväällä sattuneet mokat ja epäkohdat ja aion vaatia sovitut asiat kirjallisesti ja tarkemmin. Minun lastani ei syrjitä sairauden vuoksi :kieh:
Edellisen opettajan kanssa lapsen hyvästä hoidosta yhteistyössä ei vaan tullut mitään. Tämä pelkäsi vastuuta enkä ymmärrä miksi siihen sitten edes suostui.