K
"Kiitos" Jutta ja SDP
Vieras
Jotenkin nämä Suomen vakuudet eivät kuulosta hyviltä
Sami Rainisto
.
Euroopan neuvosto
Kuvassa: Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker keskustelivat finanssiministerien kokouksessa viime yönä.
Suomi sai siis vakuutensa.
Viime yönä Euroopan finanssiministerit saivat pihtisynnytettyä ratkaisun, jonka avulla Suomi voisi saada Kreikalle myöntämilleen lainoille vakuudet. Tämä oli ollut Suomen ehdoton ehto lainapakettiin osallistumiselle.
Ei kuitenkaan vielä juhlita. Näiden vakuuksien ehtojen pieni präntti kannattaa lukea tarkkaan.
Tai itse asiassa edes mitään pientä pränttiä ei tarvitse lukea. Yöllä julkistettujen vakuuksien ehdoista paistaa suoraan läpi, että näillä ehdoilla vakuuksia ei kannata ottaa - ellei sitten jokin maa ole jostain syystä päättänyt ottaa vakuudet hinnalla millä hyvänsä.
Irvokas peilikuva
Kreikka-vakuuksien ehdot ovat monessa mielessä kuin irvokas peilikuva siitä, mitä tavallisesti käsitetään vakuuksien tarkoittavan. Ei ole mitenkään selvää, että ne parantavat Suomen asemaa. Todennäköisesti he huonontavat.
Jos Suomi haluaa vakuudet, sen pitää maksaa osuutensa 1,4 miljardia euroa Euroopan pysyvässä vakuusrahastossa yhdellä kerralla vuonna 2013, kun taas muut maat maksavat osuutensa viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että Suomi menettää mahdollisesti paljon korkotuottoja.
Lisäksi lainapaketissa Suomen saama korko lainalleen on alhaisempi kuin muilla mailla.
Vielä pahempaa: jos Kreikka menee "konkurssiin" ja vakuudet realisoituvat, varat on jäädytetty, kunnes väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n laina-aika menee umpeen. Tämä tarkoittaa 15-30 vuotta, eli vakuuksien saaminen voi mennä 2040-luvulle.
Lisäksi vakuudet saavat olla maksimissaan 20 prosenttia lainatakauksen arvosta. Toisin sanoen suurin osa Suomen lainatakauksista jää joka tapauksessa ilman vakuuksia.
Järjestely on paristakin syystä monimutkainen. Ensinnäkin Kreikan velkapapereihin sisältyy ehtoja, joiden mukaan Kreikka katsottaisiin maksukyvyttömäksi, jos joillekin velkojille annetaan muita parempia oikeuksia.
Tärkeämpi syy on, että jos vakuuksien ehdot olisivat oikeasti järkevät, kaikki maat haluaisivat tietenkin ottaa ne - ja se taas murentaisi maata itse lainapaketin alta: Suuri osa Kreikan saamista rahoista jäisi vakuuksiksi velkojille.
Aiheesta aiemmin
Hollanti: Vakuusratkaisu on "erittäin vastenmielinen"
4.10.2011 12.06
Suomi voisi saada vakuutensa 2040-luvulla
4.10.2011 5.52
Suomi saamassa naurettavat vakuudet
3.10.2011 18.47
.Jos Suomi suostuu ottamaan vakuudet tällaisilla ehdoilla, vakuuksia vaatineet poliitikot pääsevät ainakin nimellisesti pelastamaan kasvonsa. He taistelivat vakuuksien saamiseksi Suomelle - ja he myös ne saivat!
Kysymys onkin nyt, kannattaako kasvojen säilyttämisestä maksaa tällainen hinta. Jos mikään muu maa ei tällaisia vakuuksia halua, eikö sen pitäisi kertoa Suomen johtajille jotain?
Sami Rainisto
.
Euroopan neuvosto
Kuvassa: Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker keskustelivat finanssiministerien kokouksessa viime yönä.
Suomi sai siis vakuutensa.
Viime yönä Euroopan finanssiministerit saivat pihtisynnytettyä ratkaisun, jonka avulla Suomi voisi saada Kreikalle myöntämilleen lainoille vakuudet. Tämä oli ollut Suomen ehdoton ehto lainapakettiin osallistumiselle.
Ei kuitenkaan vielä juhlita. Näiden vakuuksien ehtojen pieni präntti kannattaa lukea tarkkaan.
Tai itse asiassa edes mitään pientä pränttiä ei tarvitse lukea. Yöllä julkistettujen vakuuksien ehdoista paistaa suoraan läpi, että näillä ehdoilla vakuuksia ei kannata ottaa - ellei sitten jokin maa ole jostain syystä päättänyt ottaa vakuudet hinnalla millä hyvänsä.
Irvokas peilikuva
Kreikka-vakuuksien ehdot ovat monessa mielessä kuin irvokas peilikuva siitä, mitä tavallisesti käsitetään vakuuksien tarkoittavan. Ei ole mitenkään selvää, että ne parantavat Suomen asemaa. Todennäköisesti he huonontavat.
Jos Suomi haluaa vakuudet, sen pitää maksaa osuutensa 1,4 miljardia euroa Euroopan pysyvässä vakuusrahastossa yhdellä kerralla vuonna 2013, kun taas muut maat maksavat osuutensa viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että Suomi menettää mahdollisesti paljon korkotuottoja.
Lisäksi lainapaketissa Suomen saama korko lainalleen on alhaisempi kuin muilla mailla.
Vielä pahempaa: jos Kreikka menee "konkurssiin" ja vakuudet realisoituvat, varat on jäädytetty, kunnes väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n laina-aika menee umpeen. Tämä tarkoittaa 15-30 vuotta, eli vakuuksien saaminen voi mennä 2040-luvulle.
Lisäksi vakuudet saavat olla maksimissaan 20 prosenttia lainatakauksen arvosta. Toisin sanoen suurin osa Suomen lainatakauksista jää joka tapauksessa ilman vakuuksia.
Järjestely on paristakin syystä monimutkainen. Ensinnäkin Kreikan velkapapereihin sisältyy ehtoja, joiden mukaan Kreikka katsottaisiin maksukyvyttömäksi, jos joillekin velkojille annetaan muita parempia oikeuksia.
Tärkeämpi syy on, että jos vakuuksien ehdot olisivat oikeasti järkevät, kaikki maat haluaisivat tietenkin ottaa ne - ja se taas murentaisi maata itse lainapaketin alta: Suuri osa Kreikan saamista rahoista jäisi vakuuksiksi velkojille.
Aiheesta aiemmin
Hollanti: Vakuusratkaisu on "erittäin vastenmielinen"
4.10.2011 12.06
Suomi voisi saada vakuutensa 2040-luvulla
4.10.2011 5.52
Suomi saamassa naurettavat vakuudet
3.10.2011 18.47
.Jos Suomi suostuu ottamaan vakuudet tällaisilla ehdoilla, vakuuksia vaatineet poliitikot pääsevät ainakin nimellisesti pelastamaan kasvonsa. He taistelivat vakuuksien saamiseksi Suomelle - ja he myös ne saivat!
Kysymys onkin nyt, kannattaako kasvojen säilyttämisestä maksaa tällainen hinta. Jos mikään muu maa ei tällaisia vakuuksia halua, eikö sen pitäisi kertoa Suomen johtajille jotain?