clomifen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äippä79
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

äippä79

Jäsen
13.05.2004
104
0
16
helou ja huomenta..

ihanpa iski tarve jutustella aiheesta, kun tänäaamuna ekat clomit (pitkästä aikaa!) piti napata...

Pienenä introna aiheeseen:
Eli minulla on todettu tilanne, ettei ilman tohtorin apuja voi tulla raskaaksi, ja vuosien saatossa se on todistettukin.. En ovuloi..
ensimmäistä lasta yritettiin n. 3-vuoden ajan..
Kaikki, kun menee alkuun niin pitkän kaavan mukaan. Pitää yritystä omin avuin olla taustalla niin ja niin kauan ja sitten kaikki tutkimukset, joihin saa odottaa aikoja.. Piinallisen pitkä prosessi. Epätitoisena vain odotella, että mikä vialla ja voikohan apua edes saada..
Noh joka tapauksessa terojen ja clomien kans tuli painittua ihan kertakaikkisen pitkän kaavan mukaan,, lääkitystä muokattiin jos mihinkin suuntaan ja määriä hiljattain lisättiin..

Koin kaiken tuon tosi raskaasti, koska satun niiden onnellisten(?) joukkoon joka imee itseensä ainakin lääkkeiden sivuvaikutukset jos ei muuta :/ . Lopulta oli pää jo niin sekaisin, että viskasin clomit nurkkaan ja sainkin lähetteen jatkotoimiin, mutta yllätysyllätys, taas oli tiedossa odottelua kuukausikaupalla..

Odottelu sitten yhtenä päivänä varmistuikin oikeaksi odotukseksi :) ..
Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, joten kaikki raskauteen liittyvät oireet saivat mitä taitavimman selityksen.. Olin jo niin monta negatiivista testiä tehnyt, etten kertakaikkiaan halunnut enää kokea sitä pettymystä.. Joten tällä keinoin raskaus huiteli jo ekan kolmanneksen lopuilla ja housun napit ei enää mahtunu kiinni, rinnat oli niin arat ettei niitä kärsinyt katsoa ja huono olo oli jatkunut jo kauan.. Mielitekoja oli sun vaikka minkälaista.. Ja oma äitini sitten tuli kerran testin kans, että eiköhän nyt varmisteta tämä sinun oireilu ja niin sieltä plussa löytyi..

Olin kyllä niin puusta puonnut, etten voi sanoin kuvailla..

No nyt meillä on tyttö joka täytti neljä elokuussa ja vauvakuume on ollut vireillä jo kauan koko perheessä.. Ehkäisyä ei olla käytetty sen jälkeen, kun lopetettiin silloin ...7vuotta sitten (hui kuinka pitkä aika)

Oli suurensuuri kynnys lähteä taas rumbaan mukaan, mutta nytpä tässä ollaan! Ja onneksi kaikki meni nyt nopeammin, kun on diagnosoitu tilanne. Pääsinkin heti aloittamaan max. annoksella clomeja, jottei hoito suotta pitkittyisi.. Ja olen yrittänyt henkisesti valmistautua tulevaan koitokseen, mies ja tyttö on valmennettu paremmin kuin hyvin:).

Noista sivuvaikutuksista mainitsinkin, niin silloin taannoin, kun ei välttämättä osannut kaikkea yhdistää niistä lääkkeistä johtuvaksi..
mm. erittäin voimakkaat näköhäiriöt olivat aika pelottavia, kun ei hoksannut mistä ne tulee.. Nyt siis olen yrittänyt valmistautua.. Jospa se tekisi asioista siedettävämmät.

Ja sen sanon vielä loppulauseeksi, että pientähän tämä kaikki on sitten sen rinnalla, jos luoja sen lapsen suo!

Kertokaa omia kokemuksianne, olisi kiva kuulla kohtalotovereiden kuulumisia!

Tsemppiä kaikille "yrittäjille"!
 
Hei!

Minulla kanssa melko sama tilanne, tosin esikoinen (n.2v yrittämisen jälkeen 5kk clomifen-terolut yhdistelmällä aikaansaatu :D ) on vasta 1 v 4 kk. Mulla varmistui diagnoosiksi pco. Nyt ensimmäinen clomifen (pienellä annoksella 1tbl/pv) kuuri takana ja kuukautisia tässä odottelen... Mulla siis nyt aloitettiin pieemmällä annostuksella ja tarkemmalla kontrollilla, eikä teroja tähän kiertoon vielä ollenkaan. (Ilman lääkitystäkin yritettiin reilu 1/2 v) Jotenkin vaan tuntuu, että ei ekasta kerrasta ole voinut tärpätä. Ensi viikolla saan tietää, että oliko tässä kierrossa ovulaatiota laisikaan (s-progesteronitestissä kävin ma.). Siihen asti ajattelin odotella ihan "rauhassa" enkä testaile turhaan. Katellaan sitten että syönkö terot, vai mitä. Tuosta clomikierrosta olen yrittänytkin kysellä täällä, kun minulla oli teroluteilla kierto 26 pv ja nyt taitaa olla jo 29. Vaan kaipa se on tällä lääkityksellä pitkä tuo kierto... Että odotellaan vaan... :whistle:
 
No minäkin voisin tähän tarinani kertoa, jospa joku siitä vaikka lohtua saisi :)
Eli esikoista 6 vuotta sitten yritettiin parisen vuotta ilman lääkitystä, luomuna sitten tärppäsi kuitenkin. Arvasin jo silloin että tulevaisuudessa ongelmia kyllä olisi, ja niinhaän sitten kävikin, eli selvisi etten ovuloinut ollenkaan. Ollaan nyt 2,5 vuotta kakkosta yritetty ja terolutteja ja clomifeneja syönyt. Sitten viimekeväänä tärppäsi clomikierrosta, mutta meni kesken viikolla 8, kaavinnan jälkeen koko kesänä (3 kk) ei tullut menkkoja vaikka söin terolutteja ja primolutteja kuurit, sitten vasta syksylla kuukautiset alkoivat taas. Sitten jatkettiin clomifenilla ja terolutilla ja toisesta kierrosta tärppäsi, ja nyt mennään viikolla 7, ja jännitys on hirveä, että pysyykö vauveli siellä vai ei :/ onnea yritykseen kakille :)
 
Noista sivuvaikutuksista tulikin nyt mieleen... Tänään ja itseasiassa muutamana viimepäivänä on ollut huono olo ja muistelen, että niin oli viimeksikin clomien aikaan. Eli monta kertaa olin ihan täpinöissäni että olisinkin raskaana, vaan enpä sitten ollutkaan. Nyt pidänkin jalat visusti maassa enkä suin surminkaan ala haaveilemaan mistään, ennen kun oikeasti "kannattaa". Ajattelin sittenkin koittaa huomenna soitella niitä verikokeitten tuloksia, jos olisivat tulleet. Voisin sitten terolutit aloittaa heti lauantaina, niin ei menisi tää kierto sitten älyn pitkäksi... :/
 
moro!

tiedän tunteen, kun luulee jo, että selviä merkkejä raskaudesta...
Ja sitten ne olivatkin vain asiaankuuluvia sivuoireita..
Silläpä varmaan keksinkin lopulta ne kaikki maailman muut selitykset niihin raskaudenoireisiin silloin taannoin :) .. .nooh jännitystä elämään...
jalat maassa on hyvä olla!
Kyllä ne sieltä sit irtoaa, kun asiat varmistuu. PEUKKUJA SULLE!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.11.2005 klo 15:38 äippä79 kirjoitti:
moro!

tiedän tunteen, kun luulee jo, että selviä merkkejä raskaudesta...
Ja sitten ne olivatkin vain asiaankuuluvia sivuoireita..
Silläpä varmaan keksinkin lopulta ne kaikki maailman muut selitykset niihin raskaudenoireisiin silloin taannoin :) .. .nooh jännitystä elämään...
jalat maassa on hyvä olla!
Kyllä ne sieltä sit irtoaa, kun asiat varmistuu. PEUKKUJA SULLE!

Kiitos! :D :hug: Ja aivan varmasti irtoaa... :D
 
huomenta..

alkaapas pikkuhiljaa tuntea "pientenpunaistenpillereiden"
vaikutusta.. kuumaa aaltoa pukkaa ihan kiitettävästi ja mieli on hieman levoton..

Tehoaa ainakin johonkin :) ...

Iltasella tuli mietittyä, että on se kummallista vaikka kuinka päättää, ettei anna toiveiden kohota liian korkealle, ettei tarvitsisi niiden pettymysten edessä kiemurrella... niin sitä vain yllättää itsensä miettimästä ja haaveilemasta jo hyvinhyvin pitkänlinjan asioita..
Toisaalta on just sellainen olo, ettei tästä kuitenkaan tule mitään ja ei ikinä ei ikinä.... Kimpoilua sinne tänne... Ei vaan saa haltuunsa sitä välimaastoa, että vois asioiden antaa kulkea omalla painollaan, niinkuin niiden on tarkoitus... Kait sitä kokee olevansa hieman epäreilussa asemassa ja toisaalta kuitenkin onnekkaassa, kun jo yksi lapsi on..
Kaikenkaikkiaan kuitenkin mieli on ehkä hieman levollisempi, jos vertaa siihen aloituspisteeseen silloin vuosia sitten.. Nyt on kuitenkin jotain tietoa takataskussa, eikä se paine "saada lasta" ole samanlainen kuin silloin..

Mutta halu/toive on SUURI kuitenkin ja sieltä kait ne poukkoilevat ajatukset sitten alkunsa saa...

Olipas henkevää het aamutuimaan =) ..

Laitathan kuulumiset nala, kunhan tiedät mikä on tilanne... :flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.11.2005 klo 12:00 elli777 kirjoitti:
No minäkin voisin tähän tarinani kertoa, jospa joku siitä vaikka lohtua saisi :)
Eli esikoista 6 vuotta sitten yritettiin parisen vuotta ilman lääkitystä, luomuna sitten tärppäsi kuitenkin. Arvasin jo silloin että tulevaisuudessa ongelmia kyllä olisi, ja niinhaän sitten kävikin, eli selvisi etten ovuloinut ollenkaan. Ollaan nyt 2,5 vuotta kakkosta yritetty ja terolutteja ja clomifeneja syönyt. Sitten viimekeväänä tärppäsi clomikierrosta, mutta meni kesken viikolla 8, kaavinnan jälkeen koko kesänä (3 kk) ei tullut menkkoja vaikka söin terolutteja ja primolutteja kuurit, sitten vasta syksylla kuukautiset alkoivat taas. Sitten jatkettiin clomifenilla ja terolutilla ja toisesta kierrosta tärppäsi, ja nyt mennään viikolla 7, ja jännitys on hirveä, että pysyykö vauveli siellä vai ei :/ onnea yritykseen kakille :)


:hug: onnittelut! Ja peukkuja kovasti, että kaikki menisi hienosti!
otan kuulumisia mielellään vastaan! :flower:
 
Hei vaan!
Soittelin tuossa juuri sinne pe-su-polille ja oli tulleet vastaukset. S-progesteroniarvo oli 31.8 ja sanoivat, että olisi ollut ovulatorinen kierto. Lääkäri ei tosin vielä ollut ehtinyt katsoa niitä tuloksia ja sitä jatkoa ei vielä osattu sanoa. Iltapäivällä soittaavat sitten ja katsotaan sitten että miten kauan niitä kuukautisia sitten pitäisi odotella ja otetaanko sitten Terolutit mukaan. Papereissa oli että jos arvo on matala, niin annostusta lisättäisiin, mutta ei kai sitä nyt jos kerta on ovulaatio ollut... Kyllä minä vähän havaitsinkin jotain merkkiä siitä tuossa 5-7 päivän tienoilla... Nythän rupesi jänskättämään!! :whistle:
 
Tänään alkoi sitten menkat. :o Ihmeissäni olin kun olin jo asennoitunut, että terolutit joudun syömään. No parempi näin. Tietysti olisi ollut kiva plussata, mutta... Parempi onni ensi kierrossa, toivottavasti... ;)
 
juu pitkästäpä aikaa palailen sivustolle...
lueskelin tuossa tuntemuksia clomien aloituksen yhteydessä... :) ja vuoristorataahan tämä on ollut...
Nyt odotellaan menkkojen alkamista ekan kuukauden jälkeen..
Testikin piti jo varulta tehä, kun kierto 33 päivää, eikä niitä ala kuulua.. -neg- oli joten kaippa ne sieltä toivottavasti ilmestyy..
naureskeltiin miehen kanssa, kun oli puhetta asiasta, että testin tein ..
ja hän kyseli sitten, että miten pian se näkyisi jos olisikin tärpännyt..
No selostin hälle, että testipaketin ohjeen mukaan heti eka päivä kuukautisten myöhästymisestä pitäisi näkyä...
Ja tästäpä päästiin aiheeseen: pitkä kierto.. Joka minulla noin luomuna on ollut sen abauttiarallaa puoli vuotta ja nyt ei sitten lääkkeiden kera taas tiedä varmaksi kuinka pitkäksi se asettuu..
Joten kysymys kuuluukin, milloin ne on sen päivän-muutaman myöhässä.. :) Siinä sitten tulimme johtopäätökseen, että puolen vuoden päästä voisi sitten jo epäillä tärpänneen jos ei ala kuulua menkkoja...

No vitsinpoikasta juu, ollaan yritetty ottaa tämä hieman huumorilla höystettynä, kun se muuten on aika raskas taakka kantaa mukanaan kaikkine pelkoineen, odotuksineen ja sivuoireineen... Iso kiitos tuesta kuuluukin miehelleni
joka jaksaa seurata tätä mielialan vyöryilyä ja kaikenlaista hyöryilyä joita lääkkeet tuo tullessansa..

Joten eikun odotusta jatkamaan ja tsemppiä muillekkin yrittäjille!
Pidetään lippu korkealla =) !
 
Pistänpä minäkin kuulumisia pitkästä aikaa... :D Odottelen nimittäin nyt niitä toisia menkkoja (taikka tietysti plussaa...). Ovistestejäkin ostin ja tein kaikki ohjeen mukaan vaan negatiivisia olivat kaikki!!! Eli nyt vähän epäilyttää, että onko tässä kierrossa ovulaatiota ollut ollenkaan. :o Hitto! Mitään limahommeliakaan en oikein ole huomannut koko aikana... Mutta tasaisin väliajoin on harrastettu vauvantekohommia, niin että jos se ovis on ollut, niin ehkä... Noita testejä en kyllä enää osta, kun nämä kierrot tuntuu olevan mitä sattuu näillä clomeillakin, eli sitä testin aloituspäivää on vaikea määrittää. Pitäisi tehdä vaan koko kuukausi. Hirvee homma... :laugh: No, nyt oon sitten parai päivää nippaillut alavatsaa ja turvonnelta tuntuu, mutta sehän on menkkaoire, niin että ei tässä ole aihetta tuuletella. Ajattelin, että aikaisintaan jouluaattona testaan jos ei menkat ala. :xmas: Tietysti taas justiin aaton aattona alkaa... :laugh: Mutta koitetaan nyt keskittyä tuohon jouluun, niin ehkä ne menkatkin sieltä sitten ajallaan tulee jos on tullakseen, kun ei jännittäisi... :xmas: Hyvää joulunodotusta!
 
heissan ja hyvää uuttavuotta kaikille..
Täällähän näyttää clomikeskustelu olevan ihan vilkasta =) ..
Eli kohtalotovereita löytyneen..

Juu odotteluahan tämä on... ne menkat sitte tuli ekan satsin jälkeen ja nyt on taas kierto menossa jo 33päivässä.. Olin jo tuntevani lievää kuvotusta tälle aamua, mutta oletanpa sen olevan joko sivuoiretta tai puhtaasti mielikuvituksen tuotosta... Joten eiköhän ne menkat sieltä ole tulossa, sit kun katsovat parhaakseen..
Se on vain jännä tunne, kun keikkuu kiikun kaakun tässä, että tekisikö testin vai ei.. Se ihan pelottaa, koska ei haluaisi pettyä.. Enkä vielä kyllä tee! :laugh: taistelua itseni kanssa, heh..

sellaista asiaapa voisin tiedustella,kun olen saanut hieman ristikkäistä tietoa noista teroluteista.. Mitenköhän tarkkaa se niiden aloituspäivä on? Vaikuttaako se jotenki, jos ei ole kerennytkään vielä ovuloida sille kiertoa ja jo kierron 15.päivä pitää terot aloittaa... onko tietoa??

Ja sitten toinen gallup: Miten tarkkaan te clomien syöjät olette seurannassa tuolla sairaalan puolella? Sellaisen käsityksen olen saanut, että joiltaki seurataan ovulaatiota joillain kokeilla??
Ultrataanko, mitenkä usein?? Kertokaa!

Mulle tohtori kirjotti puolen vuoden reseptin ja sanoi, että ota sitten uudelleen yhteyttä jos ei tässä ajassa ole tärpännyt..
Hieman ihmetyttää, koska kuitenki lääkkeen syönnistä voi aiheutua sitä "liikakasvuakin" ja kaikki muutkin mahdolliset jutut... Mutta eikait sitä voi, kun luottaa siihen mitä "viisaat" sanoo...


Kertokaa kokemuksianne, kiitos!

Ja mielenmalttia kaikille, itsellä se on välillä etsimisessä

:/ :/ ......
 
No hei!
Minulla kävi sitten silleen, että jouduin syömään vielä terolutit ja sitten tuli vuoto. :( Tylsä juttu. Clomifen annostus nostettiin nyt sitten 2 tbl/pv ja yhden kerran olen jo ollut ultrassa kierron 10 pv viime perjantaina. Silloin ei vielä, ylläri ylläri ollut johtofollikkelia kypsynyt, joten huomenna on sitten uusi keikka... :headwall: Saa nyt sitten nähdä mitä siellä on vai onko mitään... Ja yritystä vaan. Ainakin tämä kierto. Olen nimittäin vähän miettinyt sitäkin, että jos pitäisi paussia. Kun alkaa käydä vähän ahistamaan tämä projekti. Mutta kahtelen nyt tuon kierron loppuun, että jos vaikka... En tiiä määrääkö se lääkäri nyt sitten uutta satsia clomeja ja millä annostuksella sitten. Labrassakin saattaa sitten vielä joutua käymään. Kysyin sitäkin, että kuin kauan clomifeneja voi ylipäätään syödä putkeen, niin kuulema niin kauan kun tarvii, siis jos toimii ja munasoluja irtoa ja tulee kuukautiset. En sitten tiiä että tutkitaanko sitten tarkemmin jossain vaiheessa, esim. munajohdinten kunto taikka kohdun kunto, siis että kiinnittyykö sinne sitten mikään. Kyllä vaan on monimutkaista tämä lapsen tekeminen... Kumpa se olisikin sitä saamista... :attn: Mutta ei, meillä niitä tehdään tekemällä...
 

Yhteistyössä