Citalopram lääkityksen lopetus loppuraskaudessa, kokemuksia?

Hei,

olen syönyt tätä kyseistä lääkettä koko raskauden ajan, annoksella 20mg/päivä. Paniikkioireisiin tätä syön ja oireet ovat pysyneet lähes kokonaan pois, välillä pientä oireilua saattaa edelleen olla. Lääkkeen lopetus jännittää/pelottaa, koska pelkään vähän jos olotila sitten pahenee... nyt on menossa raskausviikko 25+1.

Noin 30 raskausviikolla on tarkoitus alkaa lääkkeen annosta pudottamaan ja ennen synnytystä siis lopettaa kokonaan. Miten teillä joilla ollut samaa lääkettä, miten lopetus on sujunut? Ja miten synnytys meni? Tuliko oireet takaisin synnytyksen jälkeen? Ja te, joilla ollut lääkitys pienenä annoksena jopa synnytykseen saakka, miten vauva siihen reagoi??

Minä olen ajatellut että aloitan lääkityksen heti uudelleen synnytyksen jälkeen, jos yhtään siltä tuntuu. Jouduin aloittamaan tämän lääkkeen edellisen vauvan syntymän jälkeen, vuonna 2010. Synnytyksen jälkeen paniikkihäiriö pääsi niin pahaksi, että oli paha olla 24/7. Ja sitä en nyt todellakaan halua! Haluan nauttia päivistä vauvan kanssa... enkä itkeä aamusta iltaan pahaa oloa.

Toki nyt osaan tähän valmistautua ja alan hoitamaan itseäni heti kuntoon, jos siltä tuntuu. Kertokaa omia kokemuksia, olisi mukava kuulla miten muilla on mennyt! =)

Tämä on kolmas lapseni ja ensimmäistä kertaa syön tätä lääkettä raskauden aikana.

Kaikesta huolimatta olen iloinen uudesta tulokkaasta <3

 

Moikka,
mulla suunniteltiin lääkkeen lopettamista ennen synnytystä, mutta lopulta lopettamisesta / vähentämisestä luovuttiin (sairaalan lääkäreiden suosituksesta). Syynä tähän oli se, että aloitin lääkkeen vasta raskauden puolivälin jälkeen ja oma olo oli vasta alkanut korjaantua. Mitään ongelmia ei kuitenkaan tullut vaikka söin lääkettä. Eli en nyt ihan vastannut kysymykseesi...mutta näin mulla. En usko kuitenakaan, että notkahdusta (ainakaan suurta) välttämättä tulee, jos olo on ollut hyvä jo pitemmän aikaa.

 

Mulla ei ole omakohtaisia kokemuksia aiheesta, mutta yleensä masennuslääkkeiden suotuiset vaikutukset jatkuvat puolikin vuotta lääkkeiden lopetuksen jälkeen. Eli paljon mahdollista, etteivät oireet tule kovin pahana takaisin useaan kuukauteen.

 

Minä söin lähes koko raskauden ajan 20mg ja rv32 puolitin 10mg:aan mutta kuukauden sisään alkoi nousta paniikki ja ahdistus takaisin pintaan joten nostin takaisin 20mg..
Terve tyttö syntyi tänne lääkityksestä huolimatta
Mulla muuten kanssa tuo lääkitys paniikkihäiriöön/ahdistuneisuuteen joka paheni ensimmäisen lapsen jälkeen.Oon tosin saanut olla jo 10vuotta tämän riesan kanssa

 

Kiitos vastauksistanne! Mun tarkoitus pudottaa annosta 5mg kerrallaan, todella varovaisesti siis. Siksi muakin jännittää tuo lääkkeen jo pelkkä vähentäminen, koska sitä jo valmiiksi pelkään ja nytkin jo välillä tulee jotain ahdistusoireita (onneksi lieviä).. mutta tämähän johtuu vain siitä kun sitä koko ajan päässä pyöritän ja mietin liikaa. Mulla vielä neuvolassa aina verenpaineet nousee pilviin.. tympäsee kun ne arvot laitetaan neuvolakorttiin ylös ja kotona kun mittaan, verenpaine aina normaali! Jännitän sitä mittausta.. en vaan voi sille mitään.

avantasia tuliko sun tytölle mitään vierotusoireita synnytyksen jälkeen? Hienoa että terve tyttö syntyi!

Mulla tämä paniikkihäiriö on ollut riesana jo 5 vuotta... välillä tosin mennyt niin hyvin ettei elämää juuri haittaa. Pahimmat vaiheet oli sillon ensimmäisen kohtauksen tullessa ja nyt vuonna 2010 vauvan syntymän jälkeen. On se sen verran pirullinen riesa, ei toivois kenellekään!!! Mutta onneksi on lääkkeet olemassa, joilla oireet saa kuriin, paljonhan sitä joutuu itsekin töitä tekemään että olo alkaa helpottaa.. ainakin mulla mennyt niin. Pelkkä lääke ei paranna, mutta auttaa onneksi paljon

Mulla loppuu työt heinäkuun puolessa välissä ja toivon todella että saan nauttia kesästä lasten ja miehen kanssa! :heart:

Ja tosiaan tuosta lääkkeestä vielä, mulle on ainakin sanottu että tuo 20mg ei ole vielä edes iso annos. Minä söin ite sillon aikoinaan cipralexia 10mg/päivä ja sain sillä jo itseni kuntoon. Imetyksen takia sitten aloitin tytön syntymän jälkeen citalopramin ja pikkuhiljaa annos nostettiin 20mg. Tosin tuon synnytyksen jälkeen oireet menikin niin pahaksi että eipä ihme että annos piti nostaa tuohon 20mg... pelotti kauppaankin jo mennä, se oli kyllä todella ahdistavaa aikaa

Mutta vielä on aikaa nauttia alkukesästä ja pitää yrittää olla murehtimatta liikaa!

Lisää kokemuksianne saa kertoa ja mielelläni jaan ajatuksia kanssanne!

 

Tytöllä ei ollut mitään vieroitusoireita,ainut että heti syntymän jälkeen ei itkenyt vaan tuijotteli maailmaa ihmeissään.En tiedä olisiko se ollut oire vai eikö tytöllä muuten vaan ollut mitään sanottavaa syntyi kuitenkin rv36+1 mutta siis lääkitys ei siihen vaikuttanut.
Tiedän tunteen että pelottaa kauppaan meno itse pahimmillaan oksensin pelosta jos jonnekin piti lähteä:|

 

Onpa mukava kuulla että noin hienosti meni synnytys ja vauvalla kaikki hyvin!!
Minä en oo koskaan oksentanut pelosta, mutta pelko/jännitys oli tosi inhottavaa. Minä olen kuitenkin ollut periksiantamaton tän "sairauden" kanssa, välillä on ollut tosi raskasta mutta kun jaksaa taistella oireita vastaan ja lääkkeet on tukena, niin kyllä se elämä aina jossain vaiheessa voittaa

Miten sulla avantasia nyt menee tämän paniikkihäiriön kanssa?
Itse olen kyllä nyt pystynyt jo pitempään elämään ihan normaalia elämää, vaikka pientä oireilua välillä saattaa tulla. Kesä jo piristää kummasti ja omaa pihaa kun laittaa kesäkuntoon ja kukkien istuttaminen on ollut ihanaa! :flower:

 

Nyt kun annos on 30mg niin ei oo oikeastaan ollut mitään oireita
Kesän tulo ja puutarhassa puuhailu piristää kyllä kummasti,olo on vihdoin iha "normaali"
ja tosiaan se että jännittää lääkkeen vähentämistä ei ainakaan auta asiaa..Mulla kanssa
se että pyöritteli mielessä sitä että miten jaksaa ja mitä jos paniikki taas nousee ja pahenee
niin sai itsestään jo aikaan rauhattomuutta.Neuvolalääkäri tosin sanoi että parempi se
vauvalle on jos äiti voi hyvin vaikka sitten käyttäisi lääkitystä..

 

Olen kyllä samaa mieltä, että äidin vointi on tärkeää. Mulla nyt 30 raskausviikko ja lääkkeen purku edessä... koko ajan mietin että no jos sitte huomenna vasta pienennän annosta... mutta pakkohan se on aloittaa pian. Saapa nyt nähdä muuttuuko olo mihin suuntaan kun lääkkeen annosta pienennän... toivottavasti pärjäisin ilman loppu ajan.. mutta katsotaan nyt.

Kiva tietää että muilla mennyt kaikki hyvin, lääkkeestä huolimatta