Cipralex (tai muut masennuslääkkeet)/loppuraskaus ja imetys

[jml]

Cipraa tai muita masennuslääkkeitä syöneet, oletteko jatkaneet lääkitystä normaalisti myös loppuraskauden ja imetyksen ajan, vai jouduitteko lopettamaan?

Itsellä neuvolan lääkäri sanoo että Cipraa ainakin voi imettäessä ottaa, jos ei siis ole onnistunut pääsemään siitä eroon. Psykiatri taas sanoo että kaikki lääkkeet pois n. 3 vko ennen laskettua aikaa. Kumpaan uskaltaa luottaa?

 

[jml]

Niin, ja tietysti kiinnostaa miten lääkkeiden otto imetys-/loppuraskauden aikana vaikuttivat lapseen...

 

["vieras"]

Psykaa tietenkin uskot. Aloitat sitten synnytyksen jälkeen uudestaan lääkkeet.

 

[-.-]

Mä en ole koko raskauden aikana ottanut cipralexiä, vaan lopetin heti alussa. Mutta nyt olenkin sit joutunu käymään keskustelemassa kun on alkanut olemaan ongelmia, melko paljonkin. Pää ei meinaa pysyä mukana. Mulle on psykologi painottanut, että kannattais nyt hakee se resepti ja alkaa syömään cipraa ( ja yhtä toista lääkettä ), mutta viimeksi kun neuvolalääkärin kanssa juttelin ( rv 27), niin hän oli sitä mieltä että kannattaa nyt vielä vaan odottaa ja katsoa, että jos ei lääkkeitä tarviskaan.. Nyt olen siis rv 33.
Eli mulle on sanottu ihan toisinpäin! Lääkäri ei suosittele lääkkeitä. Mutta hän on kuitenkin sitä mieltä ollut, että niitä voi ottaa, jos on _aivan pakko_ ..

Noh, nää ei helppoja juttuja ole ainakaan mulle, mieluummin olisinkin ilman lääkkeitä vauvan takia. Olisi kamalaa, jos mielialalääkkeet tekivätkin jotain hallaa hänelle :/

 

[ajatuksia]

Jotkut syö synnytykseen asti, toiset ei. Lääkkeet pyritään lopettamaan pari viikkoa ennen synnytystä siksi, ettei lapsi saisi mahdollisia vieroitusoireita. Ne ei Cipralexin kohdalla ole välttämättä kummoisiakaan. Joskus katsotaan kuitenkin paremmaksi, että jatkaa lääkitystä, koska se lääkkeiden keskeyttäminen lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen/ masennuksen pahenemisen riskiä. Eli ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Mä luottaisin ensisijaisesti psykiatriin, mutta riippuu tietysti henkilöistäkin.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00100

 

[Vierailijana vain.]

Mä söin siihen asti kun oli se kolme vkoa jäljellä ja lopetin ilman ongelmia. Pieniä viekkareita oli tietty kyl! Olin päättäny et en enää alota mut mulle tuli synnytyksen jälkeinen masennus ni jouduin alottamaan taas n. 2kk synnytyksen jälkee uudestaan samalla annostuksella. Olin niin pohjalla mut en tajunnu ajoissa "luovuttaa" ja hakea reseptiä.. Mut nyt kaikki jo paremmin. Lapselle aiheutuneita oireita..? Mistä tietää millanen se olis ollu ilman, ei mistään...? Mut ajattele se niin että ensin "happinaamari omille kasvoille ja sitten lapsen".

 

[alkuper.]

Näinpä, mielelläni tietysti lääkkeet lopettaisin jos se niin vain helposti kävisi. Pelottaa kuitenkin mitä sitten tapahtuu, jos jättää kokonaan pois. En ole siis ollenkaan kunnossa, mutta en haluaisi lastakaan ylimääräisillä lääkkeillä myrkyttää.

Mun piti päästä sähköshokkihoitoon, aikakin varattu ja kaikki. Kaksi psykiatria sitä ensin suositteli ja hoitava psykiatri oli suostuvainen aloittamaan hoidot. Ekana hoitopäivänä anestesialääkäri kuitenkin meni ja päätti että kun kerran "pärjään" kotona, en tarvitse hoitoa. Pärjääminen on ollut siis sitä että joulun jälkeen olen joutunut jäämään töistä pois, kotona makaan vaan sängyssä ja mies hoitaa kodin ja huolehtii että syön edes joskus. :/

Oon väliinputoaja, liian sairas jotta lääkkeistä saisi tarvittavan vasteen, mutta liian terve jotta saisin muuta hoitoa. Sama kai se sitten tässä vaiheessa vaikka jättäisikin kaiken pois, olisi ainakin vauvalle parempi. Toinen juttu taas se, että onko oikein että vauva joutuu tällaisen äidin kanssa elämänsä aloittamaan.

 

[ajatuksia]

Ethän heittäydy nyt marttyyriksi ainakaan!

Fakta on se, että ihan täydellistä ratkaisua ei ole olemassa. On pakko altistaa lapsi joko lääkkeille tai äidin masennukselle. Jos sun tilanne on jo nykyisellään vaikea, niin lääkkeet on varmasti syytä aloittaa heti pian synnytyksen jälkeen uudestaan, jos päädytte ne keskeyttämään siksi aikaa. Missään nimessä ei kannata synnytyksen jälkeen seurailla tilannetta ja odottaa pahenemista, koska silloinhan hoitokin vaikeutuu.

ECT-hoito eli se sähkö on kyllä mahdollinen joskus myöhemmin, eli ei sitä nyt varmaan kokonaan ole poissuljettu? Kunhan elämäntilanne antaa myöten, niin ota asia uudestaan puheeksi. Jotkut hyötyy sähköstä paljonkin.

Lämpimiä ajatuksia ja tsemppiä sinne! Tilanteeseen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua etkä varmasti sairasta masennusta omasta valinnastasi. Uskon, että susta tulee hyvä äiti, kunhan vain pidät huolta myös itsestäsi.