Bullmastiffi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koiruus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koiruus

Vieras
heips,kaikki bullmastiffien omistajat! :wave:

mitä mieltä olette rodusta? sopiiko lapsiperheeseen? asun tällä hetkellä 61 neliöisessä kaksiossa, mutta tarkoitus isompaan muuttaa..:D onko kiva lenkkikaveri eli jaksaako pitkiä lenkkejä? viihtyykö kotikoirana vai onko parempi harrastaa? :whistle: mun serkku on kouluttanut palveluskoiria monta vuotta (saksanpaimenkoiria, dobermanneja, rottweilereita ja belgianpaimenkoiria) joten koulutusapua löytyy.. :wave: kertokaa immeiset kokemuksia, jookos! :heart:
 
meillä nyt 1 v narttu, ennen oli uros bullmastiffi. ihana koira, tosi hyvä lapsi koira, tyttö pelkäs aluksi tätä narttua mutta koira jätti hänet rauhaan kun huomas ettei oo kaveria, pojan kans parhaat kamut. uros oli pata laiska, korvista sai vetää lenkille :laugh: narttu paljon eloisampi en tiedä johtuisiko lapsista.
Hyvin suojeleva lapsia kohtaan ja minua, miestä ei tarvi vahtia , kai se koiran mielestä pärjää omillaan
 
Meillä oli viimeisin koira bullinarttu.
Patalaiska otus joka käytännössä vain söi ja nukkui :/
Erittäin huono vahti tästä syystä.
Silloin tällöin innostui jopa leikkimään omilla leluillaan.

Mutta toisaalta taas virtuoosi lasten kanssa. Rauhallisuus ehdoton plussa lasten kanssa..mitä siitäkin tulisi jos koira pomppisi ja hyppisi kokoajan lapset kumoon.

Bulli on mitä mainioin perhekoira.

Bulli on rauhallinen,mutta kuitenkin tarkkaavainen. Vaikkei siltä näyttäisi niin bulli on kokoajan tietoinen ympäristöstään eikä hötkyile suotta.

Palveluskoira harrastukseen ei suosittele bullmastiffia. Luonteeseen kun kuuluu myös sellainen että jos jokin asia ei sillä hetkellä koiraa kiinosta niin sehän ei sitä tee.

Jos tahtoo virkun,innokkaan ja toimivan koiran erillaisiin koira harrastuksiin niin suosittelen kyllä aivan jotain muuta rotua....

Bullmastiffin lenkkeily tahtokin on yksilöllistä. Monesti ovat kyllä aika laiskoja menemään postilaatikkoa pitemmälle..tai kyllä ne saa lenkille,mutta vauhti voi olla aika hitaan puoleinen.

Meidän bullin kanssa kun lähti lenkille niin etummaisena kulki lenkeilyttäjä ja takana hihnan päässä koira löntysteli.

Metsässä kun päästää koiran irti niin yleensähän koira saa kauhean hepulin ja nauttii juoksemisesta...meidän bullia taas lähinnä ärsytti metsässä olo koska mättäitä ja polkuja oli vaikeampi kulkea kuin tasaista tietä...

Kerrankin olin kävellyt metsässä jo jonkin matkaa kun sitten katselin taakseni...koiraa ei näkynyt missään...n.100m löysin koiran ison männyn takaa...syömästä puolukoita suoraan mättäästä :D :headwall:
 
  • Tykkää
Reactions: anu84
Vaikka ap:llä onkin koulutusapua tarvittaessa on SINUN elettävä arkea koiran kanssa!Kovin kummoiset ei sinun pohjatiedot kyseisestä rodusta ole...
Onko sinulla aikaa todella kouluttaa koiraa lasten ohessa?Iso koira tarvitsee kuitenkin selvät rajat ja peruskoulutuksen vaikka kotikoira onkin.
 
olen lukenut paljon rodusta, mutta käytännön kokemus on kuitenkin ihan eri asia kuin kirjatieto..miten muut koiranomistajat ovat pärjänneet koiran ja lasten kanssa sitten... :whistle: ei se ole mikään ongelma...mä olen itsekkin kouluttanut koiria jonkin verran :p anteeksi jos kyselin kun erehdyin luulemaan tätä foorumia sellaiseksi mistä saa kysellä lisätietoja... :kieh: ja on ollut itsellä koiria joten ei mikään eka koirakaan tule olemaan. luulitko että en kouluttaisi koiraani ollenkaan..??? :$ :headwall: on kokemusta myös hevosista joten ei iso kokokaan ongelma.. B)
 
meidän uros oli miehen eka koira, ja todella tottelevainen vaikka koulutti itse, ei se musta mikään este ole, kuhan muistaa ettei rotu ole mikään helppo, jääräpäinen se on kun aasi mutta aivan ihana ja pitäähän noi pikku koiratkin mun mielestä kouluttaa. mikään ei oo niin ärsyttävää kun sellanen valkonen pikkunen räksyttävä rakki........ mun mieli pide
 
Itsellä kans bm-narttu 1v. ja todella lapsirakas. Itselläni ei ole lapsia mutta veljien lapsien kanssa tulee todella hyvin toimeen. Ainut ongelma on iso koko, jonka koira unohtaa ja voi vahingossa kaataa pienimmät ihmiset. Aivan vauvoista se ei ole erityisen kiinnostunut, haistelee vain, mutta kun on leikkikaveria tiedossa koira innostuu lapsista.

Yksilöeroja on paljon joten kannattaa pentua valitessa yrittää löytää rauhallinen yksilö. Suojeluviettiä löytyy, mutta niinkuin joku tuossa mainitsi ettei ko. rotu hötkyile yleensä ylimääräisiä.

Allekirjoitan myös laiskuuden ja itsepäisyyden, mutta usein esim. ruualla koiran saa motivoitua mitä ihmeellisimpiin suorituksiin. Luonnollisesti iso koira tarvitsee rajat ja rakkautta, aivan kuten me ihmislapsetkin ;) . Olet varmaankin tietoinen koiran koosta joten on turha alkaa korostamaan peruskoulutuksen merkitystä. Koirani on ensimmäinen ns. oma koira (vanhemmilla ollut siis koiria) ja aivan kotiopeilla ja terveellä maalaisjärjellä on koulutettu.

Bm ei ole siistin ihmisen koira eli karvaa ja kuolaa!!! löytyy joka paikasta. Itse asun kerrostalossa ja sen suhteen ei ole mitään ongelmaa. Lenkkikaveriks soveltuu mielestäni hyvin kun vaan totuttaa lenkkeilemään. Bullmastiffi älykkäänä koirana vaatii hieman myös aivojumppaa, mutta ei mielestäni erityisen paljon. Muutenhan koira soveltuu lähes mihin lajiin vain, agilitystä pelastustoimintaa ja kaikkea siltä väliltä.

Loppukaneetiksi voisin sanoa että oikean ihmisen käsissä bullmastiffista saa luotettavan ja uskollisen koiran, jolta ei puutu älyä ja voimaa.
 
Meillä oli bullmastiffi ja tällä hetkellä olen etsimässä uutta.
Oli todella leppoinen koira ja kyllä lenkeillä oli vauhti päällä.
Harrastin sen kanssa agilityä ja toko:a ja hyvin sujui.
Kyllä me laitettiin koira aina eri tilaan jos tuli outoja lapsia, koska onhan iso koira aina iso koira.
Lapsistakaan ei ikinä tiedä kuinka ne toimivat koiran läheisyydessä, niin onhan se aina parempi olla tarkka.
Koira piti meidän lapsia kokoajan silmällä ja oli minua ja lapsia kohtaan todella huolehtivainen, miehen suhteen ei.
Jos on vain aikaa paneutua koulutukseen, niin suosittelen rotua lämpimästi.
 
En halua pelotella, mutta täâllâ Ranskassa tapahtui kuolemantapaus pari viikkoa sitten - 8 v poika oli leikkimässâ kaverinsa luona ja niitten bulmastiffi hyökkäsi kimppuun ja puri pojan kuoliaaksi. Englannissa tâmä rotu taitaa olla myös ns. 'vaarallisten 'rotujen listoilla.

Itselläni on ollut tanskandoggeja, mutta silloin ei ollut lapsia. Nyt meillä on ranskanbuldoggi ja pieni pyreneitten paimenkoira. Ranskista parempaa (koira) kaveria ei lapselleen saa =) Poika 19 kk ja koira 2 v ; yhdessâ painattavat suurimman osan pâivästä, koiralla on tosi rautaiset hermot pojan kaa. Ja aina on valmis leikkiin jos ite ( koira siis ) ei ole se leikkiin hakija. Osaa myös olla ihana sohvakoira joka ilta telkkaa katsellessa ... ;) Joskus joutuu panemaa toosaa kovemmalle kun koira kuorsaa niin kovasti ... :p :laugh:
 
Ikävä kyllä bulleista on kuulunut nyt monta valitettavaa tapausta juuri lasten puremis tapahtumista.
Ikävä kyllä bulli kuuluu juuri niihin rotuihin joita hankitaan "egon jatkeeksi"..eli koiran käytöksestä voi sitten syyttää ihan täysin omistajaa.

Vihainen ja käytöshäiriöinen bulli on kyllä aika tappava otus..siitä ei päästä mihinkään :/
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 12.06.2006 klo 22:54 vieras kirjoitti:
Sekoitattekohan nyt rauhallisen bullmastiffin vihaiseen bullterrieriin ?

näitä on kyllä aika vaikea sekoittaa keskenään (varsinkin jos itsellään on ollut jompi kumpi roduista) :/

http://www.koirat.com/rotu.phtml?id=122

http://www.koirat.com/rotu.phtml?id=68

Eikä se bullterrierikään ole sen vihaisempi kuin bullmastiffi jos on vai osaavissa käsissä.
Kaikissa roduissahan on omat rotumääritelmänsä ja jotkut rodut ovat kyllä reaktioherkempiä jne. kuin jotkut muut rodut.
Siksi juuri pitäisikin harkita tarkkaan millaisen koiran hankkii.
 
Vai egon jatkeeksi... no joo. Onhan noitakin, mutta eipä pidä yleistää...

Bullmastiffi on mahtava koira osaavissa käsissä. Luonnollisesti näissäkin esiintyy yksilöissä, niinkuin muidenkin rotujen yksilöissä, huonoluonteisia. Bullmastiffi saa vain pahempaa jälkeä aikaiseksi kuin esim. pomerian. Bullmastiffin puruvoima on kuitenkin tiettävästi suurin kaikista roduista.

Itse valitsin rodun luonteen ja ulkonäön takia. En siksi, että se kohottaisi itsetuntoani. Onpa hieman turvallisempaa kulkea illalla lenkillä ja on kunnon kokoinen koira, jota rutistella.

Lapset ja koirat ovat aina sellainen yhtälö, että vanhempien pitää olla vieressä katsomassa ettei mitään tapahdu. Tuntuu, että nykyään leimataan purematapaukset jo suosista bullmastiffin tekosiksi vaikka asia ei välttämättä näin olekaan. Esim. nyt laivalla tapahtuneessa kohtauksessa oli kyse napolinmastiffista.
 

Yhteistyössä