Echon ketjut aina jotenkin kärjistyy, alunperin puhu ihan näin yleisesti ottaen naisita joila ukot mukana joka paikassa. Mä käyn yksin omilla asioillani ja lasten asioilla, samoin mies, se on hoitanut nevoloita ja oikomishoitoja joka kerkeää. Usein mielelläni jo jättänyt lastenneuvolat miehelle kun en jaksa kuunnella niitä samoja juttuja, tiedän ettei jaksais mieskään mutta kärsiköön välillä. Äitiysneuvoloissa ei juuri ole ollut mukana, joskus ultrassa. Ainoa kerta kun olisin toivonut että on mukana kun ultrassa paljastui keskiraskauden km. No, toisaalta tiedän että mies järkyttyy herkästi vaikka on karski, ehkä hyvä ettei ollut siinä. Me ollaan pakostakin jouduttu maksimoida työnjako, koska aika on se joka tästä yhtälöstä puuttuu. Jos olis tolkuttomasti aikaa niin kai sitä vois yhdessä hengailla huvikseen vaikka missä. Tai sitten ei, vuosikymmenien yhdesäolon jälkeen ei kaipaa toisen naamaa joka sekuntti.