avoimen äiti-lapsikerhon kävijät, syrjitäänkö siellä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kerhoilun aloittanut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kerhoilun aloittanut

Vieras
Olen päivät pitkät yksin kotona 2-vuotiaan ja vauvan kanssa, ja ajattelin sitten käväistä äiti-lapsi kerhossa, että olisi vaihtelua kotona olemiseen ja että 2-vuotias saisi leikkiä toisten lasten kanssa. Kuvittelin saavani edes vähän juttuseuraa, ajattelin että kyllähän lapsista puheenaihetta riittää.

No, niin siinä kuitenkin kävi että yksikseni sain istua sielläkin. Kukaan ei vaivautunut edes millään lailla tervehtimään paitsi se ohjaaja. Yritin kyllä jutustella mutta sain vastaukseksi vain jonkun puolikkaan sanan. Ohjaaja tuli kuitenkin höpisemään meikäläisenkin kanssa, se on yksi syy minkä takia mennään seuraavallakin kerralla, toinen syy on se että lapsi viihtyi siellä vaikka sekin ressukka leikki siellä yksikseen. Ei saatu kumpikaan kavereita, mutta ängetään mukaan sinne joka tapauksessa. Tuli kyllä melkosen ulkopuolinen olo. Kaikki muut varmaan tunsi entuudestaan ja siellä oli valmiita kuppikuntia. No, eihän mulla ollut kavereita koulussakaan niin miksi sitten nykyäänkään... En vaan halua että lapseni joutuvat kasvamaan ilman kavereita.
 
siis nehän on kaikille avointa toimintaa, ja rohkeesti mukaan.. :heart: meet juttuun rohkeesti mukaan, ja alotat kans jutteluu; vaikka jonkun kanssa kenellä on saman ikänen lapsi.. :) silleen aivan varmasti löytyy "kerhotuttuja".. ja siis niissähän on tarkotuksenakin saada äidille muutakin miettimistä ku siivoominen.. :) Rohkeutta!!:hug:
 
Aika sopivasti. Minä nim ittäin menen kanssa kerhoileen 1v kanssa. samaa mietin ettei mulla varmaan siellä kavereitaole ku ei koskaan olekaan. joskus joku jotain ohimennen kommentoi. ja paskat!!! miten sitä saisi ne äipät piristymään? mikäminussa on aina vikana
 
Olen kuullut, että noissa on sellaista, että kun yksin menet niin yksin saat siellä istuakin.
Tiedä sitten onko totta..

Voihan olla että kun jaksat ahkerasti siellä käydä niin alkavat tunnistaa sinut ja tulevat myös juttusille.
 
juu, suomalaiset ovat sitten avoimia ja lämpimia ihmisiä. Jos joku on ilman seuraa (paikassa, johon yleensä tullaan hakemaan seuraa) niin johan kaikki rientävät sen yksinäisen kanssa juttelemaan.
 
Minusta niiden ohjaajien velvollisuus olisi vetää ensimmäiset 3-4 kertaa ainakin joku esittely, niin kuulisi, missä kukin asuu ja jotain sellaista, josta saisi sitten helposti jutuntynkää. Ite olen käynyt nyt pari kertaa ja ihmetelly tota samaa: kukaan ei oikein juttele muuta kuin vanhojen tuttujen kanssa. Aika moni istuu nyreän näköisenä yksikseen... Meinaan että ehkä voisi sitten itsekin vähän lähestyä. No kerhoja on monenlaisia. Jos teillä suuri osa on tuttuja ennestään, niin täällä suuri osa on vieraita, ei ainakaan puhu mitään, eikä silti yritä tutustua.
 
Ihan samaa mietin kun kävi ekoja kertoja. Suretti kun lapsikin joutui leikkimään yksin. Sain kyllä useamman kerran käydä ennen kun löytyi juttukavereita. Ensin yksi, sitten toinen, sitten useampi. Mulla ei ole koskaan ennen ollut kavereita, nyt tuntuu hienolta että "täytyy" kaupassa käydessäkin moikkailla kerhokavereita. Rohkeasti vaan mukaan juttuun ja useasti kerhoon, ehkä se sit tosiaan on niin että suomalaiset jäykistelee "vieraiden" seurassa muutaman kerran.
Lapsi leikkii kyllä edelleen lähinnä yksin, on 2,5v eikä niin tunnu muiden seuraa tuolla kaipaavankaan.
 
ja kenestä ne lapsukaiset ottaisivat mallia ellei äidistä. lapsetkin saavat kavereita vain jos menevät jo valmmiiksi jonkun toisen kanssa puistoon.

Suomalainen on niin "ihana" ihminen, laumasielu ja yksinäistä ei mukaan huolita.
 
Kaksivuotias mullakin on, eikä se vielä oikein osaa leikkiä muiden kanssa. Se tykkää uusista leluista siellä kerhossa ja sitten sitä jotenkin miellyttää se, että on niitä muita lapsia... Vaikkei se niille mitään sano.
 
No tänään olen minä myös ollut avoimessa ja tuossa missä minä käyn on tullut todella paljon uutta porukkaa niinkuin syksyllä aina. Toiset tuntevat vanhastaan avoimesta, käyty jo pidempään, toiset tuntee muuten vaan ja ne jotka ei tunne ketään, hukkuu ainakin tässä alkuhässäkässä muun touhun alle. Kyllä se paikkansa vain on ansaittava, ei kukaan tule vetämään juttuihin mukaan kun ei itsellä ole kiinnostusta.
 
Tutulta kuulostaa. Tuppisuu/kuppikuntameininkiä oli oikeastaan vaan ekat pari kertaa. Sen jälkeen on aina juttukaveri löytynyt. Täällä tuppukylän perhekerhossa käy tosi paljon porukkaa. Osan kanssa tulee juttuun, toisten ei. Lapset kaikki riehuu yhdessä.
Helpoiten tuntuu juttuseuraa löytyvän jos on vähemmän porukkaa. esim. 5 äitiä 30 sijaan niin juttu luistaa paremmin.
 
ite käyny nyt pari vuotta ja aluks oli TOSIi monta kertaa et sai olla ihan "rauhas" mut pikkuhiljaa ängin itteni mukaan keskusteluihin ja välil oli niit muitakin yksinäisii juttuseurana. mut mun 3v ei kyl varsinaisesti vieläkään niin paljo leiki muitten lasten kaa, välillä vähän.. On se yksin keskenäänkin ollu mulle kiva paikka, ku ei tarvi kotona olla..

Kieltämättä ite ny vois vähä enemmän yrittää jutella niille yksinäisemmille..
 

Yhteistyössä