Tuli mieleen oma tapaukseni vuosia sitten. Muutin yksiöön jonne ei mahtunut kuin jokunen tavara. Ja ositustahan emme vielä tehneet siinä vaiheessa. Noh, aikaa kului ja sitten kerran ex sanoi, että tulisitko kattoo tavaroita mitä haluat ottaa. No siinä oli sillä tiukka aikataulu, kun ainahan sillä muka oli niin kiire. Oli n. pari tuntia aikaa päättää mitä ottaa
Aika ylimalkaisesti siinä sit tuli mietittyä ja mihinkä mä oisin huonekaluni laittanut, ei oikein yksiöön ois mahtunut. Ja toisaalta virallista eroakaan ei vielä ollut. Enkä päässyt edes enää varastoon katsomaan, kielsi mua menemästä.
Sitten myöhemmin vasta tajusin että hetkonen, tämäkö se ositus muka oli. Ex oli tietämättäni muuttanut uudelle paikkakunnalle vanhempiensa luo ja vienyt siis kaikki mennessään. Ilmoittamatta minulle mitään.
Kysyin sitten aluksi ihan asiallisesti että mitenkäs tää nyt, että eihän me olla ositusta tehty, ex väitti että ollaanpas kun sain silloin yhtenä iltana hakea mitä halusin
En saanut sitten vuoteen levyjäni, enkä muutakaan kun olivat muka niin hankalassa paikassa varastossa.
Lopulta kyllästyin siihen veivaamiseen, jonka suurin syy oli ex-anoppini joka vänkäsi vastaan ettei hän jaksa ja kerkeä purkamaan kirjahyllyä (olivat siis ottaneet itse sen käyttöönsä) ja sohvaani en meinannut saada (eivät kerenneet ja oli espanjalaisia kylässä ym. ) Aina oli jotain selityksiä etten saanut tavaroitani.
Otin lopulta oikeusapumieheen yhteyttä ja halusin tehdä virallisen osituksen, koska koin tulleeni huiputetuksi. Kävi ilmi että exäni oli myynyt tai vienyt kirpparille osan tavaroistani. Varsinkin "rätit", joksi hän kutsui rakkaudella ompelemiani verhoja ym.
Lopulta ositus saatiin tehtyä vaikka kovasti se ex koitti vängätä. Ja kun se oli tehty, niin ex-anoppipa ei meinannut antaa tavaroita! Varsinaista pelleshowta! Uskovainen perhe, joille maallinen ei pitänyt merkitä mitään. Mutta kun omiansa meinasi saada pois, johan kävi hankalaksi
Ex oli vaihtanut puhelinnumeron ja se oli salainen, joten mun piti kissojen ja koirien kautta kaivaa esiin että miten saan siihen yhteyden. Jouduin siis vaivaamaan hänen uutta vaimoaan, koska suvun juorukello kertoi että hän on sen ja sen kanssa mennyt naimisiin. Sitä kautta siis sain viimein exäni kiinni ja sanoin että äitinsä ei suostu luovuttamaan tavaroita. Lopulta sain ne sit itelleni. Mokomat tekopyhät paskat!!!!
Että pidä huolta nyt kun on vielä aikaa, ettei sulle käy liian hankalaks ositus. Ja se on vasta silloin virallisesti tehty kun se lukee mustaa-valkoisella! Joten vaikka mies sanois mitä, niin näin se vain on.
