Avioeron osituksesta, tietääkö kukaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miettii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

miettii

Vieras
Kun yhteistä velkaa on 130t?, miehellä omia velkoja/ulosottoja 40t?, mulla omia velkoja n500?. Kun yhteinen asunto on myyty jää siitä velkaa noin 30t? eli kummallekin 15t?. Mun nimissä on kaksi autoa joissa toisessa haltijana mies, mut mun omistuksessa. Kun ositus tehdään niin jääkö molemmat autot minulle kun eikös osituksessa katso varallisuus ja siitä vähennetään velat ja loppu mikä jää jaetaan kahtia. Tässä tapauksessa jäädään molemmat miinukselle, autojen arvo on noin 10t?. Eli miehelle jäis omat velat + 15t? asunnosta, ja minulle omat velat +15t? asunnosta - autojen arvo n.10t? eli miinukselle jään noin 5t? vai miten nää menee tietääkö kukaan?
 
Kummankin omaisuus on omaa omaisuutta ja velka velkaa. Mikäli velkoja on enemmän kuin varoja niin velkoja ei tyrkätä toiselle. Mutta varakkaamman plussalla) pitää antaa tasoitusta köyhemmälle osapuolelle. Sulla on autoista huolimatta velkaa, joten autoja ei mun käsityksen mukaan tarvitse "jakaa".

Harkitsisin kyllä sen asunnon jättämistä myymättä, jos vain millään voi. Ei kai nyt tappiota kannata ottaa.
 
mies, velat ja varallisuus

-65 000 (puolet yhteisestä velasta)
-40 000 (omat velat)
__

-105 000

nainen, velat ja varallisuus

-65 000 (puolet yhteisestä velasta)
-500 (omat velat)
10 000 (autot)

__

-55 500

Molemmat miinuksella, kummankaan ei tarvitse maksaa tasinkoa.

Yhteinen omaisuus ja yhteiset velat puolitetaan laskennallisesti. Lisäksi laskennallisesti lasketaan kummallekin omat velat ja varat. SÄÄSTÖ jaetaan puoliksi, enemmän omistava maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa. Jos kumpikin jää miinukselle, ei rahaa liiku.

Yhteinen velka viittasi ilmeisesti asuntoon?

 
Kyllä se velka on yhteistä ja jaetaan. Multa kysyttiin kahdessa eripaikassa olenko ottamassa myös miehen velat niskoilleni jos suhde kaatuu kun itsellä ei ollut velkoja ja miehellä yritys jossa velkaa 100 000e.
 
Osituslaskelma:
Vaimon omaisuus 20 000 ? / Vaimon velat 10 000 ? = Netto-säästö 10 000 ?
Miehen omaisuus 40 000 ? / Miehen velat 20 000 ? = Netto-säästö 20 000 ?

Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt yhteensä 30 000 ? josta kummankin puolison tulisi saada puolet (ns. avio-osat) 15 000 ?

Enemmän omistava mies suorittaa vaimolle tasinkoa (20 000-15 000) 5 000 ?, jolloin kumpikin puolisoista saa lopulta yhtä paljon omaisuutta eli 15 000 ?.

Osituksessa tarvittavat asiakirjat ja selvitykset:
* päätös avioeron harkinta-ajan alkamisesta
* avioehtosopimus
* lainhuuto- ja rasitustodistukset kiinteistöistä
* osakekirjat ja isännöitsijäntodistukset asunto-osakkeista
* selvitykset pankkitalletuksista
* selvitykset pörssiosakkeista ja jäsenosuuksista
* selvitykset veloista, takauksista ja panttauksista pankista tai velkojilta
* selvitys osakkuuksista kuolinpesiin (perukirja, testamentti)
* selvitykset kulkuneuvoista, peräkärryistä yms.
* arviolausunnot kiinteistöistä, asunnoista jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mitä te nyt oikein:
Kyllä se velka on yhteistä ja jaetaan. Multa kysyttiin kahdessa eripaikassa olenko ottamassa myös miehen velat niskoilleni jos suhde kaatuu kun itsellä ei ollut velkoja ja miehellä yritys jossa velkaa 100 000e.

Kyselijätkin ovat väärässä. Kun suhteenne kaatuu, niin kehotan kääntymään ihan ammattilaisen puoleen (=asianajaja). Miehen veloista joudut vastuuseen vain jos olet antanut henkilökohtaisen takauksen tai vaikkapa yhteistä omaisuutta (asunto, kiinteistö) on ko velan panttina.

Toden totta, nämä ovat niiiiiin yleisiä väärinkäsityksiä kuin vain voi olla ja kun puolisot sitten näin erotilanteessa sopivat, niin näinhän se sitten menee. Ainahan sen velan tietenkin SAA ottaa vastatakseen, mutta verottaja voi tietenkin muistaa toista osapuolta lahjaverolla.

Toinen suuri väärinkäsitys tapahtuu kuoleman jälkeisessä osituksessa.... puoliso muka perii puolet ja perilliset perii toisen puolen vainajan varoista...
 
Ellei avioehtoa ole, aviopuolisot saavat toistensa omaisuuteen avio-oikeuden. Avio-oikeus koskee kaikkea ennen avioliiton solmimista ja avioliiton aikana hankittua omaisuutta. Avio-oikeus ulottuu myös perittyyn tai lahjaksi saatuun omaisuuteen, ellei sitä ole erikseen rajattu pois testamentissa tai lahjakirjassa.

- Avio-oikeudella ei ole merkitystä avioliiton aikana. Kumpikin puoliso omistaa edelleen omaisuutensa ja saa käyttää sitä haluamallaan tavalla. Lisäksi aviopuolisot vastaavat omista veloistaan. Avio-oikeus toteutuu omaisuuden osituksessa, mikäli avioliitto päättyy eroon tai kuolemaan, selvittää asianajaja Marjo Valtonen Asianajotoimisto Marjo Valtonen Ky:stä.

Esimerkiksi avioeron yhteydessä ositus merkitsee, että puolisoiden kaikki omaisuus ja velat lasketaan yhteen ja säästö (netto) tasataan puolisoiden kesken. Jos toinen puoliso on varakkaampi, hän maksaa vähävaraisemmalle puolisolle tasinkoa.

Mikäli avioehto jää häähumussa tekemättä eivätkä aviopuolisot halua sitä avioiduttuaan tehdä, voivat puolisoiden vanhemmat määrätä omassa testamentissaan tai lahjakirjassa, ettei perillisten puolisoilla ole avio-oikeutta testamentilla tai lahjana saatuun omaisuuteen.

- Ellei tätä määräystä ole ja jos avioehto on jäänyt tekemättä, tulee avioeron yhteydessä esimerkiksi kuolinpesäosuuden arvostamisesta ja tasingon määräämisestä ja maksamisesta usein katkeria riitoja, toteaa Marjo Valtonen.
 
Eihän miehen henkilökohtaiset velat voi tulla mulle maksettavaksi. On ottanut ne omaan henkilökohtaiseen käyttöön. Jos näin olisi niin mun kannattaisi ottaa nyt mahdollisimman paljon lainaa joka paikasta mistä vain saan, laittaa ne sukan varteen. Sanoa että pelasin ne nettipeleihin ja mies maksais vielä puolet mun veloista. Kun ero on voimassa, mies maksaa puolet mun veloista. mulla on koko velka jemmassa siellä sukassa, maksan oman osuuteni pois ja vielä jääkin rahaa =) täähän on fiksua!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyisin että:
Miksi itselle sitten lankesi myös miehen veloista puolet? Tasan menee. Varma juttu.

Onneksi olkoon! Amatöörit asialla. Ehkä jos on pesäjakaja määrätty tai mies on oikeudessa pyytänyt osituksen sovittelua ja sitä kautta saanut velan myös puolison maksattevaksi. Näin voisi tapahtua, jos velka on otettu vain toisen nimiin, mutta tarkoitettu yhteiseksi ja käytetty yhteisesti perheen elatukseen tai peräti kokonaan toisen osapuolen (ei velallisen) hyväksi.

Nämä on kuitenkin ääritapauksia ja vaativat oikeuden päätöksen tai oikeuden määräämän pesänjakajan päätöksen. Toki osapuolet voivat näin myös sopia. Sopimusvapaus on olemassa.

PÄÄSÄÄNTÖISESTI velkoja ei ositeta ja osituksessa ei voida määrätä puolison velkoja toisen maksettavaksi ELLEI osapuolet näin sovi.
 

Yhteistyössä