avio-ongelma

  • Viestiketjun aloittaja vaimo&lapset
  • Ensimmäinen viesti
vaimo&lapset
huoh, mitenköhän tästäkin pääsee eteenpäin ja asian ylitse.
mies on pitkällä sairaslomalla eikä tee kotona yhtään mitään eli siivoa omia jälkiään saati lasten sotkuja. Tämäkin juhannus on mennyt siivotessa ja manatessa. Jotenkin mittari on täynnä koko asiaa: käy töissä, siivoa kotona, hoida lapset yms. tuntuu että ääliö asuu täällä meidän kanssa. Joo,asiaa on väännetty jo rautalangasta mutta mitää muutosta ei näy. Kuvottaa koko mies jo........ keskustelujen taso ja määrä 0
 
"vieras"
Mies jatkaa käytöstään, koska sinä sallit sen. Hänen ei tarvitse muuttaa tapojaan, koska homma hoituu noinkin. Jos olisit itse tottunut makaamaan perse homeessa kaiket päivät, tuskin vapaaehtoisesti muuttaisit tyyliäsi kun et siitä hyötyisi.
 
Mä en ymmärrä, että missä vaiheessa suhdetta tulee vaihe, kun mielyttämisen halu loppuu ja tehään ihan mitä halutaan ja ollaan röyhkeitä toista kohtaan. Mä en kestäisi tuollaista käytöstä.
 
  • Tykkää
Reactions: Camii
vaimo&lapset
tyhmä syy erota,mutta tahtoisin että mies tulisi jotenkin asioissa vastaan! masennusta kyllä, ja oonkin tottunu siihen sohvaperunaan,mutta milloin se paraneminen alkaa??? onko loppuikämme tälläistä? huoh, hankalaa aikaa. ikävoin miestäni: keskusteluita ja puuhastelua. Tuntuu kuin mies olisi" kuollut" :/
 
vaimo&lapset
lääkitys ja kerran vkossa tapaamiset.

Enpä mä erityisesti huuda/nalkuta. Pyydän että voisitko siivota/tehdä kotiaskareita kun olen töissä. Pettymys paistaa työpäivän jälkeen selkeästi kun huomaan ettei ole mitään tapahtunut. Parasta on että tapaamisessa hoitaja oli kehoittanut auttamaan ja puhumaan vaimon eli minun kanssa. Kas, tuli sanomaan asiasta mulle kun itse sitä oon koittanut sanoa jo kauan.... huoh
 
Ehkä lääkitys ei auta/on väärä?
Tai lääkityksen aloittamisesta vielä lyhyt aika?
Masentuneen kun on hirveän vaikea saada tehtyä yhtään mitään. Sitten vielä kun näkee miten se tekemättömyys häiritsee sitä toista saa aikaan huonot fiilikset ja lopuksi haluais vaan kadota koko maan päältä.

Masennus on oikeasti yks paska sairaus.
 
"jaa"
Jos ei mies nyt tee mitään, niin kannattaa aloittaa pienillä, selkeillä tehtävillä. Esimerkiksi astianpesukoneen tyhjennys voisi olla sellainen. Tai eteisen ja keittiön imurointi. Jos tehtäviä on pitkä lista, niin niden aloittaminen muuttuu ylivoimaisen vaikeaksi.
Onko mies tottunut tekemään kotitöitä ennen sairastumistaan. Jos ei ole, niin sairaana kotitöiden aloitus on normaalia vaikeampaa, kun töihin ei ole ennestään tottumusta.
 
"isipappa"
lääkitys ja kerran vkossa tapaamiset.

... huoh
Pitkä sairasloma ja pillerit. Aamulla venlaa ja illalla mirtsapirtsaa. Ja kuukausitolkulla kotonamakaamista. Valitettavan yleinen tapa hoitaa masennusta.
Joko miehesi juo? Riittääkö laatikko olutta viikoksi vai päiväksi? Nukkuuko säännöllistä vuorokausirytmiä vai miten sattuu- aikataululla?

Masennus on tauti joka vie elämästä ilon ja elämänhalun. Masentuneen maailma on tasaisen harmaa, ei makuja, ei hajuja ja siellä sataa koko ajan räntää. Pikkulinnut laulavat yksinomaan vittuillakseen ja niitä heittäisi kivellä, jos jaksaisi kumartua poimimaan sen kiven. Suuri saavutus on jos saa sängyltä jalan lattialle.

Pillerit eivät sellaisenaan auta ja niillä on sivuvaikutuksia, kuten seksuaalisen halun tai kyvyn menetys. Vähäinenkin määrä alkoa tehokkaasti tappaa pillerien positiivisetkin vaikutukset. Sohvalla makaaminen yksinomaan passivoi ja passiivisuuteen masentuneen mieli pyrkii. Joka ikinen aamu pitäisi saada itsensä revittyä sängynpohjalta ylös ja lähteä tekemään ihanmitävaan. Vaikka parin tunnin kävelylenkki.

Niin, siitä kaljasta. Se on aine, joka masentuneessakin päässä tuntuu joltain. Pääsee hetkeksi karkuun tyhjää harmaata. Ja se on just se aine, jota masennuspotilaan tulee ehdottomasti välttää.

Onnea. Ei miehesi sinua tahallaan kiusaa.
 
"rrr"
[QUOTE="jaa";28641307]Jos ei mies nyt tee mitään, niin kannattaa aloittaa pienillä, selkeillä tehtävillä. Esimerkiksi astianpesukoneen tyhjennys voisi olla sellainen. Tai eteisen ja keittiön imurointi. Jos tehtäviä on pitkä lista, niin niden aloittaminen muuttuu ylivoimaisen vaikeaksi.
Onko mies tottunut tekemään kotitöitä ennen sairastumistaan. Jos ei ole, niin sairaana kotitöiden aloitus on normaalia vaikeampaa, kun töihin ei ole ennestään tottumusta.[/QUOTE]

Jep, juuri näin. Tosin haluan vielä korostaa sitäkin että totta kai myös oma väsymyksesi asiaan on 100% ymmärrettävää, ap! Valitettavasti miehen energia on vain kadonnut eikä siirtynyt maagisesti sinuun, niin se vain menee.

Luultavasti tilanne ahdistaa myös miestäsi. Keskustelkaa. Joka päivälle yhden tai kahden tehtävän sopiminen voisi oikeasti toimiakin, ja jos vaikka parin viikon kuluttua tuntuu rullaavan hyvin niin pikkuhiljaa lisäillä niitä. Selkeät rajat alkuun koska kasa tehtäviä tuntunee sekavalta ja ahdistavalta mössöltä masentuneen mielessä, ja toisaalta toiminnan järjestelmällinen lisääminen hiljalleen on hyvä juttu parantumisenkin kannalta.

Olen itse tosiaan ollut sellaisessa kunnossa jossa pikkujututkin ovat mahdottomia. Siinä sitten makasin sängyllä miettien miksi muka keittiöön käveleminen ja muutaman astian tiskaaminen olisi kamalaa ja inhosin itseäni. Hauskaa.
 
vaimo&lapset
joo, huomaan etten jaksa olla se voima joka kantaa perhettä hymyssä suin eteenpäin. Kyllä se syö kun ihmiset ympärillä toteaa että eihän sairas voi itselleen mitään eikä saa vaatia mitään. Kiitos "rrr"että ymmärsit myös minua tässä tilanteessa!

kaljaa meillä ei juoda,sillä miehelle on todettu ettei se auta asiaa. On kuitenkin jaksanut olla tarttumatta pulloon vaikka aluksi sitä kuluikin ykköskaljana. Itse en juo joten eipä tule sen puolesta kiusausta uudelleen aloittaa. Siitä asiasta olen hyvin ylpeä miehestäni että tajusi tuon !

jep,täytyy aloittaa pikku asioilla ja olla onnellinen siitä että ruokailuhuoneen matto tuli päivän aikana imuroitua.
 

Yhteistyössä