Auttakaas unien kanssa!

Olen täällä monasti kirjoittanut unista, mutta vielä kerran =)

Tyttö on nyt 1v5kk ja ollut huono nukkuja aina. Tai tuossa 3-4 kk:n iässä nukkui tosi hyvin, mutta kaikki siitä eteenpäin on enemmän tai vähemmän huonoa nukkumista.

Kun kaikkea on jo kokeiltu, mitä ehdottaisitte?? :attn:

Nukahtaminen kestää nykyään tosi kauan, tai no parhaimmilaan 15 min ja pahimmillaan 1 h. Tarvii nukuttaa nykyään. Herää yössä 1-100 kertaa. Joko huutaa ja seisoo tai sitten rauhoittuu ihan sillä, että sanoo: "Nyt on yö, nyt nukutaan".

Näitä on siis tehty:

- 11 kk:n iässä siirtyi omaan huoneeseen, opetettiin nukahtamaan itse ja pidettiin tassuttelu-unikoulu. Sitä ennen nukkui meidän huoneessa ja nukutettiin omaan sänkyyn. Pienempänä nukahti tissille. Nukuttaminen oli tosi työlästä ennen unikoulua.

- Reilun vuoden iässä nukahti tosi hienosti itse sekä yöunille, että päiväunille. Nukkui yön n. 11 h ja parin tunnin päikkärit. Tosin heräsi sata kertaa, yleensä myös kerran päikkäreiltäkin ja piti hetki silitellä uneen.

- Siirryttiin sisäpäikkäreihin kun ei enään nukahtanut vaunuihin, istua törrötti vain ja katseli maisemia. Sänkyyn nukahti yleensä aika hyvin.

- Sitten n. 1v2kk yhtäkkiä lopetti itsekseen nukahtamisen. En tiedä miksi. Oltiin kyllä reissussakin siinä, mutta vaikeuksia oli jo sitä ennen. Yhtäkkiä kauhea huuto kun jätettiin yksin sänkyyn. Aloin taas nukuttamaan. Samalla yöheräämiset taas lisääntyi niihin aikoihin.

- Noin kuukausi sitten jätettiin tutti pois, koska se alkoi kuulostamaan siltä, että herää tutin perään. Siirrettiin sänky myös takaisin vahempien huoneeseen. Tutista vieroittaminen oli yllättävän helppoa ja pari iltaa etsi sitä. Muuten meni ok ja yöt parani tosi paljon. Hetkellisesti.

-Nyt nukkuu yössä 9-10 h. Heräsi alkuun ehkä kerran yössä ja sanottiin, että nyt nukutaan. Nyt mennyt pitkään jo sitä rataa, että eka herääminen on jo ehkä tunnin päästä ja tasaisesti heräilee koko yön parin tunnin välein. Pisin unipätkä saattaa olla ehkä 23-3 yhtenäistä. Harvoin nukahtaa itse vaan pitää käydä silittämässä ja nukuttamassa. Joskus otetaan aamuyöstä meidän väliin kun ei meinaa millään nukahtaa omaan sänkyyn. Mutta ei nuku siinä sen kummemmin, heräilee.

- Yöunille ja päiväunille nukuttaminen on nykyään yhtä huutoa. Huutaa vaan ja ei aina rauhoitu edes sylissä. Sitten jossain vaiheessa rauhoittuu ja nukahtaa. Tai sitten pomppii ja leikkii yms. Vanhemmat ei mene siihen mukaan. Lasketaan sänkyyn takaisin, sanotaan että "nyt on yö ja nukutaan". Jos alkaa kutittamaan tms. niin ei reagoida mitenkään. Rauhoitellaan sylissä, jos oikein hysteerisesti huutaa.

Miten siis voisi vielä erilailla toimia, mitä kokeilla?? :attn:

On kotihoidossa, ulkoillaan paljon, rutiinit on, ei ole yöllä nälkäinen, vettä saa halutessaan nokkamukista. Allergiat pitäisi olla tiedossa, maitoa vältellään vielä.

Tuli ehkä tosi sekava viesti, mutta jos joku jaksaisi lukea =)
 
Viimeksi muokattu:
Heippa Sompio,

vitsi kun osaisinkin auttaa teitä, oon seurannut kyllä kuinka ootte "taistelleet" unien kanssa... Et kertonu siitä kuinka teidän tyttö nukkuu. Meillä yöt oli hiukan katkonaisempia loppu kesästä, mutta sitten hankittiin isommille tarkoitettu unipussi Ikeasta ja ne muutamatkin heräämiset häipyi. Ja omassa huoneessa tyttö on nukkunut pitkään niin ei häiriinny vanhempien uniäänistä. Yksi minkä keksin niin joku unilelu mihin opettaisi että saa siitä turvaa ja nukahtaisi nyt sen kanssa kun tuttiakaan ei ole.

Toivottavasti joku kokeneempi pääsee vastaamaan, taitaa olla meidän neuvot vähän turhia kun aina on nukuttu hyvin *koputtaa puuta*.
 
Kiitos alley! Ehkä hieman epäselvä tuo viesti... Mutta siis nukkuu edelleen huonosti. Eka herääminen voi olla jo tunninkin päästä nukahtamisesta ja siitä sitten tasaisesti parin tunnin välein. Pisin unipätkä hyvässä lykyssä on n. 4 h.

Meillä oli viime keväänä unipussi käytössä, ei oikeastaan apua. En ole nyt syksyllä sitä edes muistanut. Ainut, että potkii aina peiton päältä, mutta kylmä ei pitäisi olla. Unipussi auttoi tietty siihen, että ei tarbi peiton kanssa sählätä, mutta ei siis parantavasti uniin.

Olen yrittänyt vaikka mitä unilelua tässä tutinkin ohella. Ennen räpelsi tuttien kanssa, mutta ei ole ottanut nyt niistä luopumisen jälkeen mitään lelua omakseen. Yhtenä iltana nukahti MLL:n lastenhoito-opas rinnuksia vasten =)

Viime keväänä siirrettiin omaan huoneeseen lähinnä siksi, että heräsi aina kun vanhemmat tuli nukkumaan ja samoin mä itse häsläsin puoliunisena liikaa vaikka olisi ehkä nukahtanut itsekseenkin. Mutta apua oli vain hetkellinen ja se sama herääminen alkoi aika nopeasti sitten omassa huoneessa. Nyt kun siirrettiin takas meidän huoneeseen, niin taas meni ehkä viikko paremmin ja sitten alkoi sama herääminen.

Mutta olen jo menettänyt toivoni noiden yöheräilyjen suhteen. Yksi kysymykseni oli se, että miksi nyt huutaa aina nukutukset? Kun tässä välissä jo osasi nukahtaa itsekin. Niin nyt huuto on 10-15 min vähintään.

Ole onnellinen kun teillä on nukuttu hyvin :heart:

Tässä yhtenä päivänä kaverillekin sanoin, että eipä ole paljon iloa siitä, että tyttö on aina ollut terve. Kun nämä unet on niin onnettomia, että alkaa tämä väsymys jo pikkaisen haitata muuta elämää :headwall:
 
Hei!
Tätä viestiä luin, ja varmaan olette kokeilleetkin, mutta tuli mieleeni tällainen, mikä meillä auttaa hyvin:
Eli viedään lapsi rauhassa sänkyyn kaikkien iltarutiinien tms jälkeen, luetaan satu/juodaan velli, peitellään suukotellaan ja toivotetaan hyvää yötä. Sit poistutaan ja jätetään ovi raolleen. Jos alkaa huutaa, niin n. puolen minuutin päästä käydään katsomassa, laittamassa takaisin pitkälleen ja peitto päälle ja ainoastaan toivotetaan samalla hyvää yötä. Seuraava käynti n. minuutin päästä ja sama juttu. Jos vieläkin joutuu menemään, niin seuraavat käynnit aina n. puoliminuuttia pidempään mutta tehdään peittely ihan hiljaa. Jos ihan hulluksi äityy huuto, niin sit tietty rauhoitetaan tilanne, mutta ns normaaliin itkuun tällanen on meillä auttanut.

Kun pikkuveli syntyi, niin vähän aikaa sen jälkeen alkoi meillä tällainen unillemenoraivoaminen. Siihen auttoi, kun keskityttiin leikkimään enemmän omassa huoneessa, luettiin siellä kirjaa tms. Ja nimenomaan minun, joka imetin sitä pienenpää, piti antaa sitä omaa aikaa myös isommalle.

En tiedä, mahtoiko tästä apua olla. Ikäviä noi pienen uniongelmat. :( Toivottavasti kuitenkin teilläkin pian meno rauhoittuisi, saisitte kaikki nukuttua paremmin!
 
Monen aikaan laitatte tytön nukkumaan? Eihän johdu siitä että menee yliväsyneeksi? Meillä poika on ihan out jo puoli 8 yleensä ja ikää on 2v. Eli laitamme pojan 7 sänkyyn ja luemme sadun. Iltapuuhan alkaa siinä klo 18 aikaan. Iltapala, hammaspesut, pisut ym ja sitten omaan sänkyyn omaan huoneeseen.

En osaa oikein muuta sanoa... Oletko kysynyt neuvolasta? Entä joltakin ammatti-ihmiseltä, psykologi tms. jos on jotain pelkotiloja tai sellaista. Saisi vinkkejä miten hoitaa sellaista tilannetta.

Nin ja sen verran vielä, että kaikenlaiset muutokset tuossa tilanteessa varmaan lisää turvattomuuden tunnetta ja itkuja, eli nyt kannattaa tehdä päätös nukutatteko omassa vai teidän huoneessa a pysytte päätöksessä. Jatkuvat muutokset varmaan vaan ylläpitävät tilannetta.


Entä onko ollut mitään uusia juttuja lähiaikoina? Samoin jos on kauheesti toimintaa päivisin niin sekin aiheuttaa levottomuutta.

Tsemppiä!
 
Viimeksi muokattu:
Menia: Noin tein silloin kun pidin sitä tassuttelu-unikoulua keväällä. Ja se toimi. Mutta nyt ei siis rauhoitu ollenkaan sänkyyn eikä oikein syliinkään. Huutaa 10-15 min huolimatta siitä, että onko paikalla äiti, isi vai molemmat, onko sylissä vai omassa sängyssä. Yritettiin jopa yhtenä iltana sitäkin, että nukutetaan meidän väliin, mutta siinä vain leikki ja pomppi eikä malttanut ollenkaan rauhoittua.

Nippenappe: Meillä menee iltarutiinit nyt niin, että klo 19 iltapala + pesut. Siitä mennään vanhempien sänkyyn lukemaan/leikkimään jotain rauhallista. Ollaan siis koko porukka oltu sängyssä. Siinä 30-45 min köllötellään ja sitten alkaa nukutus. Ei pääse mielestäni yliväsyneeksi ja silloin kun itse nukahti, niin vietiin sänkyyn kasin maissa. Muutenkin yritetään kyllä antaa aikaa ja huomioidaan se varsinkin illalla.

Neuvola ei ole osannut auttaa enään pitkään aikaan. Nyt on kuukauden päästä neuvolalääkäri ja siellä toki otan puheeksi, mutta kauheasti en odota apua sieltä saavani.
Soitin keväällä monta kertaa Tampereelle yhdelle uniklinikalle, josta neuvottiin vain pitämään tassuttelu-unikoulua ja siirtämään omaan huoneeseen. Nyt syksyllä en ole soittanut.
Nyt on siirretty neiti takaisin tosiaan vanhempien huoneeseen ja siellä nyt pysyy. Muuten neitiä ei ole veivattu edestakaisin. Ja siis kuitenkin kuukauden verran ollut taas jo takaisin vanhempien huoneessa, että luulisi tässä ajassa jo rauhoittuvan siirrosta. Ja se nukahtaminen vaikeutui jo omassa huoneessakin ennen siirtoa.

Kun en keksi mitään, mikä muutos vaikuttaisi tai olisi ollut. Ei siis mielestäni mikään sellainen. Usein oltiin vielä illallakin ulkona, mutta nyt ollaan jääty ruuan jälkeen pääasiassa sisälle ja tehty "rauhallisia" juttuja. Ja vältetty iltavierailuja tms. Eli siitäkään en keksi mitään.

Ja siis en ole nyt jättänyt ollenkaan yksin nukahtamaan, koska se huuto on koko ajan niin älytön, että sitten pitäisi lähteä kesken huudon ja jättää yksin itkemään :'(

Kiitos tsempeistä!
 
Viimeksi muokattu:
Eihän hän tee hampaita? Ootteko kokeillu antaa panadol suppoa pyllyyn jos rauhottuisi? Jos on jotain kiputiloja? Onpas teillä hankala tilanne. :/

Toivottavasti tilanne rauhoittuu. Voihan olla joku vaihe vaan. Tossa iässä ne vaiheet tulee ja menee aika nopeassakin tahdissa vaihdellen.
 
mamma67 Periaatteessa sokerit ja lisäaineet on aika vähissä. Ei saa lisättyä sokeria, teen kiisselit yms. sokerittomia. Ja syödään lähes aina kotiruokaa, ei eineksiä tai purkkiruokia. Tietty lisäaineita on jokapaikassa :|

nippenappe Tekee varmaan nyt hammasta. Tai siis pari iltaa sitten oli puhjennut ikenestä läpi. Saanut särkylääkettä kyllä. Mutta ei kai se noin kauaa etukäteen oireile hammaskaan...

Vaiheet tulee ja menee, mutta meillä tämä heräily on pysyvä vaihe...
 
Voih. :( Kuulostaapa kurjalle. Meillä oli koko viime kevät yhtä heräilyä. tytölle on tullut tässä tammi-lokakuun välillä kaikki hampaat viimeisiä poskareita lukuunottamatta (jotka taitaa alkaa tekemään nyt taas tuloaan kuolan määrästä ja suun kaivelusta päätellen) et ne kyllä sai unet tosi katkonaisiksi samoin kävelemään, lusikoimaan ja puhumaan oppiminen.

Mut meillä on tehty aina niin kuin Menia on tehnyt, omaan sänkyyn, silitellään hetki, jos on liian energinen niin jätetään meuhkaamaan sinne omaan sänkyyn (kieppuu ympyrää ja potkii pinnoja jne) sinne simahtaa itsekseen, joskus saadaan puoli tuntia odotella että käy nukkumaan ja nukahtaa, joskus minuutti ja joskus tunti...

Mut tsemppiä! Sitkeyttä ja rutiineja ja aina samalla tavalla. Josko se siitä? :/ :hug:
 
ElinaMaria Kiitos! Meillä kanssa kaikki taidot on vaikuttanut uniin, mutta nyt ei ole oppinut mitään kovin järisyttävää. Tai siis toki koko ajan uutta oppii, mutta ei siis viimeaikoihina ole mikään iso taito tullut uutena.

Sehän siinä onkin, kun ei voi yksin jättää. Kun siis huutaa ihan solkenaan. Niin ei sitä sillain voi sinne jättää pientä... Täytyy odottaa, että toi ihme huutamisvaihe menee ohi ja sitten alkaa taas opettamaan sitä itsekseen nukahtamista.

Ja kohta heitän rutiineille häränpyllyä kun samat rutiinit nyt ollut kuukausitolkulla. Paitti nyt toi huoneen vaihto. Mutta muuten niistä ei ole mitään apua ollut :/
 
Meillä on 1v 3kk ikäinen yökukkuja. On nukkunut koko ikänsä tosi huonosti, lyhyitä pätkiä ja vähän. Me saatiin hänelle paikka ulkopuolisen tahon järjestämään unikouluun, joka toteutuisi nyt sitten parin viikon päästä. Tämä henkilö, joka pitää unikoulun antoi meille vinkkejä ja ne ovat auttaneet niin, että typy ei taidakaan joutua unikouluun!! =)

Eli tyttö laitettiin nukkumaan omaan huoneeseen ja lopetin imetyksen. Aloimme myös toteuttaa järjestelmällisemmin tuota tassuttelua. Huoneeseen laitoimme yövalon ja peitimme pinnasängyn laidat lakanoilla ja täkeillä ym. ettei tyttö näe sängystä pois eikä saa jalkojaan jumiin sinne puoliin. Näillä on nyt menty pari viikkoa ja muutos on huomattava. Heräilee toki vieläkin 0-6 kertaa yössä (ennen jopa 10-15 kertaa), nukahtaa nopeammin sekä yöunille että päikkäreille, joskus jopa ihan itsekseen. Ja nukkuu enemmän ja tosiaan pidempiä pätkiä.

Olisikos näissä vielä jotain mitä ette ole kokeilleet? Toivottavasti löydätte jonkin ratkaisun, ennen kuin väsähdätte ihan täysin. Tiedän täsmälleen, millaista on heräillä sen sata kertaa yössä...

Tsemppiä!!
 
Voi että, jospa saisitte jostain apua! En tiedä auttaako tämä yhtään, mutta kerronpa meidän tilanteen ja miten siitä edettiin..

Juuri vuoden ikäinen kuopus nukahti aina vain tissille ja heräili myötäänsä pitkin yötä, silitellä piti ja imettääkin sitten useamman kerran. Aina oltiin yö rauhoitettu siten, ettei mitään puhuta eikä valoja laiteta, ja silti oli tätä epärytmiä.. Kolmisen viikkoa sitten päätin että nyt riittää, ja ruvettiin viemään unille suoraan hammaspesulta. Siis iltapala, iltapesut, yöpuku, hammaspesu, hyvänyöntoivotukset ja unille. Pari ekaa iltaa (ja päiväunta myös!) protesti oli valtava, mutta jo kolmantena päivänä homma oli hanskassa. Yöheräilyihin reagoitiin vain selkeästi meille suunnattuihin itkuihin, eli ähinät ja puhinat ja epämukavuusyninät sai hoitaa itsekseen. Itkiessä (yleensä seisoen pinniksen reunaa vasten) nostettiin pitkälleen, siliteltiin reidestä rauhalliseksi ja poistuttiin paikalta, tissi-itkuun tarjottiin vesipulloa. Kaksi ekaa yötä meni miten sattui, lähes tunnin huudolla ekalla kertaa ja puolta tuntia toisella kertaa, ja sitten homma oli selvä. Vesipulloa tarjotessa käänsi päätä pois, sängyn luokse tullessa alkoi jo itse kallistua seisoma-asennosta pitkälleen (hyvä että ehtii kopata
kiinni :) ).

Nyt siis viedään molemmat lapset (esikoinen on 2½v) sänkyihinsä, nukahtavat sinne itsekseen ja nukkuvat kunnes ovat valmiita heräämään. Muutaman kerran viikossa pitää jompaa kumpaa käydä silittämässä tms., tuleehan niitä painajaisia tai huonoja asentoja tai hiki tai jotain aina silloin tällöin. Mutta saat uskoa, että vuoden valvomisten jälkeen tämän äidin silmät ovat kummasti kirkastuneet ja jakse parantunut kun saa jopa 8h yhtenäistä unta -jos vaan malttaa mennä itse ajoissa nukkumaan :)

Yövalo meilläkin on lastenhuoneessa, itseasiassa kaksi. Peittoa kumpikaan lapsista ei oikein käytä, esikoinen kyllä toisinaan, mutta nukkuu sukat jalassa joten pysyy siten vähän helpommin lämpimänä. Pienemmälle olen viileinä iltoina pukenut kokoyökkärin päälle vielä "unimekon", on siis ikäänkuin kaksi kerrosta päällekäin. Unipussi oli liian lämmin hänelle.

Oikein pikaista parannusta teidänkin uniin toivottelen
*kokemuksen syvällä rintaäänellä* :wave:

*muoks: siihen jatkuvan huudon vaiheeseen ekoina öinä otettiin käyttöön se "syliin-pois" -tekniikka, eli itkiessä syliin, heti kun rauhoittuu = sänkyynsä. Ekan 20 min. sai nostella niin, ettei ehtinyt käsiä ottaa pois kun jo piti nostaa takaisin, mutta silläpä oppi ettei äiti (tai isä) jätä hädässä yksin vaan tulee heti kun tarvitsee. Toinen 20 min. meni niin, että sängyn vierestä pääsi pois, jopa oven taakse, ennenkuin itku taas alkoi.. Mutta tätä kesti siis vain sen kaksi yötä, kolmantena riitti jo silittely. Tai saattoi yksi sylityspätkäkin olla, etten liioittele liian siloiseksi tätä kuvaa. Ajattelin kuitenkin, että kun itse en saa unta muutenkaan, sama se on sitten mennä pari yötä itkua kuunnellen jos sitten helpottaa. Ja meillä helpotti. Toivottavasti pian teilläkin!
 
Viimeksi muokattu:
PeeJii: Tosi kiva, että teillä on helpottanut =)
Meilläkin on yövalo käytössä, oli jo neidin omassa huoneessa. Samoin pinnasuoja on. Mutta näkeehän se sieltä, kun nousee. Mutta ei kolhi itseään pinnoihin.

Tiila: Hienoa, että teilläkin nukutaan =)
Juu, en ole sylissä "ylimääräistä" pitänytkään. Laskenut takaisin sänkyyn kun rauhoittuu. Mutta tosiaan ei meinaa rauhoittua ollenkaan.
Neiti on tosi kova "ääntelemään" unissaan ja me on reagoitu kanssa selkeästi huutoon tai vaativaan kitinään joka on ihan juuri muuttumassa huudoksi. Ja usein tosiaan seisoo laitaa vasten. Pienet ähinät ja ähellykset saa olla. Nukun itseasiassa korvatulpat korvissa, että en kaikkia pieniä ähinöitä edes kuulisi :)

Tänään oli tosi helppo ilta. Tai siis helppo ja helppo, mutta huutoa ei juuri lainkaan. Nukahti itsekseen sillain, että mies makoili meidän sängyllä. Minä lähdin sieltä kesken pois. Eli ei silitetty uneen asti tänään. Huomenna kokeillaan samaa ja sitten voidaan pikkuhijaa alkaa sieltä poistumaan ja opettaa nukahtamaan itsekseen.

En tiedä miksi se huuto nyt yhtäkkiä tänään lakkasi. Ainut missä huusi hetken, kun kesken nukuttamisen tuli kakka ja sitten ei olisi halunnut sänkyyn takaisin. Siinä vaiheessa tarrautui vain kiinni ja huusi. Mutta sitten sylkyteltiin aikamme ja rauhoittui.

Niin ja teki nyt toisenkin hampaan. Ja olemme nyt vaihtaneet supot nestemäiseen Panadoliin, eli se auttaa ainakin meillä paremmin. Koska viime yö oli jo kanssa suhteellisen hyvä ja tuo hammas on siis puhjennut eilen tai tänään.

Ehkä se tästä, kiitos kaikille :heart:

Mutta vielä toki saa kommentoida, jos on jotain koska en usko että yöheräämiset nyt kokonaan loppuisivat kuitenkaan =)
 
Moi Sompio. Sinä oot kyl tehny jo melkein kaiken ja ihan "oikein". =) Meillekin tulee noita huonon unen kausia välillä, mut suurimmaksi osaksi nukkuu hyvin. Nyt kun on ollu infektiokierrettä niin meinaa jäädä päälle yöheräily.. josku valvoo 3tuntiakin yksin sängyssä. :/ tympeä ku ei voi tehdä mitään. Poika ei itke paljon, välillä huutelee ja käyn sit rauhotteleen jos ei tunnu itse rauhoittuvan. Meillä on uniriepu ehdoton. Ei kai auta kun oottaa et menee ajan kans ohi.. tosi tympeä kun ei osaa neuvoa enempää. Ehkä kannattaa just odottaa aina pari min ennen kuin menee lasta rauhoitteleen, koska monesti hyvin hoidettu, iloinen lapsi nukahtaa sit kuitenki itsestään (niin kuin teillä kuulostaa olevan). Mut jos ei nukahda niin ei tarkoita et on huonosti hoidettu. Uskaltaa kuitenki kokeilla. Hyviä kommentteja ihmisiltä. =) Voimia!!
 
Viimeksi muokattu:
Paljon olet saanut jo neuvoja mutta itsekin allergialasten äitinä vinkkaan vielä että meillä yölevottomuus on melkein poikkeuksetta johtunut allergioista. Eli mieti vaikka vielä voisiko olla joku sopimaton ruoka tai joku muu asia mille voisi reagoida. Mulla nyt nuorempi 1v ja nukkuminen edelleen huonoa, se on raskasta kun kerran tunnissa vähintään pärähtää hereille. Dieetin ollessa kunnossa nukkuu paljon pidempiä pätkiä. Myös isompi 4v saattaa heräillä öisin jos jotain vaivaa.
 
Kiitos palezzu :heart:

SantaMaria: Uskoisin, että mikään ruoka-aine ei vaivaa, mutta mistäs sitä satavarmaksi tietää...

Tässä oli jo parempia öitä meillä välillä, en ole ehtinyt kirjoittaa. Pisin unipätkä oli jo parina yönä 7-8 ja kokonaisuniaikaakin n. 11 h. Mutta sitten tuli yskä ja kiukkupiukku. Ei ole muuten kipeä, mutta päivisin kiukkuinen kuin mikä ja yskii. Yskä häiritsee nyt nukkumistakin. Ja äiti on käynyt nyt keikkatöissä ja opiskelija-isi on ollut kotona, että hieman muutoksia ollut...

Mutta kun tuosta yskästä päästään, niin toivottavasti nukutaan taas paremmin.

Mitään ei tehdä toisin, mikään ei ole muuttunut, tyttö vain alkoi yhtäkkiä nukkumaan paremmin... Siis ennen yskää.
 

Yhteistyössä