Auttakaa petettyä

Pakko purkautua! Yritän kertoa lyhyesti: Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 10 vuotta, 6 v naimisissa, lapset 3v ja 5v. Meillä meni pitkään huonosti ja mieheni petti minua 4 kk:n ajan alkuvuodesta ja jäi kiinni kesällä. Asia oli minulle hirveä järkytys ja luottamus on mennyt. Päätimme kuitenkin päästä tästä yli ja olen yrittänyt unohtaa asian, mutta vaikeaa se on ollut koska mieheni käyttäytyy välillä hyvin välinpitämättömästi, samoin kuin silloin kun hänellä oli toinen. Mieheni on paljon tekemisissä työkavereidensa kanssa, jotka ovat naisia ja toinen nainenkin löytyi työpaikalta, joten epäilyksiä tulee välillä mieleen. Meillä meni hetken jo paremmin ja kolmas lapsi sai alkunsa, on paljon toivottu. Nyt kuitenkin meillä oli paha riita, koska aloin pelätä, että minulla on joku sukupuolitauti, mies kyllä sanoo että kumia on käytetty toisen kanssa. Mies hermostui täysin ja on useasti uhannut lähtevänsä. Minua on loukannut ettei mieheni ole osoittanut mitään mielenkiintoa minua kohtaan, ei puhu, ei kuuntele, suuttuu jos soitan hänelle töihin, ei vastaa viesteihin, raskaudesta ei ole kysynyt mitään. Eilen monen päivän riita kärjistyi siihen että heilutin löytämääni "kepakkoa" miehen edessä että hän tajuaisi että olen tosissani ja kuuntelisi minua. Hän otti minulta kepakon ja löi sillä minua useasti ja nyt toisessa kädessäni on monta mustelmaa, tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun hän on väkivaltainen minua kohtaan. Joka tapauksessa en todellakaan tiedä vieläkö pitäisi jatkaa ja yrittää kun tunnen olevani niin yksin ja tunnen odottavani vauvaa yksin. En todellakaan haluaisi enää väkivaltaa ja keskenmenokin pelottaa, mutta kuitenkin rakastan miestäni enkä haluaisi särkeä lapsilta kotia, enkä haluaisi että se toinen nainen sai kuitenkin särjettyä liittomme.

 

Tuo kepillä hakkaaminen on tosi törkeetä! Jätä tuollainen väkivaltainen mies.. Vaikka tuntuis pahalta niin myöhemmin sitä näkee että teki parhaan teon kun jätti miehen.

 

Ei tuossa tilanteessa ole mielestäni mitään järkeä jatkaa, eroa vaikka pahaa tekeekin.
Työnnä miehesi vaan toiselle naiselle ja ole vahingoniloinen kun saa tuollaisen riesan itselleen.
Tsemppiä sinulle ja kertoile miten kävi :flower:

 

Minäkään en neuvoisi jatkamaan. Mielstäni suuresti töitä pitää aina suhteen eteen tehdä, mutta jos mies on muutenkin taipuvainen väkivaltaisuuteen,eikä ollut ensimmäinen kerta, niin tuskin se siitä muuttuu. Pettäminen on suuri koetinkivi parisuhteessa. Siitä pääsee kyllä ajan kanssa ylitse ja jos kunnolla töitä tekee, mutta suhteessanne näyttää paljon muutakin olevan vialla kuin vain tämä asia :hug:

 

Ei tuossa tilanteessa ole mielestäni mitään järkeä jatkaa, eroa vaikka pahaa tekeekin.
Työnnä miehesi vaan toiselle naiselle ja ole vahingoniloinen kun saa tuollaisen riesan itselleen.
Tsemppiä sinulle ja kertoile miten kävi :flower:

Mä oon kansa tätä mieltä! Ikävä tilanne mut se lyöminen/väkivalta menee jo yli Lähde pois ennen kuin on liian myöhäistä :hug: .

 

minä haluan rohkaista sinua eroamaan miehestäsi. itse otin ratkaisevan askeleen vuosi sitten ja lähdin 11v kestäneestä suhteesta. olimme naimisissa 7v ja meillä on 3 lasta. aluksi oli erittäin raskasta olla erossa, vaikka olinkin kärsinyt henkistä ja fyysistä väkivaltaa, toinen nainenkin oli ollut kuvioissa. muutettuani pois yhteisestä kodista olin yksinäinen ja kaipasin miestäni. soittelimme ja tekstailimme päivittäin, tapasimmekin silloin tällöin. pikkuhiljaa alkoi helpottaa kun opin päästämään irti menneestä. elämän laatu on parantunut ja olemme lasten kanssa paljon onnellisempia keskenämme. mietin usein että miksi en lähtenyt aikaisemmin, mutta toisaalta nyt tiedän paljon paremmin mitä haluan elämältä ja uudelta kumppanilta. voimia sinulle, tee hyvä oikea ratkaisu itsesi ja lastesi takia. kun äiti on onnellinen niin lapsetkin voivat paremmin

 

Hei,
Olen kokenut pettämistä parisuhteessani ja olisin valmis juttelemaan sinun kanssa kahdestaan. Jos haluat, niin kirjoita annika_k2004@hotmail.com.

 

Olet siis raskaana ja miehesi on hakannut sinua kepillä?

Miehesi käytös, kylmyys, välinpitämättömyys ja väkivaltaisuus - ei tunnu siltä, että kannattaisi vielä jatkaa. :hug:
Lapsenne joutuvat myös todistamaan riitojanne, miehesi väkivaltaisuutta? Tiedät varmasti itse, mikä ratkaisu on oikea, päätös on sinun.
Mutta jos kyse olisi ainoastaan aiemmin 4kk kestäneessä pettämisessä, molempien panostuksen kautta luottamusta voisi alkaa rakentamaan uudestaan. -Sitä minäkin yritin aikoinani, mutta tulin uudelleen petetyksi. Myös toisen välinpitämättömyys oli osa pahaa suhdettamme exän kanssa.

Oletteko miettineet parisuhdeterapiaa tms? Suostuisiko miehesi sellaiseen? Myös väkivaltaisuuteen voi saada ammattiapua. Mutta suhde ei tule toimimaan pitemmän päälle, jos sen hoitaminen on yksipuolista. Siihen tarvitaan aitoa ja lujaa tahtoa, rakkautta ja läsnäoloa, myös henkistä.

Tulethan kertomaan kuulumisesi ja ratkaisustanne? :hug:

 

Minäkin neuvon sua kyllä sillain, että älä jatka! Kepillä hakkaaminen jo niin paljon, että olet saanut jopa mustelmia on jo senverran iso juttu, ettei kannata jäädä! Yleensä neuvon parisuhdeterapiaa, mutta nyt kyllä neuvon suoraan jatkamaan elämää erillään.

Tsemppiä! :hug:

 

Asioissa on monta puolta, meillä vaimo pihtaa milloin milläkin tekosyyllä. Aina löytyy syy siihen miksi ei nyt sovi......!
6 vuoden jälkeen päätin hakea seksiä ja lähellä oloa toisten naisten sylistä. Muuten en jaksa tätä. Ei ole ollut vaikutusta vaikka olen hänelle sanonutkin meneväni vieraisiin ennemmin tai myöhemmin jos tilanne ei muutu normaaliksi.

 

Ensiksi, tapasin naisen jonka mies oli raivoisan kontrolloiva/väkivaltainen. Nainen tuli kaupasta 5 min myöhässä (seisemännellä kuulla raskaana) niin mies heitti hänet lasioven läpi.. Lähde ja lähde pian. Ehkä rakastat ajatusta hänestä? Jos kirjoitat ylös plussat ja miinukset niin kummat voittaa? Entä omat toiveesi sinun elämältäsi ja mitä toivot lapsillesi?

Toinen nainen, älä mieti kuka voittaa tms. Tässä on kyse sinun elämästäsi. Sitä paitsi, minun mielestäni pidemmän korren vedät sinä! Pitäköön vaan saaliinsa. Suosikkisanontojani on: You want it bad?- you gonna get it bad!

JÄin itse yh:ksi 1,3 vuotiaan kanssa ja olin noin 3 vuotta. Mies lähti ex-parhaan ystäväni kanssa. Oli tosi rankkaa fyysisesti ja henkisesti alkuun. Puolen vuoden jälkeen alkoi pahin helpottaa. Nyt onnellisesti naimisissa, ihana uusperhe ja kolmas lapsi tulossa. Kaiken sen paskan arvoista oli tämä onni!

 

JUOKSE NIIN LUJAA KUIN PÄÄSET!! Dr Phill kin sanoo että lapsien on parempi olla rikkinäisestä perheestä kuin elää sellaisessa!!! Tsemppiä Talvihippu! Näytä sille närhen munat ja lähde pois. Sitä paitsi ei se toinen nainen mitään voita.. saa välivaltaisen pettäjän! Ja toiseksi sun miehesihän sua petti ei se nainen joten mitä väliä mitä hän "saa".

Onko sulla kenties vahava kuva perheestä että mitä sen kuuluu olla? Jos niin voisiko se olla syy miksi vieläkin "rakastat" miestäsi... vai kuuluuko se mies vaan kuvaan ja koet epäonnistuneesi jos sinun perheesi hajoaa ja on erilainen kuin mielikuvasi perheestä? Pelkkiä ajatuksia nämä.. ihan vain että miettisit asiaa monesta suunnasta

:hug: