Auttakaa naiset!

["Suru puserossa"]

Menetin elämäni miehen
Seurustelua takana pari vuotta ja meillä yksi lapsi.
Rakstan miestä todella paljon ja ajattelen meillä olevan yhteisen tulevaisuuden.
Jonkun vuoden verran (raskaana ollessani ja imetyksen aikana) minulta hävisi hellyyden kaipuu ja parisuhde koki paljon mäkiä. Nyt mies ilmoitti ettei enää rakasta minua. Välittää toki edelleen paljon muttei rakasta, koska on saanut niin paljon paskaa niskaan riitelyn takia. En tietenkään ole yksin ollut kinaamassa, mutten ikinä hylkäisi miestäni riitelyjen takia. Miehelle tuli nyt mitta täyteen. Tahdon mieheni takaisin. En tunne eläväni ilman häntä. Mitä teen!???

 

["vieras"]

Sori. En voi auttaa kun olen mies

 

["Suru puserossa"]

up

 

[astrolabe]

Nää on näitä parisuhteen kommunikaatiokarikoita. Parisuhdeterapiaan.

 

[pakko kysyy]

oletko lihava?

 

["vieras"]

Ethän ole posliini? :x

 

["örf"]

Nää on näitä parisuhteen kommunikaatiokarikoita. Parisuhdeterapiaan.

Yksin?

 

["vieras"]

On varmasti tosi surullista. Jospa saisittte sovittua niin, että pidätte taukoa, mutta ette varsinaisesti eroa? Asutte vaikka erillänne ja yritätte avata pahimpia solmuja. Samalla saisitte vähän etäisyyttä asioihin. Puhuminen ilman riitelyä olisi tärkeää. Toivottavasti saatte asiat järjestymään ihan itsenne, mutta myös lapsennekin takia.

 

[Minni:)]

No tällasen kyynisen paskan mielestä kannattaisi opetella elämään ilman miestä niin tollasia ongelmia ei tule.

No mut vakasti ottaen ehdottaisin parisuhdeterapiaa myöskin. Jos mies ei sinne suostu ja edelleen haluaa erota, niin eipä se mikään elämäsi mies sitten ollutkaan. Tais tulla miehelle arkielämä liian yllättäen ja ei sitten kestänytkään. Erosta kyllä toipuu ajan kanssa. Tsemppiä!