Onneton äiti
Meillä on ollut miehen kanssa riitää miehen alkoholin juomisesta koko raskauteni ajan. Mies juo kännit joka perjantai. Itse hermostun tästä ja riitaa on tullut tämän vuoksi usein.
Olemme puhuneet pitkään, että juomisen on loputtava 37+ raskausviikosta alkaen, koska vauva on sitten täysiaikainen ja synnytyksen alkaminen on mahdollista suurella varmuudella. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Mies olisi sitten ajokunnossa varmasti, kun lähtö synnytykseen tulee.
Nyt sitten mainitsin miehelle, että sulla on enää 1 kerta aikaa kännätä, et pidä nyt sit kivaa. Siis huominen. Mies tokaisee siihen, että eihän me näin olla sovittu. Mies sanoo, että ollaan sovittu juomisen loppuvan vasta elokuun ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Siihen sanon, että se viikonloppuhan alkaa huomenna, koska huomenna on 1.8. Mies sanoo siihen, että senhän pitää olla kokonaisen viikon elokuun puolella, että tarkoittaa elokuun ensimmäistä viikonloppua. Minä siihen, että lasketun ajan 37+0 viikon mukaanhan se sovittiin ja se viimeinen viikonloppu on silloin 1.8-3.8. Muutenkin viikonloppu tarkoittaa aikaa perjantaista sunnuntaihin. Siihen mies räjähtää ja sanoo, että selvä, mutta tässä muutettiin kuulemma jo sovittua. Sanoo vielä perään räjähtäen, että ole nyt asiasta hiljaa, kun tehdään sitten siten, kuin sinä haluat. Kohta vies ehdottaa, että aletaan katsomaan leffaa. Minä en ollut hiljaa, koska en voi ymmärtää miksi mies noin tuosta räjähtää, kun enhän minä sitä päätä, että koska se 37+ viikko alkaa, vaan ihan biologia. Ihan tuon ajan mukaanhan olin tuon sopimuksenkin tehnyt alunperin. Siihen mies suuttuneena rupee uhkaamaan erolla ja rupeaa etsimään netistä asuntoja muuttaakseen. Olen kuulemma kusipää. Mies hokee minusta tulevan yh. Mies ei enää kuulemma välitä. Hän lisäksi kuulemma nyt kännääkin myös 8.8, eikä välitä.
Kirjoitan tätä itkuisena ja paniikissa ja siksi teksti voi olla epäselvä. En halua perheen hajoavan. Pelkään vauvankin stressaantuvan tästä riitelystä ja itkusta. En millään jaksaisi tämmöistä viimeisillä raskauviikoilla. Minun pitäsi kai koittaa rauhoittua, mutta en kykene, kun koko perheen haluamista on uhattu ja perhe on mulle maailman tärkein.
Osaako kukaan auttaa?
Olemme puhuneet pitkään, että juomisen on loputtava 37+ raskausviikosta alkaen, koska vauva on sitten täysiaikainen ja synnytyksen alkaminen on mahdollista suurella varmuudella. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Mies olisi sitten ajokunnossa varmasti, kun lähtö synnytykseen tulee.
Nyt sitten mainitsin miehelle, että sulla on enää 1 kerta aikaa kännätä, et pidä nyt sit kivaa. Siis huominen. Mies tokaisee siihen, että eihän me näin olla sovittu. Mies sanoo, että ollaan sovittu juomisen loppuvan vasta elokuun ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Siihen sanon, että se viikonloppuhan alkaa huomenna, koska huomenna on 1.8. Mies sanoo siihen, että senhän pitää olla kokonaisen viikon elokuun puolella, että tarkoittaa elokuun ensimmäistä viikonloppua. Minä siihen, että lasketun ajan 37+0 viikon mukaanhan se sovittiin ja se viimeinen viikonloppu on silloin 1.8-3.8. Muutenkin viikonloppu tarkoittaa aikaa perjantaista sunnuntaihin. Siihen mies räjähtää ja sanoo, että selvä, mutta tässä muutettiin kuulemma jo sovittua. Sanoo vielä perään räjähtäen, että ole nyt asiasta hiljaa, kun tehdään sitten siten, kuin sinä haluat. Kohta vies ehdottaa, että aletaan katsomaan leffaa. Minä en ollut hiljaa, koska en voi ymmärtää miksi mies noin tuosta räjähtää, kun enhän minä sitä päätä, että koska se 37+ viikko alkaa, vaan ihan biologia. Ihan tuon ajan mukaanhan olin tuon sopimuksenkin tehnyt alunperin. Siihen mies suuttuneena rupee uhkaamaan erolla ja rupeaa etsimään netistä asuntoja muuttaakseen. Olen kuulemma kusipää. Mies hokee minusta tulevan yh. Mies ei enää kuulemma välitä. Hän lisäksi kuulemma nyt kännääkin myös 8.8, eikä välitä.
Kirjoitan tätä itkuisena ja paniikissa ja siksi teksti voi olla epäselvä. En halua perheen hajoavan. Pelkään vauvankin stressaantuvan tästä riitelystä ja itkusta. En millään jaksaisi tämmöistä viimeisillä raskauviikoilla. Minun pitäsi kai koittaa rauhoittua, mutta en kykene, kun koko perheen haluamista on uhattu ja perhe on mulle maailman tärkein.
Osaako kukaan auttaa?