Auttakaa mitä tehdä, tyttö 10-v. varastelee!

[Äiti pulassa]

Apua mitä meidän pitäisi tehdä meidän 10-v. tytölle joka on jäänyt jo kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä kiinni varastelusta? Kyseessä on karkkien varastaminen ja jotenkin ihan hölmösti tekee niin, että varmaan jää kiinni. Ei oikein osaa yhtään peitellä jälkiään.
Tyttöä on vaikea saada puhumaan asioistaan hän on sillä tavalla varautunut. Ei osannut selittää miksi tekee niin. Hän on kovin vaativa ja toisaalta hirveän herkkä dramaattisuuteen asti. Tuntuu että häntä on kyllä huomioitu kaikin tavoin ja muutenkin on oltu läsnä, mutta joku tässä mättää.
Onko kellään muulla ollut tällaista ja mitä pitäisi tehdä?

 

[kalamama]

miten olisi ulkopuolinen keskusteluapu? Että tyttö ymmärtäisi että välitätte todella?

 

[bh]

Yleensä auttaa kun jäävät kaupassa kiinni ja poliisi kutsutaan pitämään puhuttelu. Tuossa iässä ja vielä vähän vanhempanakin nuorilla on vaihe, kun varastelua pidetään hienona! Alle 15-vuotiaalle ei tule merkintää, mutta et varmaan halua, että lapsesi joutuu käydä sosiaaliviranomaisille ilmottaitumassa säännöllisin väliajoin. Varasteluun on puututtava HETI ja uskottavasti, että menee perille!

 

[vieras]

Ammattiapua kaivataan. Kodin auktoriteetti on mennyt ja tarvitaan muita keinoja. Ehkä lasta on huomioitu liikaakin ja siksi ymmärtää asioita väärin.

 

[Ap]

Yleensä auttaa kun jäävät kaupassa kiinni ja poliisi kutsutaan pitämään puhuttelu. Tuossa iässä ja vielä vähän vanhempanakin nuorilla on vaihe, kun varastelua pidetään hienona! Alle 15-vuotiaalle ei tule merkintää, mutta et varmaan halua, että lapsesi joutuu käydä sosiaaliviranomaisille ilmottaitumassa säännöllisin väliajoin. Varasteluun on puututtava HETI ja uskottavasti, että menee perille!

Olemme puuttuneet mutta mikä sinusta on uskottava tapa puuttua? Olemme siis puhuneet tästä asiasta vakavasti ja yhdessä tapauksessa myös hänen kavereidensa ja näiden vanhempien kanssa isossa palaverissa (olivat kimpassa varastamassa), antaneet joitakin rangaistuksia kuten ei ole päässyt kaverille pariin päivään jne., kertoneet että tykkäämme hänestä valtavasti ja emme halua että hän joutuu näiden asioiden kanssa vaikeuksiin jne. Mutta olisiko joku vielä muu tapa enemmän uskottava?

 

[kalamama]

Uskottavaa on se kun puhuttelu tulee ulkopuoliselta. lapset ei aina ota vanhempiaan niin tosissaan, eikä se ole vanhempien vika (aina).