Auttakaa hyvät ihmiset. 14v kanssa ongelmia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eksynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eksynyt

Vieras
Kertokaa hyvät ihmiset mitä imettä teen ton meijän pojan kanssa. 14 v on ikää ja murrosikä alkanut jo 5 luokalla. pahimmat mieliala muutokset siis on jo takana mutta nyt on tullut ongelma. sanon ihan mitä tahansa niin joka asiaan sanoo vastaan ja haistattelee. ja jos kiellän jotain niin on kuulemma ihan sama mitä sanon ei vois vähempää kiinnostaa. netin laitoin viikko aikaa kieltoon ja nyt on kuulemma ihan sama koska olen jo kaikki vienyt arestiin ja tosiaan vaan netin laitoin kieltoon.
en saa minkään laista otetta tuohon poikaan enää kun kaikki on ihan sama eikä mikään kiinnosta mitä sanon.

Oisko joku paikka josta vois saada apua ilman että joutuu puol vuotta odottaan.
 
Eiks kasvatusneuvola, sossu tms nopeemmin toimi? Tosi törkeetä jos ei saa apua ne, jotka tahtos saada ja niille ketkä ei sitä arvosta/halua ni sitä tyrkytetään kyllä. Mut hienoa että yrität, työssäni usein näen ettei välitetä edes enää, ja syytetään muita ym.
 
:hug: Soita esim. perheneuvolaan. Jonoja taitaa olla joka paikkaan, mutta ehkä saisit jotain apua jo heti. Suosittelen myös vanhemmille tarkoitettua kirjallisuutta murrosiästä. Sieltä saa hyviä vinkkejä, kuinka ylläpitää ja parantaa keskusteluyhteyttä nuoren kanssa. Voimia kovasti!
 
kans 14v poika. Toi' ihan sama on täälläki. Koskaan ei oo kylläkään haistatellut. Ja mulle ei haistatella muutenkaan. Aika helppo tapaus loppujen lopuksi. Välillä otan pelivehkeet pois kun kotityöt ei tunnu maistuvan
 
Mun pikkusisko (mua 9v nuorempi) haistatteli myös tosi paljon just 14v-15v iässä, varsinkin äidille. Myös meille kylään tullessaan saattoi haistatella mulle ja näyttää keskaria yms! Pidettiin sitten pikkasen kyläilytaukoa siinä vaiheessa :) Mutta ihan kelpo aikuinen siitä kasvoi, just täytti 18v ja välillä aina naureskellaan näille jutuille jo nykyään, onneksi :)
 
kun joku osais auttaa. ikutku kurkussa täällä kirjoitan kun äsken juuri taas tapeltiin ja niinkin pienestä asiasta kun sanoin lapsille että uimassa saa käydä pikaiseen pulahtamassa mutta sukeltaa ja hypätä ei saa koska järvessä on sinilevää ja suihkussa pitää käydä sen jälkeen niin tämä 14 v sanoi tuohon että hän ainakin sukeltaa että on ihan sama mitä minä sanon ja siitä nousi sitten riita kun sanoin että jos kiellän hyppäämisen niin hänen ei aina tarvitse sanoa vastaan ja nyt olen sitten taas paska äiti ja sieltä tuli sitten haistattelua ym...........
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
kans 14v poika. Toi' ihan sama on täälläki. Koskaan ei oo kylläkään haistatellut. Ja mulle ei haistatella muutenkaan. Aika helppo tapaus loppujen lopuksi. Välillä otan pelivehkeet pois kun kotityöt ei tunnu maistuvan

meillä ei poika ole kuukauteen tehnyt yhtään mitään kun on saanut jostain päähänsä että ei hänen tarvii että äidin kuuluu tehdä kaikki. hän ei kuulemma sekoitakkaan eikä silloin hänen tarvitse kuulemma tehdä mitään.... ei suostu edes tiskikonetta enää tyhjentämään
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
kans 14v poika. Toi' ihan sama on täälläki. Koskaan ei oo kylläkään haistatellut. Ja mulle ei haistatella muutenkaan. Aika helppo tapaus loppujen lopuksi. Välillä otan pelivehkeet pois kun kotityöt ei tunnu maistuvan

meillä ei poika ole kuukauteen tehnyt yhtään mitään kun on saanut jostain päähänsä että ei hänen tarvii että äidin kuuluu tehdä kaikki. hän ei kuulemma sekoitakkaan eikä silloin hänen tarvitse kuulemma tehdä mitään.... ei suostu edes tiskikonetta enää tyhjentämään

meillä kun alkaa narina, jos täytys jotain tehdä niin mä lyön hanskat tiskiin. Jos ei poikas tyhjennä konetta, miksi sun täytys tehdä ruoka? Kyllä nälkä saa ihmeitä aikaan!
 
murrosiän uhoaminen...ja äidille vastaansanominen.Nuori kokeilee rajoja..Se *sinä olet paska äiti jne....* kieltämättä saa minullakin välillä kyyneleet silmään..mut aikansa kutakin.Menee toi ohi....Poika kokeilee..ja hyvä jos rajoja laittaa. Vaikka uhoaa...jälkeenpäin kiittelee..ettei äiti/isä antanut tehdä ihan mitä tahansa...usko pois.

Voimia..et ole saman ongelman kanssa yksin
 
Ookko sanonu et nyt ois keskustelun paikka, tai muuten mietitään että asukko kotona tai muualla. Jos edelleen sama asenne, niin etippä sossujen numero tai koulukuraattorin,terkan numero valmiiksi.
Anna hänen valita itse huomiseen asti, että joko tahti muuttuu ja keskustelette tai toi yhteyden otto johkin. Silloin päätös on pojalla. Joskus vaan oltava kovaa kovaa vasten ja oltava itsekkin julma.

Entä onko sulla ja pojalla kahdenkeskistä aikaa koskaan?
Käytte vaik ulkona syömäs,keilaamas,elluissa tai sulkkista pelaamassa?
Meitin murkku pääs just ysiltä ja on 15v ja koetan järkätä välillä yhteistä aikaa meille, niin sekin aina välillä lähentää meitä ja pitää aisoissa poikaa.
Rakkaus ja rajat on pop :-)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja rahaa ei tipu kun kotitöistä

juu ei tipu ei mut nyt hää on keksiny kesällä myös sillaisen et haluais isovanhempien luokse tekee hommia välillä tai yhden kaverini luokse kun ne maksaa parempaa palkkaa kun minä ja sit viimisin keksintö oli sillanen et ei ole sit meidän talouden rahoista pois kun hän ei tee kotona mitään. poika vääntää kaikki asia niin kieroon jos sen kanssa puhuu ette vaan tarttis tehdä mitään.....
viime viikolla mulla oli yks tärkee homma ja kysyin että kuka haluaa 20 e. poika kysy et mitä pitää tehdä ja vastasin et tiiät kyllä eli olla pikku siskon kanssa ihan koko ajan muutaman tunnin vaikka itse olin kyllä kanssa ihan kotona en siis lähtenyt mihinkään. no siin' vaiheessa tuli et ei kiinnosta ja sitten vanhin likka totesi että hän voi olla pikku siskon kanssa eli leikkiä hänen kanssaan ja sitten kävell' vaunujen kanssa että pikku neiti nukahtaisi päikkäreille. No loppu tulos on taas tästäin se että suosi kuulemma likkaa kun maksan sille niin paljon palkkaa vaikka pojalle tarjosin samaa hommaa samaan hintaan. Likka kun on kesän aikana kerännyt noin 100e kesä töillä kotona ja poika alkukesästä 20e niin suosin kuulemma likkaa ja hän ei saa mitään.................. krrrrrrrrr
 
Alkuperäinen kirjoittaja p:
Ookko sanonu et nyt ois keskustelun paikka, tai muuten mietitään että asukko kotona tai muualla. Jos edelleen sama asenne, niin etippä sossujen numero tai koulukuraattorin,terkan numero valmiiksi.
Anna hänen valita itse huomiseen asti, että joko tahti muuttuu ja keskustelette tai toi yhteyden otto johkin. Silloin päätös on pojalla. Joskus vaan oltava kovaa kovaa vasten ja oltava itsekkin julma.

Entä onko sulla ja pojalla kahdenkeskistä aikaa koskaan?
Käytte vaik ulkona syömäs,keilaamas,elluissa tai sulkkista pelaamassa?
Meitin murkku pääs just ysiltä ja on 15v ja koetan järkätä välillä yhteistä aikaa meille, niin sekin aina välillä lähentää meitä ja pitää aisoissa poikaa.
Rakkaus ja rajat on pop :-)

juu on ollu yhteistä aikaa ja nytkin suunniteltiin yhteistä päivän reisua ja yhteinen aika kun ollaan kaksin jossain niin menee ihan hyvin mutta auta armias kun on muut muksut tai joku vieras vieressä niin sit alkaa kukkoilu välittömästi. ja jos olemma viettäneet vaikka mukavan päivän kahden ja illalla palautuu normaali koti rytmi niin sota on heti pystyssä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eksynyt:
Kertokaa hyvät ihmiset mitä imettä teen ton meijän pojan kanssa. 14 v on ikää ja murrosikä alkanut jo 5 luokalla. pahimmat mieliala muutokset siis on jo takana mutta nyt on tullut ongelma. sanon ihan mitä tahansa niin joka asiaan sanoo vastaan ja haistattelee. ja jos kiellän jotain niin on kuulemma ihan sama mitä sanon ei vois vähempää kiinnostaa. netin laitoin viikko aikaa kieltoon ja nyt on kuulemma ihan sama koska olen jo kaikki vienyt arestiin ja tosiaan vaan netin laitoin kieltoon.
en saa minkään laista otetta tuohon poikaan enää kun kaikki on ihan sama eikä mikään kiinnosta mitä sanon.

Oisko joku paikka josta vois saada apua ilman että joutuu puol vuotta odottaan.



Voin sanoo sulle lohdutukseksi että on ihan normaalia. Lapset jotka riehuu kotona ei riehu kaupungilla. Kelle muulle sitä riehuis ja soittais suutaan kun omalle rakkaalle ja tärkeälle äidille. Itselläni vanhimmat lapset ovat 19v, 17v ja 14v. Vanhimmainen on ihan suoraan sanonut että kelle muulle hän huutais ja purkais itteensä jos ei omille rakkaille vanhemmilleen. Se on turvallista. Jos tilanne tuntuu ihan mahdottomalle, niin soita oman kunnan perheneuvolaan. Niillä löytyy kyllä kriisi-aikojakin, eli pääsee lyhyelläkin varoitusajalla jutteleen edes kerran ja antavat sitten tarvittaessa lisää aikoja.
 
toi on normaalia... vaikka se veemäiseltä tuntuukin. Itse olen ollut kanssa aika vaikea lapsena. Kyllä se ohi menee! Pitää vaan jaksaa olla johdonmukainen jne. Ja ottaa välillä aikalisä...
 
MLL - Miten selviydyn murkun kanssa?
http://vanhemmat.mll.fi/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen/miten_selviydyn_murkun_kanssa.php?dir=/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen
 
Alkuperäinen kirjoittaja eksynyt:
Kertokaa hyvät ihmiset mitä imettä teen ton meijän pojan kanssa. 14 v on ikää ja murrosikä alkanut jo 5 luokalla. pahimmat mieliala muutokset siis on jo takana mutta nyt on tullut ongelma. sanon ihan mitä tahansa niin joka asiaan sanoo vastaan ja haistattelee. ja jos kiellän jotain niin on kuulemma ihan sama mitä sanon ei vois vähempää kiinnostaa. netin laitoin viikko aikaa kieltoon ja nyt on kuulemma ihan sama koska olen jo kaikki vienyt arestiin ja tosiaan vaan netin laitoin kieltoon.
en saa minkään laista otetta tuohon poikaan enää kun kaikki on ihan sama eikä mikään kiinnosta mitä sanon.

Oisko joku paikka josta vois saada apua ilman että joutuu puol vuotta odottaan.

Perheneuvola. Jos koulussakin menee huonosti, tai vaikkei menisikään, niin jos teillä on asiat niin hyvin, että löytyy esim. koulupsykologi, niin voisi yrittää sitäkin kautta eteenpäin.
 
Ehkä sinä voisit jutella pojalle joskus niin kuin aikuiselle? Rauhassa istutte pöydän ääreen, ja kysyt millaisia muutoksia hän kotielämään toivoisi, pyydät palautetta ja ehdotuksia... Sitten voisit kertoa miltä sinusta tuntuu hänen käytöksensä, että rakastat häntä ja kaiken minkä teet, teet ajatellen hänen etuaan. Tuntuu siltä että poikasi on ihan normaali murrosikäinen, ehkä hiukan turhautunut kovaan kuriin ja siihen että häntä kohdellaan samalla tavalla kun pikkusiskoa, tms. Minusta tärkeintä olisi saada hänet ymmärtämään, että sääntöjen ja määräysten takana on aina hyvät syyt, vanhemmat eivät tahallaan kiduta häntä. :D Jos jotain muuta vielä voisi tehdä, niin ehkä pikkuriikkisen tarkistaa omaakin käytöstä - puhutko hänelle vielä niin kuin pienelle lapselle (muitten kuullen), onko käskyjen ja kieltojen takana oikeasti aina järkevät syyt, ovatko rangaistukset aina oikeudenmukaisia ja kuunteletko hänen puolensa asioista?
 

Yhteistyössä