Auttaako isovanhemmat lapsien hoidossa ym.?

Minun vanhemmat jonkinverran ovat tarvittaessa auttaneet, mutta heidän työnsä takia en viitsi apua pahemmin pyytää.Mieheni vanhemmat eivät taas ole pätkääkään kiinnostuneita lapsenlapsistaan..
Minusta tämä on aika surullista.Lapsien olisi hyvä saada viettää ainutlaatuisia hetkiä isovanhempie kanssa ja meidän parisuhteellekkin tekisi hyvää joskus saada yhteistä aikaa.
Esikkomme oli lähes vuoden kun oli ekan kerran mummolassa hoidossa.Nyt meillä on taas vauva ja naurettiinkin miehen kanssa et ei varmaan päästä edes saunaan yhdessä kuin vasta muutaman vuoden päästä. |O
Olen oikeasti kateellinen sellaisille joiden isovanhemmat on tyrkyttämässä apua! :D
 
Särkynyt Lasinukke
Auttaa yleensä tarvittaessa. Tosin se riippuu henkilöstä/tilanteesta.

Anoppi ei mielellään hoida poikaa ilman meitä eli, jos me haluttais lähteä kaksistaan jonnekin.

Apille ei uskalla harkitakaan.

Omat vanhempani asuvat kaukana.
 
Aku
Mun vanhemmat jonkin verran.En oo viittiny kauheesti vaivata kun äippä toipuu rintasyövästä.Kovasti kyllä touhuuvat kun kylässä ollaan.

Miehen vanhemmat asuu 200km päässä eli ei juurikaan.Sen verran että kun kylässä oltiin niin kattoivat tyttöä kun oltiin saunassa.
 
eipä juuri lainkaan.miehen vanhemmat jo sen verran iäkkäitä,et varmaan kohta me saadaan niitä hoitaa,vaikka tossa kymmenen kilsan päässä asuuvatkin.omat vanhemmat asuu n.70km päässä ja kaks kertaa ovat olleet tyttöä tän 10.5kk aikana kattomassa,ja silloinkin mun vanhin tyttö oli seurana kun tuo muksu mummoa niin kovasti vierasti.
 
Meillä taas toisinpäin eli auttavat todella paljon. =) Mun vanhemmat asuu 500m päässä meiltä, eikä miehenkään äidille ole matkaa kuin pari kilsaa, useamman kerran viikossa nähdään ja apua löytyy aina tarvittaessa. Onnellisessa asemassa ollaan, tiedetään kyllä, kaikki isovanhemmat viettävät enempi kuin mielellään aikaa lastenlasten kanssa ja ovat lapsista kiinnostuneita. Hakevat omasta halustaan ja ehdotuksestaan esikoista niin päivä- kuin yökyläänkin ja välit ovat molemmin puolin tosi läheiset ja rakkaita ovat toisilleen. Kuopus on vasta 6kk, mutta on jo ollut kertaalleen mummilassa yökylässä yhdessä esikoisen kanssa. Mun äiti patistaa myös aina meitä miehen kanssa ottamaan aikaa itsellemme ja parisuhteelle ja hoitavat lapset jos mennään esim.elokuviin tai ulos syömään. Lisäksi haluavat auttaa myös taloudellisesti ostamalla lapsille ulkoilupukuja ja muita vaatteita. Monta kertaa ollaan kyllä se heille sanottukin, että ollaan tosi onnellisia ja kiitollisiakin heidän avustaan ja halustaan olla lasten kanssa.
 
Omat vanhemmat kyllä auttavat sekä hoidossa että ostavat todella paljon vaatteita pojalle. Itse asiassa mummi on ihan "hurahtanut" vauvan vaatteisiin ja kantaa niitä urakalla tänne. Ihanaa. Miehen vanhemmista ei juuri ole apua. Itse asiassa famu letkauttelee suustansa mitä sattuu esim. minun pitäisi hankkia häkki vauvalle ja minulla ja vauvalla on pigmenttivamma, kun meillä on punertavat hiukset. Tämän jälkeen en ole akkaa halunnut tavatakkaan ja tämä vaan oli ihmetellyt, että kuvittelenko, että hän ei välitä lapsenlapsestaan. No välittää tai ei, mutta noi vammapuheet on kyllä sen verran syvältä, että sellaista meidän ei tarvitse kuunnella!
 
Lapin tyttö: iha oikein!! Näytä niille!
itsellä tilanne että oma äitini asuu aikas kaukana.. isä tässä lähellä mutta ei osaa vaippaa edes vaihtaa joten sieltäpäin turhaa edes mitää kysyä.. lapsen isän vanhempia ei kiinnosta pätkän vertaa, tai saattas niillä kiinnostaa mutta pitäs nyt eka kerran ees nähdä.. !!!!ois se ihana käydä yksin kaupassa:)
 
Eivät auta, koska asuvat kaukana, n. 250-300km päässä kaikki. Silloin kun heillä vierailemme, tai he täällä, niin touhuavat kyllä innokkaasti (välillä liiankin ;) ) tytön kanssa. Haluavat kylläkin osallistua kaikenlaisiin kustannuksiin; ostelevat vaatetta ja tavaraa, tuputtavat rahaa hankintoihin tms. Emme taloudellisestakaan tuesta kieltäydy :xmas: , mutta olisin kyllä onnellinen, jos edes joku isovanhemmista voisi olla viikoittain fyysisesti läsnä lapsen elämässä. :|
 
Omat vanhemmat auttaisivat kyllä, mutta asuvat valitettavasti satojen kilsojen päässä. Miehen äiti ei ole kertaakaan tarjonnut apuaan, eikä pahemmin kysellytkään mitään vauvasta. Kovin on kiinnostunut lapsesta vain silloin, kun haluaisi esitellä lasta ystävilleen ja tuttavilleen!!! |O Eli, ei mitään apua.
 
Kyllä vaan, tytöt ovat päivisin äidilläni hoidossa kun me töissä. Oli hänen oma ehdotuksensa saada hoitaa, ettei tarvitse tarhaan laittaa. Ovat myös yökylässä, jos meillä menoa tai halutaan kahdenkeskistä aikaa....
 
SEE
Todella paljon. Anoppi ja appiukko samalla paikkakunnalla. Anoppi ottaa pojan kerta/vko koko päiväski että saan hommia rauhassa tehtyä (anoppi itse pyytää saada pojan) Omat vanhemmat asuvat 350km päässä mutta silti auttavat paljon. Juuri viime viikonloppuna olivat täällä poikaa hoitamasa kun oltiin miehen kanssa ystävän häissä. Ainakin kerran kuussa ollaan nähty ja tulevat tarvittaessa hoitamaan kun vaan pyytää. Poika vähän reilun 6kk ja ollut kerran anopilla yökylässä ja nyt menossa ensi viikonloppuna myös. Taloudellisesti myös auttavat paljon. Olen niin kiitollinen isovanhemmista, mieheni tekee 6 pvä viikossa 11 tuntisia työpäiviä joten on ihanaa että on anoppi joka aina tulee pyydettäessä auttamaan tai pyyttämättäkin!
 
Ei auta, enkä rupea apua kerjäämään. Okei myönnetään että vika on mun porukoissa sillä miehen vanhemmat asuu 4000 kilometrin päässä kaukana oliivipuiden katveessa..
Puhun siis lapsen hoitamisesta yms, kyllä kuulumisia kysellään ja joskus lahjoja ostellaan, mutta koskaan ei olla kysytty että haluttaisiinko olla pari tuntia kahestaan. Tässä ei nyt olla 10 kuukauteen parisuhdetta hoidettu ja se tuntuu... Mutta ei auta valittaa. Ja mitäs valittamista meillä oliskaan, meillä on ihana, kiltti ja terve tyttö! :heart:
 

Yhteistyössä