Auttaako Al-Anon? Ahdistaa kun äitini juo.

Äiti juo ja syyllistää, mistä apua minulle? Äiti taitaa olla jo avun saavuttamattomissa.

 

Kyllä se auttaa!

 

Äiti juo ja syyllistää, mistä apua minulle? Äiti taitaa olla jo avun saavuttamattomissa.

Hae apua,netistä löytyy paljon tietoa. MUn "äiti" kans ihan täys juoppo, en oo sen kanssa missään tekemisissä (on juopon lisäks kamalan ilkeäkin).

 

En tiedä...Pakko oli vaan vastatat kun itsekin olen tuota miettinyt. Mulla isä juo, sellainen tuurijuoppo, ei ihan päivittäi. Mut monesti juuri silloin kun "olis pitänyt olla selvänä". Ja äitinikin oli joskus samankaltainen, mutta itsariyrityksensä jälkeen lopetti onneks kokonaan juomisen.

Toi isän juttu ahdistaa mua, on ahdistanut liki koko elämän.

Olen tosiaan miettinyt tuota, tosin mua hieman arveluttaa tuo "uskonnollisuus" asian yhteydessä. Vaikka uskonkin, omalla tavallani, en tahtoisi sen liittyvän tuohon asiaan.

 

Al-anonissa usko liittyy vain siihen, että luottaa siihen että on olemassa jokin korkeampi voima(/tietoisuus) joka ohjaa. Kun oppii luottamaan, ahdistus hellittää. Se usko ei liity mihinkään uskontokuntaan. Yleensä alkoholistin läheinen ottaa syyn ja vastuun kaikesta itselleen, sitten kun siitä ajatuksesta päästää irti ja uskoo että jokainen on vastuussa itsestään ja omista teoistaan, niin helpottaa.
Al-anonissa saa puhua samaa kokeneille ihmisille ja se jo helpottaa paljon. Siellä puhutaan ja kuunnellaan, ei neuvota mitä pitäisi tehdä.

 

Ensihätään saattaisi auttaa kitja nimeltä virtahepo olohuoneessa ja muut saman kirjoittajan kirjat. Auttaa ymmärtämään kuviota laajemmin. sekä opit ymmärtämään itseäsi tuossa tilanteessa.
Kirjailijaa en juuri nyt muista, mutta arvon palstalaiset voivat auttaa tässäkin asiassa

Voimia sulle ja ilmeisesti olet jossain määrin lakannut mahdollistamasta omalta osaltasi juomista koska saat syitä niskoillesi. Ja alkoholisti etsii aina sen syyn ensimmäiseksi lähipiiristään, jotta voi oikeuttaa oman juomisensa.

 

Onko väärin estää lapsia näkemästä isoäitiä, joka juo? Lapset jo isompia, mutta en tykkää siitä, että on humalassa lasten seurassa.

 

Onko väärin estää lapsia näkemästä isoäitiä, joka juo?

Ei, päinvastoin.

En ole vielä lukenut tuota ehdotettua Hellstenin kirjaa, mutta meillä on luultavasti juuri tuollainen virtahepo-tilanne. Eli kyseessä on iso ongelma, jonka kaikki tietävät, mutta josta ei puhuta.

Sitten poden syyllisyyttä siitä, että en pidä tarpeeksi yhteyttä, enkä vie lapsia katsomaan isoäitiään. En siis saa sanottua ääneen että ei tulla sen takia kun juo niin usein. Ei ole vielä ns. rapajuoppo- vaan ennemmin kaappijuoppoasteella.

Syyllisyyttä tulee siitäkin, että lisäänkö tuolla hänen juomistaan? Joisiko vähemmän, jos pystyisin kertomaan että en hyväksy juomista?
Toisaalta olen nähnyt, että omat lapset eivät aikanaan riittäneet syyksi juomattomuuteen, eli tuskin riittävät lapsenlapsetkaan.

Jos ei selvinpäin pysty lapsiani tapaamaan, niin sitten on tapaamatta. Miten tuollaisen ääneen sanominen voi olla niin vaikeaa?

 

Sinun täytyy ajatella lapsiesi parasta ja unohtaa syyllisyys. Itse laitoin vasta välini poikki vanhempieni kanssa kun eivät usko että en halua olla heidän kanssaan tekemisissä kun ovat humalassa. Oli helpottunut olo. Lapsenlapset eivät ole riittävä syy alkoholistille olla juomatta.

 

Suosittelen syyllisyydestä kärsiviä lukemaan kirjan "Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä?" kirjoittanut Karyl McBride.

 

Hakiko ap apua? Samassa tilanteessa ollaan. Mietin kovasti, että mitä tässä pitäisi tehdä.
Joulukin lähestyy ja paine kasvaa. Varmaan taas vietetään "mukavaa" perhejoulua hampaat irvessä.