Äsyttää kun jotkut leikkii YH:ta....fb:n tilapäivityksissä

[Tosikko yh]

Mua ärsyttää ku yks kaveri fb:ssä päivittelee joskus tyyliin ".Ei ehdi harjoituksiin kun on yksinhuoltajana koko illan. " tai että " ens viikko yksinhuoltajana kun isä lähtee poikien jalkapalloturnaukseen"

Aaaarrrgghh..

Oon ite yksinhuoltaja - ihan onnelinen vielä sellainen - ja mua ärsyttää kun yksi henkilö , joka on parisuhteessa, "leikkii" yksinhuoltajaa kun se toinen puolisko lähtee kotoansa vähäksi aikaa reissun päälle esim. työ tms. johdosta. Ihan kuin se olis jokin glamour-homma tai että ihan ku se parin tunnin yksinhuoltajuus olis ihan oikeesti rankkaa.

Onko se nyt hyvä vitsi laskea leikkiä? Juu oon tosikko!! Mitä sitten kun se yksinhuoltajuus oikeesti iskee päälle. Ei sen puoleen oon ite ihan sinut itteni kanssa eikä mua rasita että olen töissä ja pyöritän sen arjen ihan yksin. Luojan kiitos ei ole kuin yksi lapsi (alle 5v.) joten se on sinänsä helpottavaa. Mut en koe sitä kuitenkaan niin rankkana. Meillä on ihan kivaa kaksistaan. Puuhastellaan kaikenlaista, viikolla ehkä vähempi mut viikonloppuisin. En juokse baareissa ja en kanna kotia kaljaa. Tullaan toimeen mun palkalla + tietty elarit ja lapsilisät. Mitään tukia en saa ja silti elämä hymyilee

 

["vieras"]

on mustakin aika outoa kuinka nämä parisuhteessa olevat päivittävät että huhheijaa miten rankka 3pv takana yksinhuoltajana.
nii-i..toiset ne on yh 24/7/365 enkä ole vielä valittanut.

 

[Lilii lisänimetön]

Juu, oot tosikko.

 

[Blue]

Juu, oot tosikko.

Samaa mieltä.

 

[vierass]

[QUOTE="vieras";24413512]on mustakin aika outoa kuinka nämä parisuhteessa olevat päivittävät että huhheijaa miten rankka 3pv takana yksinhuoltajana.
nii-i..toiset ne on yh 24/7/365 enkä ole vielä valittanut.[/QUOTE]

No kuule, kun siihen on TOTTUNUT, että se toinen on tossa apuna, niin oikeasti se voi olla rankkaa... Minä olin pitkään totaali-yh ja sillon ihmettelin just sitä, että mitä helkuttia parisuhteessa elävät valittavat, kun välillä joutuvat olemaan yksin. No nyt on sitten toi miehen könsikäs ollut tossa jonkun aikaa ja nykyään mua ahistaa heti, kun se ei oo siinä ja tuntuu, että mä en saa mitään aikaiseksi ilman sitä

 

[peps]

Vähän sama kun ikäisilläni (20+/-vee) heidän poikaystävät lähtevät armeijaan ja sitten joka päivä näkyy fb:ssa jotain inttileski-valitusta. "Tämä inttileski viettää leffailtaa yksin tänään" jne. Tiedän mitä tarkoitat mutta jätän itse noteeraamatta.

 

["vieras"]

Ymmärrän, tosin mua ei niinkään suututa vaan huvittaa tällaiset.
Mullakin tuttuja jotka kovaan ääneen mainostaa olevansa yhäreitä kun mies monta päivää viikosta reissussa työn takia.
Mulla takana aikanaan kaksi vuotta totaaliyh-elämää ja voin sanoa että vaikka mies olis kuukauden putkeen reissussa niin se todella on eri asia, kun oikeasti on yh, on henkisestikin yksin vastuussa ja kukaan ei jaa iloja ja suruja lapsesta.
Kun on mies ja vaikka se mies on reissussa, joutuu vain arkiaskareista ehkä suoriutumaan yksin mutta siitä mun mielestä jokaisen aikuisen joka lapsia tekee tulis suoriutua tarvittaessa.

 

[peps]

[QUOTE="vieras";24413748]Ymmärrän, tosin mua ei niinkään suututa vaan huvittaa tällaiset.
Mullakin tuttuja jotka kovaan ääneen mainostaa olevansa yhäreitä kun mies monta päivää viikosta reissussa työn takia.
Mulla takana aikanaan kaksi vuotta totaaliyh-elämää ja voin sanoa että vaikka mies olis kuukauden putkeen reissussa niin se todella on eri asia, kun oikeasti on yh, on henkisestikin yksin vastuussa ja kukaan ei jaa iloja ja suruja lapsesta.
Kun on mies ja vaikka se mies on reissussa, joutuu vain arkiaskareista ehkä suoriutumaan yksin mutta siitä mun mielestä jokaisen aikuisen joka lapsia tekee tulis suoriutua tarvittaessa.[/QUOTE]


+1 peukku

 

[Lilii lisänimetön]

[QUOTE="vieras";24413748]
Kun on mies ja vaikka se mies on reissussa, joutuu vain arkiaskareista ehkä suoriutumaan yksin mutta siitä mun mielestä jokaisen aikuisen joka lapsia tekee tulis suoriutua tarvittaessa.[/QUOTE]

Kyllä. Ja kukas nyt ei ole selvinnyt?
Ja ennen kaikkea: miten FB-päivitykset liittyy tähän kirjoitelmaasi?

 

["HAAH"]

Mä olenki SINKKU kuukaudessa tasantarkkaan 2vko.. eikä yhtää harmita.

 

["vieras"]

Juu, olet tosikko. Se nyt vain on ihan yleinen sanonta. Ja mitä näitä oikeita yksinhuoltajia on seurannut, niin on siinä kyllä iso ero selvitä 24/7 kaksin lapsen kanssa, kun se on se normaali arki ja lapsi on tottunut siihen että ollaan kahdestaan. Kun se ei ole pelkästään poikkeuksellisesti selvitä lapsen kanssa arjen pyörityksestä kahdestaan, kun puoliso on reissussa, vaan lisäksi joutuu kantamaan lapsen ikävää, joka voi olla todella todella raskas taakka.

 

[Just joos]

[QUOTE="vieras";24413943]Juu, olet tosikko. Se nyt vain on ihan yleinen sanonta. Ja mitä näitä oikeita yksinhuoltajia on seurannut, niin on siinä kyllä iso ero selvitä 24/7 kaksin lapsen kanssa, kun se on se normaali arki ja lapsi on tottunut siihen että ollaan kahdestaan. Kun se ei ole pelkästään poikkeuksellisesti selvitä lapsen kanssa arjen pyörityksestä kahdestaan, kun puoliso on reissussa, vaan lisäksi joutuu kantamaan lapsen ikävää, joka voi olla todella todella raskas taakka.[/QUOTE]

No huh huh. ... Onhan se tietysti yh äidille helpompaa kantaa se arki yksin, kun pitää käydä töissä, viedä lapsi hoitoon ja hakea hoidosta, käydä kaupassa, tehdä ruokaa, pestä pyykkiä, siivota, yrittää harrastaa jotakin (sekä äiti että lapsi), maksaa laskut ja viedä lomalle, olla sekä isänä että äitinä. Ja eihän sitä tietenkään yh-äidin lapsen ikävä isää kohtaan ole mitään verrattuna siihen suuren ikävään kun perusperheen isä on tunnin tai kaks poissa, tai jopa viikon reissussa. Eihän sen yh:n lapsen ymmärrys ja ikävä ole mitään kun isää näkee kerran kuussa, tai että isä ei välitä tapaamista tai soita tai ole kiinnostunut lapsensa elämästä. Eihän sen lapsen taakka ole mitään kun yhteys isään on mennyt. Eihän se tietenkään tunne surua, ikävää, huonoa oloa, vihaa, ihmetystä ja jos tuntee niin eihän se ole lähekään niin suurta kuin sen perusperheen lapsen.

 

["lilli"]

Onhan ne yksinhuoltajia sen aikaa, kun ei ole toista aikuista huolehtimassa

 

["äiti kolmelle"]

Mä olin 2,5 vuotta kahden lapsen yh, enkä kokenu sitä oikeestaan koskaan raskaaksi. Mä selvisin oikein hyvin.
Mut nyt, on mies ja yksi lapsi lisää, ja jos tuo mies on kokonaisen päivänkin poissa ni mä olen ihan loppu. Kuitenkin uskon et jos yh:ksi jäisin ni jaksaisin ihan hyvin. Joku "pään sisäinen juttu" varmaan tää on

 

["Vieras"]

...mitäs oot yh?
Sama asiahan se on, kun joku valittaa miten rankkaa on kun lapsi valvotti yöllä, kun taas joillekin se on ihan normaalia ja joka öistä.
Ihmiset kokee asioita eritavoin, samoin uudet ja tavallisuudesta poikkeavat asiat ovat raskaampia kuin jos niihin on tottunut, luonut rytmit sen mukaan jne.

 

["jjjj"]

[QUOTE="Vieras";24414727]...mitäs oot yh?
Sama asiahan se on, kun joku valittaa miten rankkaa on kun lapsi valvotti yöllä, kun taas joillekin se on ihan normaalia ja joka öistä.
Ihmiset kokee asioita eritavoin, samoin uudet ja tavallisuudesta poikkeavat asiat ovat raskaampia kuin jos niihin on tottunut, luonut rytmit sen mukaan jne.[/QUOTE]

Mitäs se sulle kuuluu miks oon yh? Mut jos se sun elämää helpottaa niin oma valintani oli että musta tuli yh.. Eikä mua rasita olla yh, mutta mua ärsyttää ku jotku leikki yh.tä. Kuten tuos sanoit niin se on mun tunne ja kokemus - se ärsytys
ja minä koen ton leikin ärsytyksenä

 

["Vieras"]

[QUOTE="jjjj";24414856]Mitäs se sulle kuuluu miks oon yh? Mut jos se sun elämää helpottaa niin oma valintani oli että musta tuli yh.. Eikä mua rasita olla yh, mutta mua ärsyttää ku jotku leikki yh.tä. Kuten tuos sanoit niin se on mun tunne ja kokemus - se ärsytys
ja minä koen ton leikin ärsytyksenä[/QUOTE]

Joo, mutta tarkoitinkin että voihan se olla rankkaa niille jotka ei siihen ole tottuneet. Uudet asiat kun yleensä on.
Eli suavaan ärsyttää tuo sanan yh käyttö? Jos muuten valittais niin olis ihan ok? Mutta kuten joku jo sanoi, tuo on vain puhekieleen yleistynyt sanonta tuo yh, koska sitähän se sillä hetkellä on, olit mitä mieltä tahansa.

 

["vieras"]

No huh huh. ... Onhan se tietysti yh äidille helpompaa kantaa se arki yksin, kun pitää käydä töissä, viedä lapsi hoitoon ja hakea hoidosta, käydä kaupassa, tehdä ruokaa, pestä pyykkiä, siivota, yrittää harrastaa jotakin (sekä äiti että lapsi), maksaa laskut ja viedä lomalle, olla sekä isänä että äitinä. Ja eihän sitä tietenkään yh-äidin lapsen ikävä isää kohtaan ole mitään verrattuna siihen suuren ikävään kun perusperheen isä on tunnin tai kaks poissa, tai jopa viikon reissussa. Eihän sen yh:n lapsen ymmärrys ja ikävä ole mitään kun isää näkee kerran kuussa, tai että isä ei välitä tapaamista tai soita tai ole kiinnostunut lapsensa elämästä. Eihän sen lapsen taakka ole mitään kun yhteys isään on mennyt. Eihän se tietenkään tunne surua, ikävää, huonoa oloa, vihaa, ihmetystä ja jos tuntee niin eihän se ole lähekään niin suurta kuin sen perusperheen lapsen.

Minä vertasinkin omaan tuttavapiiriin ja sen yksinhuoltajaäiteihin. Kun lapsella ei tosiaan ole ollenkaan sitä toista vanhempaa tai sitten lapsi on puolet viikosta isällään jolloin äiti saa ihan omaa aikaa. Toisaalta minua rasittaa yksi kaveri joka on nimellisesti yh ja valittaa kuinka hemmetin rankkaa on ja kuitenkin lapsi on kaksi yötä viikosta isällään. Minä yhteishuoltajana kun en koskaan saa vapaailtaa yksin kotona. ja tosiaan kun se pointti on siinä mihin on tottunut.