astetta uskovaisempi mummi ja 3-vuotias...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja täti:
Kissan kuolema voi olla pienelle niin iso ja käsittämätön juttu, että mummon selitys tuntuu lapsesta turvalliselta ja lohduttavalta.
Miten sinä ja lapsen isä olette selittäneet hänelle kissan häviämisen?
Meillä ainakin oli aikoinaan jo hamsterin kuolema pienelle lapselle kova juttu. Mutta vaikka ei silloin vielä oltu vaihdettukaan uskontoa, en silti väittänyt lapselle, että hamsteri olisi päässyt taivaaseen. Taivashan on kristinuskon mukaan ihmisille, ei eläimille. Joten jouduin selittämään lapselle hamsterin kuoleman niinkuin se oli ilman mitään taivaaseenmenojuttuja.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Meillä ainakin oli aikoinaan jo hamsterin kuolema pienelle lapselle kova juttu. Mutta vaikka ei silloin vielä oltu vaihdettukaan uskontoa, en silti väittänyt lapselle, että hamsteri olisi päässyt taivaaseen. Taivashan on kristinuskon mukaan ihmisille, ei eläimille. Joten jouduin selittämään lapselle hamsterin kuoleman niinkuin se oli ilman mitään taivaaseenmenojuttuja.

Mun 3½ v oli sitä mieltä, että marsu meni tähdeksi taivaalle. Annoin olla siinä uskossa, sehän oli lapsen itsensä päättelemä asia. Halusi iltaisin vilkuttaa hyvät yöt myös Hugo-marsulle tähtien päälle, ikkunanraosta lähetti lentosuukkoja :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
mutta kyse olikin siitä että täällä sanottiin et jos uskoon joku läheinen tulis niin hylättäisiin....kyllä täällä palstalla just nimenomaan on se meininki et uskovaiset on "hulluja".Ja semmosia ne mummot (jotkut 80-kymppiset)ovat ihan mistä asiasta vaan,meillä esim.vuodesta toiseen tyrkyttää mukaan homeisia hilloja(ties miltä vuodelta)mutta aina iloisesti otetaan vastaan ja heitetään sit "salaa" pois koska miksi suotta pahoittaa vanhan mielen?voihan sitä sit kotona oikaista että ei se asia nyt niin ole koska kyllä ne lapset yleensä eniten vanhempia kuuntelevat.

Ei ole kaikki mummot tuollasia! Omani ei syö mitään vanhannutta vaan on hyvin tarkka päiväyksistä, tarkempi kuin monet nuoret!! (täälläkin palstalla ihan tosissaan joskus kysellään voiko syödä ruokaa joka jo alkaa vanheta...)
Ihminen on ihminen vanhanakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Mun 3½ v oli sitä mieltä, että marsu meni tähdeksi taivaalle. Annoin olla siinä uskossa, sehän oli lapsen itsensä päättelemä asia. Halusi iltaisin vilkuttaa hyvät yöt myös Hugo-marsulle tähtien päälle, ikkunanraosta lähetti lentosuukkoja :)
Tuo on ihan hyvä selitys lapselle. Se ei perustu mihinkään uskontoon, joten kukaan ei voi myöskään tulla sanomaan, että se ei pitäisi paikkaansa. Ja sun tapauksessasi tietysti kyse oli vielä lapsen omasta päätelmästä. Ap:n tapauksessa taas kissan taivaaseen pääsyn mummo saattaa joutua vielä perumaan, jos joku mummon kanssa samoin uskova erehtyy kertomaan lapselle, miten mummonkin uskonnon mukaan asia on. Joten mun mielestä uskonnoissa, joissa eklektisyys ei ole sallittua, olisi hyvä pysytellä asioista lapselle kerrottaessa siinä uskonnossa eikä soveltaa sitä miten itse haluaa tai mikä milloinkin tilanteeseen sopii parhaiten.

Mitä tulee itse tuohon aloitukseen, niin uskoisin mummon haluavan vain rauhoitella lasta, jota on alkanut kuolemaan liittyvät asiat kiinnostaa. Olisi toki kohteliasta neuvotella elämänkatsomusasioiden opettamisesta lapsen vanhempien kanssa ensin ja vaikka sitten sen jälkeen kertoa lapselle, että mummo uskoo tällä tavalla, äiti ja isä toisella tavalla.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meilläkin suurin osa sukulaisista kovasti uskovaisia, mutta ei meitä häiritse jos lapsille joku puhuu jumalasta. Me itse ei puhuta ja ollaan kantamme kerrottu, lapset saavat myöhemmin päättää uskoako vai ei, lapsen usko on eri asia kuin aikuisen usko. Itsekin sain pienenä kristillisen kasvatuksen ja nykyään olen ateisti.

vähä sama täällä. Erona se että en oo ateisti, agnostikko ehkä enemmänki. Mun äiti kyllä tuputtaa ihan tarpeeks sitä uskoo ja jos lapset joskus kysyy esim että onko Jumalaa olemassa tms niin kysyn ensin mitä mieltä lapsi on itse. Saivat mummolta myös lahjaks rukouskirjat niin tuo vanhempi kun kantaa mulle kirjoja luettavaks ja välillä sen rukouskirjanki ni katsotaan kuvia ja mitä mä siitä luen ni jotenki automaattisesti jättää joitain kohtia lukematta, sellaisia missä sanotaan että Jumala on luonut jotain jne. Mut luen jos on että suojelusenkeli turvaa jne. Haluan sellaisen uskon säilyttää, johonkin joka katsoo perään.

Mun pitäs jotenkin varmasti sitä kuolemaaki käsitellä koska ei tiedä millon minäkin tästä... :| en oo kyllä edes miettiny miten...
 
Alkuperäinen kirjoittaja imperial:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Imperial, sä inhoat myös homoja ja mamuja, eikös? ;)


Väärin. Vihaan maahanmuuttajia silloin, ku ne tulevat sossun tuella tänne elämään. Työtä tekevät on ok.

Homot... Mul on muutama homppeli tuttuna, mut en kumminkaan pidä homoutta normaalina. He tietävät sen

Ihanan suvaitsevainen ihminen :)

 
Kukaan ei voi tietää onko jumalaa/jumalia olemassa tai mitä on kuoleman jälkeen (paitsi maatuminen tai tuhkaks palaminen tai jotain muuta). Usko=> uskonto. Jokainen valitkoon vapaasti uskonsa kuoleman jälkeisen tilanteen suhteen; olipa se pelkästään tieteellinen näkökulma elämään tai siirtyminen seuraavaan elämään parempana tai alhaisempana olentona tai kristilliseen taivaskaartiin liittyminen. Maailman sivu on ollut uskontoja ja varmaan tulee olemaan. Osa uskonnoista/suuntauksista kieltää tieteelliset tosiasiat. Jos ihminen saa uskonnosta turvaa ja iloa, eikä tuomitse ja yritä käännyttää muita, niin hittoakos siitä? Tyhjiöt pyrkii täyttymään ja kantsii vanhempien sitten ajoissa täyttää lapsosten tietotyhjiöt kuolemanjälkeisestä mieleisillään tarinoilla, ettei hihhulimummot saastuta lasten viattomia mieliä. Ja terve ihminen kyllä rupee ajattelemaan omilla aivoillaan ennemmin tai myöhemmin, yleensä tuppaavat murrosiän aikoihin viimeistään saada ihan omiakin ajatuksia.

Imperial; eikö syö turhaa energiaa tuommoinen kristinuskon pelko/viha (ja samaan syssyyn pakolaiset, homot yms.)? Vai onks se vaan palstailun aikana...
 

Yhteistyössä