Yle: Kokenut konsultti selvitti yksinkertaisen tavan, miten Suomi voi välttyä sairaaloiden sulkemisilta
Liikkeenjohdon asiantuntija Riku Lehtinen kohdistaisi hyvinvointialueiden säästöt keskijohtoon ja hallintoon. Silloin säästämisen tarve pienenisi selvästi, koska matala organisaatio tuo muita hyötyjä.
yle.fi
Liikkeenjohdon asiantuntija
Riku Lehtinen kohdistaisi hyvinvointialueiden säästöt keskijohtoon ja hallintoon. Silloin säästämisen tarve pienenisi selvästi, koska matala organisaatio tuo muita hyötyjä.
Liikkeenjohdon konsultti Riku Lehtinen uskoo, yritysten matalammista organisaatioista saamat hyödyt voisivat toteutua myös hyvinvointialueilla.
Valtio patistaa hyvinvointialueita säästämään ja kuromaan umpeen 1,2 miljardin euron alijäämää. Säästämistarve vaihtelee alueesta riippuen 2 ja 10 prosentin välillä.
Liikkeenjohdon konsultti
Riku Lehtinen pitää säästötavoitetta liian kovana. Hänen mukaansa riittäisi, jos hyvinvointialueet nipistävät toimintamenoistaan yhden prosenttiyksikön vuodessa.
– Hyvinvointialueet saavat taloutensa kolmessa vuodessa kuntoon, jos niille annetaan aikaa ja ne karsivat kuluja.
Edellytyksenä on, että säästöjä ei tehdä hoitohenkilökuntaan vaan ennen kaikkea hallintoon keskijohtoa vähentämällä.
Riku Lehtinen on vuosien ajan konsultoinut sekä yrityksiä että julkisen sektorin toimijoita. Hyvinvointialueiden ongelmiin hän ammentaisi oppeja nimenomaan yksityisen sektorin kokemuksista.
Siellä keskijohdon karsimisen sivutuotteena on Lehtisen mukaan syntynyt hyvää kehitystä, jota ei pystytä kokonaan etukäteen budjetoimaan.
– Noin 60 prosenttia parantuneesta kassavirrasta on tullut pyytämättä ja yllättäen, kun esimerkiksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ihmiset ovat ottaneet enemmän vastuuta ja työilmapiiri on parantunut, mikä on houkutellut rekrytoinnissa väkeä.
Pienempikin leikkaus riittää
Valtiovarainministeriön arvion mukaan hyvinvointialueiden on leikattava menojaan 2–10 prosenttia, jotta niiden alijäämä kuroutuu pois kolmessa vuodessa. Konsultti Lehtisen mukaan yksi prosenttiyksikkö riittää.
Länsi-Uusimaa vähentää muuta kuin hoitohenkilökuntaa
Länsi-Uusimaan hyvinvointialue vaikuttaa säästökohteineen olevan samoilla linjoilla kuin konsultti Riku Lehtinen. Säästöjä ei kohdisteta hoitohenkilökuntaan eikä terveysasemia ainakaan toistaiseksi suljeta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella säästöpaketti on valmiina ja säästöjä syntyy ensi vuonna 55 miljoonaa euroa. Liki kahden miljardin euron budjetista summa on vajaat kolme prosenttia.
Hyvinvointialuejohtaja
Sanna Svahn kertoo, että säästöihin kuuluu yli sata toimenpidettä.
– Vähän joka puolelta säästetään.
Svahnin mukaan esimerkiksi vuokrahenkilöstöä vähennetään. Vuokratyövoimaa on alueella käytetty 40 miljoonan euron edestä. Lähtijöitä voi löytyä myös määräaikaisten ja eläkeiässä olevien joukosta.
– Meillä on arvioitu, että irtisanomisten määrä on maksimissaan 80. Tärkeää on, että irtisanomisia tai lomautuksia ei kohdistu asiakas- ja potilastyötä tekeviin sote- ja pelastusammattilaisiin, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa. Säästöjä kohdentuu omaan henkilöstöön mutta myös ostopalveluiden puolelle.
Paketti sisältää Svahnin mukaan merkittävän johto-, asiantuntija- ja hallintotehtävien henkilöstömenojen vähennyksen. Organisaation muuttamista suoraviivaisemmaksi harkitaan.
Keskijohtoa riittää vähennettäväksi
Konsultti Riku Lehtisen mukaan kuntien pohjille luoduista hyvinvointialueista kyllä löytyy keskijohtoa vähennettäväksi ja hallintoa purettavaksi.
Samoja hyötyjä ei saada, jos karsitaan hoitohenkilökuntaa. Organisaation rakenne ei silloin paranisi, ja jouduttaisiin tekemään suurempia säästöjä.
Keskijohtoa vähentämällä syntyy matalampi organisaatio, joka parantaa työilmapiiriä ja tuloksentekokykyä. Hyvän työilmapiirin yhteisöihin halutaan myös tulla töihin.
– Kun nämä ovat toteutuneet yksityisellä sektorilla 10–15 vuoden aikana, en epäile, etteikö sama voi toteutua sotesektorilla tulevaisuudessa, Lehtinen sanoo.
Valtiovarainministeriö ei tietenkään usko tähän, sehän on selvää.
Hattua täytyy nostaa Riku Lehtiselle, kerrankin joku puhuu asiaa.
