Arvoton olo

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tunnen jatkuvaa alemmuuskompleksia suhteessa muihin ihmisiin, enkä osaa olla aidosti välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat. Ymmärrän kyllä näihin johtaneet syyt, mutta en pääse niistä asioina eroon. Miten te olette mm. nostaneet itsetuntoanne kaikin puolin vaikeiden aikojen jälkeen?
 
vierailija
Tunnen jatkuvaa alemmuuskompleksia suhteessa muihin ihmisiin, enkä osaa olla aidosti välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat. Ymmärrän kyllä näihin johtaneet syyt, mutta en pääse niistä asioina eroon. Miten te olette mm. nostaneet itsetuntoanne kaikin puolin vaikeiden aikojen jälkeen?
Jossain vaiheessa sitä vaan huomaa, et muut ihmiset on samanlaisia töpeksijöitä. Ja et muut ihmiset ajattelee aina jotain, jos ei yks, niin varmasti toinen.
Kai sitä vaan väsyy niihin muihin ja lakkaa vaan välittämästä. Pieni armollisuus itselle ei ole pahitteeksi. Sä et voi ikinä vaikuttaa muihin, ainoostaan siihen, mitä itse olet ja ajattelet.
Ajatteletko itse toisista paljon asioita ja miten suhtaudut toisten alemmuuskomplekseihin? Sekin voi vaikuttaa, kuinka suhtaudut sitten itseesi.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Juu...vertailu muihin on ymmärrettävää, mutta se myös syö miestä/naista. Aina on joku kauniimpi/osaavampi/sosiaalisempi.
Some vielä pahentaa efektiä.

Mulla on auttanut sellainen ajattelu, että "jokaisella on oma kokonsa". Eli vaikka kaikki ovat samanarvoisia, niin jonkun tontti on laajempi, jonkun pienempi. Vaikka esimieheni on hehkeämpi kuin minä, niin itse en haluaisi esimieheni paineita. Ja kristillinen usko auttaa: tieto että Jumala rakastaa, vaikka itse olisi sössinyt elämänsä.

Mutta itsetunto ei kasva yksinäisyydessä kovin paljoa, vaan ihmisten seurassa. Hakeudu hyväksyvien ihmisten pariin, jotka antavat hyvääkin palautetta välillä. :)
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Tämä elokuva tuli mieleeni sanasta arvottomat. Vanha sanonta kuuluu: Kuka sen kissan hännän nostaa jollei kissa itse. Minun arvoa ei mittaa kukaan muu kuin minä itse. Jos saisin kutsun itsenäisyyspäivän linnan juhlaan, en lähtisi.
Laittaisin juhlan aikaan soimaan tämän palstan ketjun linkistä Maanpetturit.

Vuonna 1992 kuusikymmentä suomalaista elokuvakriitikkoa äänesti itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi kaikkien aikojen parhaasta kotimaisesta elokuvasta. Valituksi tulivat tasaäänin Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö ja Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia. Arvottomat jakoi kolmannen sijan Erik Blombergin Valkoisen peuran kanssa.[5]
 
vierailija
Tunnen jatkuvaa alemmuuskompleksia suhteessa muihin ihmisiin, enkä osaa olla aidosti välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat. Ymmärrän kyllä näihin johtaneet syyt, mutta en pääse niistä asioina eroon. Miten te olette mm. nostaneet itsetuntoanne kaikin puolin vaikeiden aikojen jälkeen?
Vihreä tee juotuna pari kuppia päivittäin turruttaa liikaa itsetarkkailua kummasti. Parantaa muuten samalla muistia ja kognitiivisia kykyjä esim. sanavalmiutta ja itsevarmuutta. Tätähän mm. Buddhalaismunkit käyttävät seesteisyyden lisäämiseen. Kannattaa hauduttaa jokusen minuutin ja juoda ilman maitoa. Ihan Pirkka, Twinings ym. vihreä pussitee ajaa asian.
 
vierailija
Juu...vertailu muihin on ymmärrettävää, mutta se myös syö miestä/naista. Aina on joku kauniimpi/osaavampi/sosiaalisempi.
Some vielä pahentaa efektiä.

Mulla on auttanut sellainen ajattelu, että "jokaisella on oma kokonsa". Eli vaikka kaikki ovat samanarvoisia, niin jonkun tontti on laajempi, jonkun pienempi. Vaikka esimieheni on hehkeämpi kuin minä, niin itse en haluaisi esimieheni paineita. Ja kristillinen usko auttaa: tieto että Jumala rakastaa, vaikka itse olisi sössinyt elämänsä.

Mutta itsetunto ei kasva yksinäisyydessä kovin paljoa, vaan ihmisten seurassa. Hakeudu hyväksyvien ihmisten pariin, jotka antavat hyvääkin palautetta välillä. :)
 
vierailija
Arvottomuudesta tuli sivupolkuna mieleeni, että minulla on HSL-kortillani reilusti arvoa. Lähes joka kerta kun matkustan sähköjunalla, kuulen lauseen ”matkalippujen tarkistus”.
Päivän radiomessun (kotiseurakuntani) kuunnelleena totean, että meillä on aina arvoa maallisella vaelluksellamme. Keltään ei vaadita maksettua lippua eikä ketään heitetä heitetä ulos kyydistä. Junavertauksen kuulin jo lapsena körttiopettajaltani.
Kaikkiin huuhaa opinsuuntiin tutustuneena körttiläisyys ei ole lähtenyt minusta kulumallakaan. Näillä eväillä en ole tarvinnut vaivautua mummotunneliin.
Paras tunneli löytyy kotikatuni alta, jossa on helteellä ihana läpiveto. Myös skeittaajat ovat ihastuneet tänä kesänä kauniisti katettuun tunneliin.
Tunnelin seinillä on lasten ihastuttavaa itetaidetta.
 
vierailija
Vihreä tee juotuna pari kuppia päivittäin turruttaa liikaa itsetarkkailua kummasti. Parantaa muuten samalla muistia ja kognitiivisia kykyjä esim. sanavalmiutta ja itsevarmuutta. Tätähän mm. Buddhalaismunkit käyttävät seesteisyyden lisäämiseen. Kannattaa hauduttaa jokusen minuutin ja juoda ilman maitoa. Ihan Pirkka, Twinings ym. vihreä pussitee ajaa asian.
Vihreä tee on kuin Kauko-idän miedompi versio Etelä-Amerikan kokalehdistä. Molemmat antavat energiaa ja turruttavat sympaattista hermostoa. Vihreästä teestä ei kuitenkaan saa käsittääkseni kokalehden imeskelyn haittoja.
 
vierailija
Tunnen jatkuvaa alemmuuskompleksia suhteessa muihin ihmisiin, enkä osaa olla aidosti välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat. Ymmärrän kyllä näihin johtaneet syyt, mutta en pääse niistä asioina eroon. Miten te olette mm. nostaneet itsetuntoanne kaikin puolin vaikeiden aikojen jälkeen?
Yksi tehokas keino on myös liikunta, eli pitkäkestoisen aerobisen liikunnan: kuntokävely, kuntopyöräily, pyöräily, uinti, kuntosoutu, crosstrainer jne. ja lihaskuntosaliharjoittelun vuorottelu. Tähän kun lisää Välimeren tyylisen terveellisen ruokavalion mm. runsaan neitsytoliiviöljyn, valkosipulin, sipulien, kaalien, tuoreyrttien, naturel pähkinöiden, luonnonjogurtin jne. käytön niin mieli kohoaa kuin itsestään ja itseensä kohdistuva liika huomio katoaa.
 

Yhteistyössä