Arvostuksen puute

[minäsevain]

Niin, meillä tämmöistä. Eli mä en arvosta mun miestä. Nyt tässä ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa; joko ero tai mun pitäs ettiä kyky, jolla mä pystyisin taas häntä arvostamaan. Mutta miten sen teen?

Meiän historia on jokseenkin mutkikas, mutta nyt kun kaikki voisi alkaa puhtaalta pöydältä, niin mä en pysty. On ollu haukkumista molemminpuolin, epäluottamusta (tai sitä itseasiassa on vieläkin) sekä mies on käyttänyt huumeita (pilveä ja piriä).

Tää mun arvostuksen puute ilmenee väheksyntänä häntä kohtaan ja valittamisena, en toisin sanoen ole tyytyväinen mihinkään mitä hän tekee tai jättää tekemättä. Ymmärrän että hänelle tulee tästä erittäin huono olo, enkä minäkään jaksa enää tätä kierrettä.

Jos joku ihmettelee, että minkä takia edes olen miehen kanssa niin rakastan häntä kyllä. Tää mun "vika" on vaan jatkunut vähän liian pitkään, vaikka aluksi meinasin vain antaa takaisin, kun samaa kohtelua kattelin pari vuotta itseäni kohtaan.

 

[Mirtzu]

Hei!

Toi arvostuksen puute saattaa johtua siitä, että tällä hetkellä teillä ei ole ongelmaa. Sinä tunnet itsesi tyhjäksi, koska sinun ei tarvitse olla pelastamassa miestäsi mistään. Itse painiskelen saman ongelman kanssa, vaikka edellisestä ongelmasta on vaan muutama kuukausi. Minä pelkään, että kaikki alkaa taas alusta ja sitten en voi lähteä pois suhteesta, koska minun täytyy pelastaa mieheni. Nyt kun pystyisin lähtemään, niin vika on miehen mielestä vaan minussa ja minun pitäisi mennä psykologille.

 

[Mirzu]

.. vielä sen verran, että katso tuosta alhaalta viestini "Perheneuvola", niin voit lukea vähän meidän elämästä.

 

[koi-isä]

Mitä ihmisessä arvostat? Mitä arvostat itsessäsi?

 

[minäsevain]

\

Mitä ihmisessä arvostat? Mitä arvostat itsessäsi?

Pakko myöntää, että kysymys pysäytti hetkeksi..En ole asiaa ajatellut tolta kantilta, vaikka olisi pitänyt :ashamed:

Mä arvostan yleensäkkin ihmisen omaa luonnetta; rehellisyyttä, tiettyä rauhallisuutta, semmoista tiettyä lojaalisuutta. Ja yks, mikä on minulle tärkeää, on se että pidetään omista puheista kiinni- siis mitä esim. luvataan. Mielestäni on myös tärkeää, jos riitaa tulee, että asioista voidaan keskustella syyllistämättä toista mihinkään.. Nää nyt tuli mieleen tässä ensimmäiseksi.

Aika paljon peilasin asioita tuohon, joita itsessäni arvostan, vasta nykyisen mieheni kanssa olen saanut "ilkeän" puolen itsessäni esiin..

Tässä olen ajatellut tätä arvostuksen puutetta meidän parisuhteessa. Esimerkiksi, juuri eilen riideltiin siitä, kuinka minä aina baariin lähtiessäni menen jakamaan p*ttä muille, ja jos en sitä, niin jotain teen siinä väärin. Menen sitten vaikka puhumaan hänestä pelkkää p*kaa. Siis nämä asiat ei pidä kohdallani paikkaansa, näin on ollut aina miehen mielestä, alusta lähtien kun aloimme seurustelemaan. Ainut "rauhallinen" kausi oli, kun olin raskaana, enkä voinut käydä juhlimassa. Silloin mies oli hiljaa. No, minä kun kyllästyn aina samaan tappelemiseen, alan sitten antamaan takaisin. Sitten mies jo huutakiin, kuinka minä en häntä arvosta tai kunnioita..

Sitten on myös tämmöisiä syitä; Mies on työtön (on ollut melkein puoltoista vuotta), mä opiskelen (ennen opiskelua, olin töissä). Se jo pelkästään alkaa nyppimään, että koulun jälkeen alan kotona siivoamaan miehen sotkuja, mitä hän on päivän aikana saanut aikaseksi. Sitten on lapsi, jonka hoidan, kun mies makaa sohvalla ja koulu tehtävät plus tietty ruoan tekemiset yms. Tuntuu ettei aika riitä kaikkeen.

Toisekseen on sitten raha asiat. Mä maksan kaiken, koska aiemmin olin se joka tienasi, ja nyt kun tulot tippui, maksan edelleen. Mies on vielä niin röyhkeä, että tämänkin kuun opintotuista kävi puolet nostamasta salaa, joten eletään vielä pienemmällä budjetilla. Ja asiasta kun sanon hänelle, olen vain rahan perään juokseva akka, kuinka paljon hän onkaan elättänyt minua ja lastamme joskus.. (ja pah!)

Jos luonnetta voisi vähän edes muuttaa tämän ihmisen kohdalla, meillä olisi asiat paremmin. Mutta on vaikeaa yrittää elää hänen kanssaan, kun aina saa takaisin sormillensa. Mies lupaa ja lupaa, mutta mitään ei tapahdu. On jotakuinkin vaikea arvostaa häntä..