Arvatkaa mitä mies teki, kun kerroin hänelle...!!!

["mimossa"]

Kerroin viimein miehelleni että olen masentunut, tai eilen oikeastaan vasta tajusin koko asian. Olen niin uupunut, väsynyt koko ajan, syön miten sattuu, olen lihonut kuukaudessa 2kg, olen ärtynyt, paikkoja särkee tekemättä mitään, en jaksa siivota, pyykätä, kokata tai tehdä mitään muita normaaleja asioita.

Mies kertoi eilen illalla mitä oli ostanut kaupasta ja siinä kesken selostuksen purskahdin yhtäkkiä itkuun. Mies kyseli mikä on ja kerroin kaiken. Mies ajatteli että kannattaisi käydä lääkärissä tms. Puhuin myös siitä kun minulla ei ole mitään omaa tekemistä, eikä liioin kavereita. Melkein kaiken aikaa olen lasten kanssa, kun en muuta keksi ja yksinäistä on.

No mieshän lähti tuossa reilu 3h sitten kaljalle ystävälleen. Ei siinä mitään mutta juuri olen kertonut kaikesta tästä, joka päivä olen illat lasten kanssa ja vien heidän nukkumaan ym kun mies menee töihin aina klo 12 ja pääsee 21-22 aikaan ja lisäksi tekee viikonloppuja. Pyysin ettei olisi mennyt kun minulla on tänään huonompi päivä, meni silti.

Jaksoin sentään laittaa pannukakun uuniin lapsille iltapalaksi, muuten odotan itku silmässä että saan heidät nukkumaan ja oman rauhan. On niin paha olla että tekisi mieli mennä nyt nukkumaan, mutta en voi ennen kun lapset on hoidettu

 

["..."]

Voi sinua! toivottavasti saat apua ja saat selvitettyä myös asiasi miehesi kanssa. Tuntuu uskomattomalta, että miehesi lähtee illaksi pois, vaikka kerroit noin vakavan asian. Olen kieltämättä järkyttynyt. Rukoilen sinulle voimia, hyvä ihminen.

 

["vieras"]

Hae apua. Tylsä mies.

 

[qw]

Kuules.. Olen nainen ja paaljon miesten kanssa olleena tunnistan miestyyppisi. Ainakin luulen. Se on mennyt asian kertomisen jälkeen paniikkiin. Se kelaa tällä hetkellä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, tekemättä kuitenkaan asialle mitään. Hän ei tee tahallaan sinua kohtaan mitään väärin. Anna miehellesi hetki aikaa sulatella. Ehkä saat huomenna jo häneltä tukea hieman. Seuraavana päivänä jo enemmän kun miehesi tajuaa, ettei maailmanloppu tullutkaan, vielä.

Sinulle toivotan kovasti voimia. Tee lasten kanssa vain se välttämätön ja kerro heille että äiti rakastaa, vaikka hartiat onkin väsymyksestä kumarassa. Ota illalla itselle aikaa, vaikka itkulle.

 

[Keittiönoita]

Olipa tökeröstä tehty Mutta sun kannattaa kyllä heti maanantaina varata aika lääkäriin. Ja sitten miehen kanssa tehdä jokin diili, jonka mukaan sinäkin saat välillä omaa aikaa.

 

[Kuperkeikka]

Kuules.. Olen nainen ja paaljon miesten kanssa olleena tunnistan miestyyppisi. Ainakin luulen. Se on mennyt asian kertomisen jälkeen paniikkiin. Se kelaa tällä hetkellä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, tekemättä kuitenkaan asialle mitään. Hän ei tee tahallaan sinua kohtaan mitään väärin. Anna miehellesi hetki aikaa sulatella. Ehkä saat huomenna jo häneltä tukea hieman. Seuraavana päivänä jo enemmän kun miehesi tajuaa, ettei maailmanloppu tullutkaan, vielä.

Sinulle toivotan kovasti voimia. Tee lasten kanssa vain se välttämätön ja kerro heille että äiti rakastaa, vaikka hartiat onkin väsymyksestä kumarassa. Ota illalla itselle aikaa, vaikka itkulle.

Niin, tai sitten on sellainen kuin minun mieheni, jonka mielestä ongelma on minun pääni sisällä eikä hänen tekemisensä siihen vaikuta. Hän on hoitanut velvollisuutensa kun kuunteli murheeni ja voi nyt jatkaa omaa elämäänsä ilman sen suurempia keskeytyksiä.

 

["mimossa"]

Kuules.. Olen nainen ja paaljon miesten kanssa olleena tunnistan miestyyppisi. Ainakin luulen. Se on mennyt asian kertomisen jälkeen paniikkiin. Se kelaa tällä hetkellä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, tekemättä kuitenkaan asialle mitään. Hän ei tee tahallaan sinua kohtaan mitään väärin. Anna miehellesi hetki aikaa sulatella. Ehkä saat huomenna jo häneltä tukea hieman. Seuraavana päivänä jo enemmän kun miehesi tajuaa, ettei maailmanloppu tullutkaan, vielä.

Sinulle toivotan kovasti voimia. Tee lasten kanssa vain se välttämätön ja kerro heille että äiti rakastaa, vaikka hartiat onkin väsymyksestä kumarassa. Ota illalla itselle aikaa, vaikka itkulle.

Mieheni on juuri tuollainen. Viimevuoden kesäkuussa olin leikkauksessa ja mies meni siitä ihan lukkoon. Oli seuraavan päivän poissa kotoa. Se ei vaan aina osaa kohdata tälläisia asioita.

Omaa aikaa saan niin paljon kun haluan, mutten tiedä miten sen käyttäisin, tai minne menisin. Mulla on yksi ystävä ja sen lisäksi sisko joiden kanssa välillä vietän aikaa, mutten ole kehdannut pyytää meille ketään kylään pitkiin aikoihin, kun en jaksa siivota. Yksi kaverisuhde päättyi juuri siihen, kun minä olin aina se joka otti yhteyttä ja ehdotti kaikenlaista tekemistä, mutta hän ei halua poistua kotoaan niin annan hänen sitten olla.

3v. tyttöni äsken kysyi mitä itken ja sanoin että väsyttää ja harmittaa. Lapsi halasi ja sanoi että häntäkin harmittaa aina väsyneenä ja että se menee ohi. <3

Tän kaiken myllerryksen keskellä kuitenkin pakotan itseni joka aamu nousemaan n. klo 9 aamulla ja teen lapsille aamupalan ja kaikki muutkin ruokailut pystyn väkisin huolehtimaan ja kerran päivässä ulkoilu. Silti tuntuu ettei se riitä lapsille.

 

["mimossa"]

Niin ja miten varaan ajan lääkäriin, kun tämä asia hävettää niin vietävästi! Voisin vajota maan alle häpeästä...

 

["risukasa"]

[QUOTE="mimossa";25988735]Niin ja miten varaan ajan lääkäriin, kun tämä asia hävettää niin vietävästi! Voisin vajota maan alle häpeästä...[/QUOTE]

Häpeä ikään kuin kuuluu siihen masennukseen, eli se johtuu osittain siitä. Masennus nakertaa itsetuntoa, sitä miettii olevansa vain huono tai laiska, vaikka oikeasti on masentunut eikä kumpaakaan edellisistä. Ja se voi iskeä kenelle tahansa. "On arvioitu että suomalaisista noin 5 - 6 % kärsii masennustilasta. Masennustilat ovat naisilla noin 1,5 - 2 kertaa yleisempiä kuin miehillä. Elinikäinen riski sairastua masennukseen on naisilla 20 - 33 % ja miehillä 12 - 18 %." (osoitteesta Masennuskanava - Poliklinikka.fi)

Lääkäri on nähnyt kaltaisesi tilanteen ennenkin. Sun kuuluu saada apua. Kirjoita vaikka paperille etukäteen oireitasi ja ajatuksiasi, jos pelkäät että on vaikeaa puhua lääkärille.

Riippuu myös lääkäristä, miten ottaa tilanteesi. Saatat saada vastaasi ihanan, empaattisen lääkärin, joka ymmärtää heti mistä on kyse, kuuntelee ja lähettää eteenpäin. Tai sitten voi osua kohdalle sellainen, jonka kanssa joudut olemaan tiukkana: minähän haluan apua enkä suostu siihen, että minut käännytetään kotiin ilman lähetettä jatkohoitoon.

Paljon lämpimiä ajatuksia. Kiva että ymmärrät miestäsikin, jolla kestää vähän tottua tilanteeseen. Haethan apua <3

 

[Hansu.89]

Niin, tai sitten on sellainen kuin minun mieheni, jonka mielestä ongelma on minun pääni sisällä eikä hänen tekemisensä siihen vaikuta. Hän on hoitanut velvollisuutensa kun kuunteli murheeni ja voi nyt jatkaa omaa elämäänsä ilman sen suurempia keskeytyksiä.

Mun mies on ihan samanlainen! Hän kyllä kuuntelee jos minulla on jotain sanottavaa, mutta yleensä ei edes vastaa mitään takaisin.

 

["vieras"]

Ystävä kallis, hyvä, että sait kerrottua asiasta miehellesi, siitä se asia lähtee purkautumaan eteenpäin. Heti maanantaina soitat ajanvaraukseen ja kerrot oireesi. Usko pois jo se helpottaa oloasi!

Tunnistin kuvauksesta niin hyvin itseni muutamia vuosia sitten, sain vihdoin soitettua ajan ja pääsin samalla viikolla lääkäriin ja sain lääkityksen, parin viikon päähän sain ajan psykologille jossa kävin setvimässä asioita (tämä oli minulle varmasti se tärkeämpi kuin lääkitys), puolisen vuotta käytin masennuslääkettä ja palapalalta elämä kohentui.

 

["mimossa"]

Lääkäriin soittamisen kynnys on korkea ja sen lisäksi omalääkärinäni on hömpsähtänyt vanha papparainen, joka ei ota oikein mitään tosissaan. Saakohan lääkäria vaihtaa ko asiassa? Muuten kyllä on oikein mukava ja pätevä lääkäri...

 

[IhanaValo]

:hug: Virtuaalihalin lähetän ihan ensiksikin--ja sit, voihan olla ettei mies oikein tiennyt mitä sanoa tai tehdä tuollaisen asian kuultuaan?
Lapset on ihania, itelläni oli jotenkin henkisesti rankempi jakso jokin aika sitten, oli itkuinen olo jne. ja lapsi kun sen huomasi niin sain ainakin niitä haleja ihan niin paljon kuin vaan halusin..halus pieni lohduttaa kun huomasin äidin pahan mielen. Jospa se mieskin tajuais ja osais olla läsnä enemmän..ja mitä nyt haluat/tarvitsetkaan tuossa tilanteessa.

 

["mimossa"]

Unohdin lisätä että olen kamppaillut tämän vaivan kanssa aikaisemminkin. Mm lapsena ja nuorena... Miksen voi päästä tästä olosta jo eroon?! En edes tiedä miten olin esim viikko sitten vielä niin tyhmä että pistin kaikki oireet väsymyksen piikkiin (vaikka nukun ainakin 8h yössä).

 

["Minna"]

Toki voit vaihtaa tai pyytää lääkärin vaihtoa...

 

["hmm"]

Minkälaista hoitoa haluat? Jos toivot lähetettä psykiatrian puolelle (siellä erikoistuneempi hoito, keskusteluapua jne.), niin voit hakea sen lähetteen myös yksityiseltä, jos omalääkäri ei tunnu sopivalta. Voithan myös kokeilla omalääkäriä, jos hän on "ohjailtavissa", eli häneltä voi pyytää mitä toivoo?

 

["joopajoo"]

Jos minä kerron miehelleni mielialastani tai jostain sentyyppisestä en saa yleensä mitään kommentia, jonkinsortin ymmärryksestä tai jopa avunannosta puhumattakaan. Niinpä nykyään en yleensä puhukaan. Kiva kun täällä palstalla voi kertoa asioistaan...

 

["mimossa"]

Täytyy miettiä tuota yksityistä. Oman tk:n lääkärit ei juuri kiinnosta...

 

["mimossa"]

Voi vee! Mies meni klo 16 töihin ja piti päästä viim klo 20, mutta ei. Töissä tuli jokin tietokoneongelma ja hän on vieläkin töissä. Kyllästyttää tämä yksin iltaisin kotona kökkiminen.

Ennen töihinmenoa mies kuitenkin kyseli oloani, halasi ja koitti saada mua piristymään. Ei tehonnut.