Laitan koko jutun, koska se oli vain tilaajille. HS:n kootut selitykset, miksi muslimeita ei voi tuomita kansainvälisessä tuomioistuimessa. Aika loppuu, radikalisoituvat ynnä muuta diipadaapaa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006076092.html
JIHADISTIJÄRJESTÖ Isis on heikoimmillaan. Suurimmillaan Britannian kokoinen ”kalifaatti” on luhistunut.
Mitä tehdä Isisin taistelijoille? Isis houkutteli noin 6 000 taistelijaa pelkästään Euroopasta.
Kurdijoukkiojen vankina on karkeiden arvioiden mukaan kolmisentuhatta vankia.
Moni eurooppalainen maa on jo linjannut, ettei halua ottaa kansalaisiaan takaisin. Mitä heille sitten pitäisi tehdä?
HOUKUTTELEVA ajatus on perustaa kansainvälinen tuomioistuin. Suomessa tätä on ehdottanut oikeusministeri Antti Häkkänen (kok).
”Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi asioiden käsitteleminen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tai erillisessä kansainvälisessä tuomioistuimessa esimerkiksi entisen Jugoslavian sotarikoksia käsitelleen tuomioistuimen tapaan”, Häkkänen sanoi Verkkouutisissa huhtikuussa.
Myös tutkija Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta pitää jonkinlaista kansainvälistä tuomioistuinta ratkaisuvaihtoehdoista parhaana.
Siinä on vain yksi vika: tuomioistuinta ei luultavasti pystytä perustamaan. ”Tuomioistuin olisi luultavasti paras vaihtoehto, mutta on eri asia, kuinka realistinen vaihtoehto se olisi”, Paronen sanoo.
SYY on yksinkertainen: aika loppuu. Tuomioistuimen perustaminen lasketaan vähintään vuosissa, eikä edes periaatteista ole vielä käyty keskustelua.
Aikaa ratkaisun keksimiseen on ehkä vain kuukausia, Paronen sanoo. Taistelijat ovat kurdijoukkojen vankeina, mutta tuskin kovin kauan. ”Kurdit haluavat päästä vangeista eroon, ja Irak haluaa tuomita niitä”, Paronen sanoo.
Häkkäsen esimerkit ICC ja Jugoslavia-tuomioistuin edustavat täysin eri maailmaa. Mittakaavaero on kymmen- tai satakertainen.
ICC on käynyt oikeutta sotarikoksista epäiltyjä komentajia ja ylimpiä johtajia vastaan. Oikeusprosesseissa on kulunut vuosikymmeniä, ja tuomiot voidaan laskea kahden käden sormin.
Jugoslavian hajoamissotia tutkinut tuomioistuin ei ole juuri suurempi. 24 vuoden aikana se käsitteli vain 161 syytetyn tapaukset.
Isis-taistelijoita on tuhansia. ”Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, mutta ehkä tuhat taistelijaa on luovutettu Irakiin, mikä on ehkä karkeasti noin kolmasosa vangituista”, Paronen sanoo.
HELPOMPI olisi aloittaa tuomitseminen yhdestä tapauksesta, joka voitaisiin tuoda ICC:n käsittelyyn. Isisin sotarikoksista helpoimmin rajattavissa lienee jesidien kansanmurha kesällä 2014.
Ihmisoikeusjuristi Amal Clooney on ehdottanut yhdessä jesidiaktivisti Nadia Muradin kanssa, että YK perustaisi jesidien kansanmurhaa tutkivan erityistuomioistuimen.
Tästä olisi melko helppo edetä. YK totesi jo vuonna 2016, että Isisin tavoite oli tuhota jesidit totaalisesti. Clooneyn ja sittemmin Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Nadia Muradin ehdotus on samalta vuodelta, mutta tapaus ei ole edennyt.
SDF-joukkojen vangitsemia Isis-taistelijoita Syyrian Raqqassa maaliskuussa 2017. (KUVA:RODI SAID / REUTERS)
VAIKKA jesidituomioistuin joskus perustettaisiin, akuutein ongelma jää auki. Mitä tuhansille vangituille rivitaistelijoille, Isisin jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen tehdään?
Epäillyt edustavat kymmeniä eri kansallisuuksia. Osa heistä on murhannut, raiskannut ja kiduttanut, kaikki eivät ole tehneet merkittäviä rikoksia lainkaan.
Suuri osa taas on joutunut ”kalifaatin” joukkoon enemmän tai vähemmän vastoin omaa haluaan; osa on ollut tai on edelleen alaikäisiä. Kaikilla olisi sama oikeus reiluun oikeuskäsittelyyn.
MONIKANSALLISELLE jihadistiepäiltyjä vartioivalle leirille on yksi edeltäjä. Se oli mittakaavaltaan paljon pienempi ja tuloksiltaan katastrofaalinen.
Yhdysvallat perusti vuonna 2002 vankileirin Kuubassa sijaitsevaan Guantánamo Bayn laivastotukikohtaan. Se oli tarkoitettu Afganistanissa ja Irakissa toimineille al-Qaidan ja Talebanin taistelijoille.
Guantánamossa oli noin 775 vankia 42 eri valtiosta. Pelkästään helmikuussa kurdijoukot vangitsivat noin 800 Isis-taistelijaa, jotka tiettävästi ovat pääosin eurooppalaisia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatikin Euroopan valtioita ottamaan kansalaisensa takaisin.
Guantánamon jälkiselvittelyt ovat olleet toivottomat.
Presidentti Barack Obama julisti sulkevansa Guantánamon heti ensimmäisen kautensa alussa 2009. Tuolloin vangit olivat olleet ilman oikeudenkäyntiä ”vasta” runsaat viisi vuotta. Leirin sulkeminen ei onnistunut muun muassa siksi, että vankien sijoittaminen on ollut mahdotonta.
Nyt Guantánamossa on yhä noin 40 vankia, joista jotkut ovat olleet vangittuina 16 vuotta ilman oikeudenkäyntiä.
JOSSAIN Isisin vankeja pitää silti säilöä ennen kuin päästään oikeusprosesseihin asti. Tarvitaan siis yksinkertaisesti suuri vankila.
”Sellaisen perustaminen palvelisi länsimaista oikeuskäytäntöä. Se olisi ihannetilanne, joka voisi edistää myös deradikalisaatiota”, Paronen sanoo. ”Mikäli deradikalisaatio-ohjelma halutaan ottaa käyttöön.”
Missä valtava jihadistisäilö toimisi? Yksi vapaaehtoinen on jo ilmoittautunut: Irak.
Irak on käynyt Yhdysvaltojen kanssa jo neuvotteluja. Etumaksuksi Irak ottaisi kymmenen miljardia dollaria ja siitä lähtien miljardin vuodessa. Lisäksi ehtona olisi, että ihmisoikeustarkkailijat eivät saisi tulla katsomaan, miten vankeja hoidetaan.
Toistaiseksi ehdotus ei ole ottanut tulta ilmeisten ongelmiensa vuoksi.
KAIKKIEN vankiloiden ongelma on toisaalta se, että ne toimivat rikollisten korkeakouluina.
”Irakin kontekstissa Guantánamoa lähempi esimerkki on vankileiri Camp Bucca, jossa Isisin johtoon nousseet henkilöt rakensivat verkostojaan. Irak on saattanut ottaa siitä oppia ja pyrkii nyt nopeisiin tuomioihin ja tuomittujen pitämiseen erillään”, Paronen sanoo.
Vastaan tulee taas vankien valtava lukumäärä. Satojen tai tuhansien tuomittujen sijoittaminen mahdollisimman eroon toisistaan on suunnaton urakka. ”Jokainen voi laskea, miten Irakin kaltaisen valtion vankeinhoitojärjestelmä selviytyisi siitä”, Paronen sanoo.
AIKA ja vankien suuri massa johtavat siihen, että kysymys ratkeaa väistämättä pian. Kurdijoukoilla ei ole edes mahdollisuutta pitää tuhansia vankeja loputtomiin, ja Irak haluaa esiintyä alueellisena johtajana ja tuomita vankeja.
Siksi Paronen veikkaa, että loppukesään mennessä Irakissa tullaan näkemään massoittain kuolemantuomioita ja hyvin pitkiä vankeusrangaistuksia.
Irak on jo tuominnut useita satoja taistelijoita kuolemaan.
Kuolemantuomiot tulevat koskemaan myös länsimaiden kansalaisia. Irak on jo tuominnut kuolemaan ainakin yhden Belgian kansalaisen Isisin jäsenyydestä. Kuuleminen kesti noin kymmenen minuuttia.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006076092.html
JIHADISTIJÄRJESTÖ Isis on heikoimmillaan. Suurimmillaan Britannian kokoinen ”kalifaatti” on luhistunut.
Mitä tehdä Isisin taistelijoille? Isis houkutteli noin 6 000 taistelijaa pelkästään Euroopasta.
Kurdijoukkiojen vankina on karkeiden arvioiden mukaan kolmisentuhatta vankia.
Moni eurooppalainen maa on jo linjannut, ettei halua ottaa kansalaisiaan takaisin. Mitä heille sitten pitäisi tehdä?
HOUKUTTELEVA ajatus on perustaa kansainvälinen tuomioistuin. Suomessa tätä on ehdottanut oikeusministeri Antti Häkkänen (kok).
”Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi asioiden käsitteleminen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tai erillisessä kansainvälisessä tuomioistuimessa esimerkiksi entisen Jugoslavian sotarikoksia käsitelleen tuomioistuimen tapaan”, Häkkänen sanoi Verkkouutisissa huhtikuussa.
Myös tutkija Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta pitää jonkinlaista kansainvälistä tuomioistuinta ratkaisuvaihtoehdoista parhaana.
Siinä on vain yksi vika: tuomioistuinta ei luultavasti pystytä perustamaan. ”Tuomioistuin olisi luultavasti paras vaihtoehto, mutta on eri asia, kuinka realistinen vaihtoehto se olisi”, Paronen sanoo.
SYY on yksinkertainen: aika loppuu. Tuomioistuimen perustaminen lasketaan vähintään vuosissa, eikä edes periaatteista ole vielä käyty keskustelua.
Aikaa ratkaisun keksimiseen on ehkä vain kuukausia, Paronen sanoo. Taistelijat ovat kurdijoukkojen vankeina, mutta tuskin kovin kauan. ”Kurdit haluavat päästä vangeista eroon, ja Irak haluaa tuomita niitä”, Paronen sanoo.
Häkkäsen esimerkit ICC ja Jugoslavia-tuomioistuin edustavat täysin eri maailmaa. Mittakaavaero on kymmen- tai satakertainen.
ICC on käynyt oikeutta sotarikoksista epäiltyjä komentajia ja ylimpiä johtajia vastaan. Oikeusprosesseissa on kulunut vuosikymmeniä, ja tuomiot voidaan laskea kahden käden sormin.
Jugoslavian hajoamissotia tutkinut tuomioistuin ei ole juuri suurempi. 24 vuoden aikana se käsitteli vain 161 syytetyn tapaukset.
Isis-taistelijoita on tuhansia. ”Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, mutta ehkä tuhat taistelijaa on luovutettu Irakiin, mikä on ehkä karkeasti noin kolmasosa vangituista”, Paronen sanoo.
HELPOMPI olisi aloittaa tuomitseminen yhdestä tapauksesta, joka voitaisiin tuoda ICC:n käsittelyyn. Isisin sotarikoksista helpoimmin rajattavissa lienee jesidien kansanmurha kesällä 2014.
Ihmisoikeusjuristi Amal Clooney on ehdottanut yhdessä jesidiaktivisti Nadia Muradin kanssa, että YK perustaisi jesidien kansanmurhaa tutkivan erityistuomioistuimen.
Tästä olisi melko helppo edetä. YK totesi jo vuonna 2016, että Isisin tavoite oli tuhota jesidit totaalisesti. Clooneyn ja sittemmin Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Nadia Muradin ehdotus on samalta vuodelta, mutta tapaus ei ole edennyt.
SDF-joukkojen vangitsemia Isis-taistelijoita Syyrian Raqqassa maaliskuussa 2017. (KUVA:RODI SAID / REUTERS)
VAIKKA jesidituomioistuin joskus perustettaisiin, akuutein ongelma jää auki. Mitä tuhansille vangituille rivitaistelijoille, Isisin jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen tehdään?
Epäillyt edustavat kymmeniä eri kansallisuuksia. Osa heistä on murhannut, raiskannut ja kiduttanut, kaikki eivät ole tehneet merkittäviä rikoksia lainkaan.
Suuri osa taas on joutunut ”kalifaatin” joukkoon enemmän tai vähemmän vastoin omaa haluaan; osa on ollut tai on edelleen alaikäisiä. Kaikilla olisi sama oikeus reiluun oikeuskäsittelyyn.
MONIKANSALLISELLE jihadistiepäiltyjä vartioivalle leirille on yksi edeltäjä. Se oli mittakaavaltaan paljon pienempi ja tuloksiltaan katastrofaalinen.
Yhdysvallat perusti vuonna 2002 vankileirin Kuubassa sijaitsevaan Guantánamo Bayn laivastotukikohtaan. Se oli tarkoitettu Afganistanissa ja Irakissa toimineille al-Qaidan ja Talebanin taistelijoille.
Guantánamossa oli noin 775 vankia 42 eri valtiosta. Pelkästään helmikuussa kurdijoukot vangitsivat noin 800 Isis-taistelijaa, jotka tiettävästi ovat pääosin eurooppalaisia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatikin Euroopan valtioita ottamaan kansalaisensa takaisin.
Guantánamon jälkiselvittelyt ovat olleet toivottomat.
Presidentti Barack Obama julisti sulkevansa Guantánamon heti ensimmäisen kautensa alussa 2009. Tuolloin vangit olivat olleet ilman oikeudenkäyntiä ”vasta” runsaat viisi vuotta. Leirin sulkeminen ei onnistunut muun muassa siksi, että vankien sijoittaminen on ollut mahdotonta.
Nyt Guantánamossa on yhä noin 40 vankia, joista jotkut ovat olleet vangittuina 16 vuotta ilman oikeudenkäyntiä.
JOSSAIN Isisin vankeja pitää silti säilöä ennen kuin päästään oikeusprosesseihin asti. Tarvitaan siis yksinkertaisesti suuri vankila.
”Sellaisen perustaminen palvelisi länsimaista oikeuskäytäntöä. Se olisi ihannetilanne, joka voisi edistää myös deradikalisaatiota”, Paronen sanoo. ”Mikäli deradikalisaatio-ohjelma halutaan ottaa käyttöön.”
Missä valtava jihadistisäilö toimisi? Yksi vapaaehtoinen on jo ilmoittautunut: Irak.
Irak on käynyt Yhdysvaltojen kanssa jo neuvotteluja. Etumaksuksi Irak ottaisi kymmenen miljardia dollaria ja siitä lähtien miljardin vuodessa. Lisäksi ehtona olisi, että ihmisoikeustarkkailijat eivät saisi tulla katsomaan, miten vankeja hoidetaan.
Toistaiseksi ehdotus ei ole ottanut tulta ilmeisten ongelmiensa vuoksi.
KAIKKIEN vankiloiden ongelma on toisaalta se, että ne toimivat rikollisten korkeakouluina.
”Irakin kontekstissa Guantánamoa lähempi esimerkki on vankileiri Camp Bucca, jossa Isisin johtoon nousseet henkilöt rakensivat verkostojaan. Irak on saattanut ottaa siitä oppia ja pyrkii nyt nopeisiin tuomioihin ja tuomittujen pitämiseen erillään”, Paronen sanoo.
Vastaan tulee taas vankien valtava lukumäärä. Satojen tai tuhansien tuomittujen sijoittaminen mahdollisimman eroon toisistaan on suunnaton urakka. ”Jokainen voi laskea, miten Irakin kaltaisen valtion vankeinhoitojärjestelmä selviytyisi siitä”, Paronen sanoo.
AIKA ja vankien suuri massa johtavat siihen, että kysymys ratkeaa väistämättä pian. Kurdijoukoilla ei ole edes mahdollisuutta pitää tuhansia vankeja loputtomiin, ja Irak haluaa esiintyä alueellisena johtajana ja tuomita vankeja.
Siksi Paronen veikkaa, että loppukesään mennessä Irakissa tullaan näkemään massoittain kuolemantuomioita ja hyvin pitkiä vankeusrangaistuksia.
Irak on jo tuominnut useita satoja taistelijoita kuolemaan.
Kuolemantuomiot tulevat koskemaan myös länsimaiden kansalaisia. Irak on jo tuominnut kuolemaan ainakin yhden Belgian kansalaisen Isisin jäsenyydestä. Kuuleminen kesti noin kymmenen minuuttia.
