Ärsyttääkö muita jatkuva lelujen ostaminen lapselle (siis muiden)

[Blue Rush]

Miksi minua ärsyttäisi se, jos joku toinen ostaa omalle lapselleen kaikenlaista?

No jos vaikka siksi, että omakin lapsi rupeaa ronkuamaan kaikenlaista turhaa, mikä on vastoin omia kasvatusperiaatteita?

mahtavaa, että joku viimeinkin ymmärtää, mitä ajan takaa! Kiitos.

No minä ainakin olen opettanut lapsille, että toisilla toimitaan eritavalla asioiden suhteen.
Toisille ostetaan paljon leluja, heillä luultavasti on esim siihen varaa paremmin kuin meillä.
Toiset saa valvoa myöhään mutta kaikki lapset ei, tarhakaveri saa karkkia 3pvä viikossa mutta meillä on karkkipäivät jne jne..

Voihan se olla 4v:lle hankala ymmärtää miksi naapurin Jessika saa joka päivä leluja mutta hän ei..
Mutta toiset saa ja toiset ei. Ei meillä turhaan vinguta ja jos vingutaankin niin äkkiä se loppuu kun sanotaan että jotain ostetaan vaikka sitten 2vko päästä kun on oikein kiltisti

 

[vieras]

Mua ärsyttää lähinnä anoppi, anopin äiti ja oma äitini tässä suhteessa, eli joka kerta kun lapsia näkee, niillä on jotain tuliaisia, samoin jos käyvät lasten kanssa kaupassa ja lapset keksii pyytää jotain tai vaikka ei pyytäiskään ostavat niille leluja. Ei muuten, mutta sitä kamaa on jo kaapit pullollaan ja niistä leluista on yleensä vain se hetken ilo. No onneksi lapset on oppineet sen että äitin kanssa sama meno ei onnistu, mutta osaavat käyttää jo näitten mummojen anteliisuutta hyväksi ja mielellään lähtevät mummojen kanssa shoppaileen :/

 

[---]

Mä olen ap:n kanssa samaa mieltä. En lähtisi tuollaisen ystävän kanssa reissuun. Jokainen toki tyylillään, ei se multa pois ole, mutta lapselle tuo on hankalaa. Enkä nyt tuosta viitsisi ystävän kanssa alkaa keskustelemaan edes. Oman lapsen kanssa puhuisin asiasta, jos lapsi kovasti ihmettelisi. Mutta tieten tahtoen en lähtisi mukaan risteilylle tai kauppareissulle heidän kanssa.

Minä en harrasta yhteisiä ostosreissuja ystäväperheiden kanssa, joten näiltä tilanteilta onneksi vältytään. Joskus on kahvilassa ollut hankalaa, kun omille lapsille olen ostanut tasan sen yhden pullan, ja ystävä on pullan jälkeen lapsilleen vielä ostanut jäätelötkin kun nämä ovat kinunneet. Siinä on sitten ollut pakko itsekin joustaa, vaikka eri mieltä asiasta olen ollut.

Ja en ole mikään pulmunen minäkään, lapsilla on kyllä leluja ja varmaan turhaakin paljon. Yritän kuitenkin parhaani mukaan välttää turhan ostamista. Alennusmyynneissä ja tarjouksien kanssa vaan tulee joskus lipsuttua...

 

[ap]

Miksi minua ärsyttäisi se, jos joku toinen ostaa omalle lapselleen kaikenlaista?

No jos vaikka siksi, että omakin lapsi rupeaa ronkuamaan kaikenlaista turhaa, mikä on vastoin omia kasvatusperiaatteita?

Omalle lapselle voi ja pitää silloin selittää, miksi hän ei saa kaikenlaista turhaa. Me emme voi määrätä, miten muiden pitää lapsensa kasvattaa.

Näinhän tietenkin teenkin. Kun käydään kaupassa ja lapsi pyytää jotain lelua, kerron, miksi hän ei sitä saa. Usein nimittäin käy niin, että oma lapsi sanoo että sillä kaverilla on tuollainen, se sai sen eilen kaupasta. Ei siinä mitään, kyllähän minä asiani perustella osaan, vaikka sitten viisivuotiaalle.

Mutta kun on reissussa toisten kanssa ja toinen saa joka ikisestä kaupasta jotain, niin se selittäminen ja selittäminen ja selittäminen on todellakin rasittavaa. Ja on sitten ennemmin lähtemättä kokonaan.

Minä en vaan ymmärrä koko jutun pointtia että miksi sitä tavaraa pitää ostaa aina kun lapsi jotain haluaa. Minkälainen tuollaisesta lapsesta kasvaa?

 

[vieras]

En ole ollut vastaavassa tilanteessa.
Meillä ei osteta lapsille juuri mitään, ja silti joka paikka pursuaa leluja. Saaneet niitä lahjaksi.

Pidä vain omista periaatteistasi kiiinni ja ole ylpeä niistä. Lapsi oppii arvostamaan saamiaan, kun ei saa koko ajan. Se on parempi niin.

Opeta lapselle, että teillä on jo tarpeeksi leluja, nyt ei tarvita muuta.

Ja voithan sanoa kaverillesi, että te menette käymään jossain toisess paikassa sillä aikaa kun he tutkivat leluhyllyjä. Sanot vain, että kun et aio tai halua ostaa mitään, niin teillä ei nyt ole asiaa sinne hyllyille, ettei lapselle tule liian suuri houkutus.

Ja jos toisen lapselle sit on käsissä se lelu ja oma lapsi alkaa vinkua että hänkin haluaa, niin ei muuta kuin että "meillä on ihan tarpeeksi leluja kotona, nyt ei tarvita mitään uutta, ja nyt äiti ei osta". Toivottavasti se kaverikin lopulta tajuaa, eikä "esittele" turhaan ostoksiaan sun lapsen edessä.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Miksi minua ärsyttäisi se, jos joku toinen ostaa omalle lapselleen kaikenlaista?

No jos vaikka siksi, että omakin lapsi rupeaa ronkuamaan kaikenlaista turhaa, mikä on vastoin omia kasvatusperiaatteita?

Omalle lapselle voi ja pitää silloin selittää, miksi hän ei saa kaikenlaista turhaa. Me emme voi määrätä, miten muiden pitää lapsensa kasvattaa.

Peesi. Kohta ärsyttää se, että kaverin mukulalle ostetaan urheiluvälineitä liikaa. Kohta ärsyttää se, että kaverin mukulalle ostetaan erilaisia leluja kuin meille. Voisi vielä ärsyttää sekin että ostetaan vaatteita liikaa.

Jos teillä on tietty ideologia, sen pitää kestää myös sitä että kaikki maailma ei tee samoin kuin te. Totuuden piilotteleminen ei minusta ole oikein.

Mutta kannusta toki ystävääsi pistämään tarpeeton kiertoon.

Mä olen varmaan kamala, mutta kyllä minäkin ostan matkalla jotain kivaa lapselle. Se on osa sitä matkaa. Tosin laivalle meno on kokonaisuudessaan minusta rahantuhlausta. Siihen en pistä rahaa ollenkaan. Siltikään en hauku niitä jotka tällä tavoin elävät

 

[.]

Minä en vaan ymmärrä koko jutun pointtia että miksi sitä tavaraa pitää ostaa aina kun lapsi jotain haluaa. Minkälainen tuollaisesta lapsesta kasvaa?

Varmasti ihan yhtä hyvä kuin sinun lapsestasi.

 

[ap]

Ja voithan sanoa kaverillesi, että te menette käymään jossain toisess paikassa sillä aikaa kun he tutkivat leluhyllyjä. Sanot vain, että kun et aio tai halua ostaa mitään, niin teillä ei nyt ole asiaa sinne hyllyille, ettei lapselle tule liian suuri houkutus.

Ja jos toisen lapselle sit on käsissä se lelu ja oma lapsi alkaa vinkua että hänkin haluaa, niin ei muuta kuin että "meillä on ihan tarpeeksi leluja kotona, nyt ei tarvita mitään uutta, ja nyt äiti ei osta". Toivottavasti se kaverikin lopulta tajuaa, eikä "esittele" turhaan ostoksiaan sun lapsen edessä.

Ei tarvitse, kun lapsi tekee sen ihan itse ; )
Lällätyksen saattelemana tyyliin että katso mitä minä sain, sinä et saanut.

Yksi esimerkki viime kesältä: oltiin yhdessä reissussa ja lapset keksivät yhteistuumin käyttäytyä kaupassa todella huonosti. Niin huonosti, että otin omaa lasta kädestä kiinni, marssimme ulos, ja tavarat jäivät kauppaan. Tämä toinen äiti näki tilanteen ja osti omalleen ne tavarat kuitenkin. Ja sieltähän se lapsi sitten tuli lällättäen ulos kaupasta. Ja omalla lapsella paha mieli. No, koska olen periaatteen ihminen, niin vein tilanteen loppuun saakka kuitenkin, vaikka tilanteen epäreiluus harmitti itseäkin.

 

[Ihmettelen]

Ei tarvitse, kun lapsi tekee sen ihan itse ; )
Lällätyksen saattelemana tyyliin että katso mitä minä sain, sinä et saanut.

Yksi esimerkki viime kesältä: oltiin yhdessä reissussa ja lapset keksivät yhteistuumin käyttäytyä kaupassa todella huonosti. Niin huonosti, että otin omaa lasta kädestä kiinni, marssimme ulos, ja tavarat jäivät kauppaan. Tämä toinen äiti näki tilanteen ja osti omalleen ne tavarat kuitenkin. Ja sieltähän se lapsi sitten tuli lällättäen ulos kaupasta. Ja omalla lapsella paha mieli. No, koska olen periaatteen ihminen, niin vein tilanteen loppuun saakka kuitenkin, vaikka tilanteen epäreiluus harmitti itseäkin.

Sanothan ystäväsi lapselle silloin, että lällättely on typerä ja ruma tapa? Tuosta lällättelystä sanoisin ystävälleni, mutta siihen montako lelua hän ostaa en puuttuisi koska asia ei ole minun vallassani.

 

[ap]

Minä en vaan ymmärrä koko jutun pointtia että miksi sitä tavaraa pitää ostaa aina kun lapsi jotain haluaa. Minkälainen tuollaisesta lapsesta kasvaa?

Varmasti ihan yhtä hyvä kuin sinun lapsestasi.

Sinulla on varmasti pätevä perustelu mielipiteellesi.
En sinänsä arvota lapsia keskenään, kun se ei ole tarpeellista. Ennen sitä vaan pidettiin ihmisen luonteelle hyvänä asiana ja kasvatuksen perusperiaatteena, että on hyvä olla asioita, joita pitää odottaa. Ei ole hyvä saada kaikkea, mitä haluaa, ja samantien. Kai se on nykyään sitten liirumlaarumia sekin.

 

[.]

Minä en vaan ymmärrä koko jutun pointtia että miksi sitä tavaraa pitää ostaa aina kun lapsi jotain haluaa. Minkälainen tuollaisesta lapsesta kasvaa?

Varmasti ihan yhtä hyvä kuin sinun lapsestasi.

Sinulla on varmasti pätevä perustelu mielipiteellesi.
En sinänsä arvota lapsia keskenään, kun se ei ole tarpeellista. Ennen sitä vaan pidettiin ihmisen luonteelle hyvänä asiana ja kasvatuksen perusperiaatteena, että on hyvä olla asioita, joita pitää odottaa. Ei ole hyvä saada kaikkea, mitä haluaa, ja samantien. Kai se on nykyään sitten liirumlaarumia sekin.

Suora puhe selän takana itkemisen sijasta oli myös ennen hyvä asia ja periaate.

 

[ap]

Minä en vaan ymmärrä koko jutun pointtia että miksi sitä tavaraa pitää ostaa aina kun lapsi jotain haluaa. Minkälainen tuollaisesta lapsesta kasvaa?

Varmasti ihan yhtä hyvä kuin sinun lapsestasi.

Sinulla on varmasti pätevä perustelu mielipiteellesi.
En sinänsä arvota lapsia keskenään, kun se ei ole tarpeellista. Ennen sitä vaan pidettiin ihmisen luonteelle hyvänä asiana ja kasvatuksen perusperiaatteena, että on hyvä olla asioita, joita pitää odottaa. Ei ole hyvä saada kaikkea, mitä haluaa, ja samantien. Kai se on nykyään sitten liirumlaarumia sekin.

Suora puhe selän takana itkemisen sijasta oli myös ennen hyvä asia ja periaate.

Onhan se sitä edelleenkin. Mutta kannattaako sitä tällaisen takia rikkoa välejä sitten lopullisesti?