Toggle sidebar

Arkea tuppukylässä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miss lonelyheart
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

Miss lonelyheart

Vieras
Löytyykö palstalta muita kummajaisia?

Asun pikkukylässä, jossa siis tietysti kaikki tuntee toisensa ja tietää toisten asiat paremmin kuin omansa.

Tarinano on tässä; Olen reilut kolmekymppinen nainen, joka onneton meni ja jätti miehensä vuosien yhdessäolon jälkeen. Itsekkäistä siten, että olimme olleet ihan karoista asti yhdessä. Suhde oli jo vuosia loppuun kaluttu. Tuli ahdistus ja palko; tässäkö tää elämä nyt oli? Lapsia meillä on kolme. (10-16v)

Elin hetken sinkkuna, mutta nopeasti elämääni tuli varkain eräs mies. Tai poikahan tuo (ainakin muiden mielestä) ilmeisesti oli. en alkuun uskaltanut antaa suhteelle edes mielessäni mahdollisuutta. Mutta sitkeänä ja päättäväisenä tapauksena tämä kaveri sai pääni kääntymään.

Aloimme seurustella. Kihlauduimme, ja lapset ovat alusta saakka tykänneet Hänestä hirmuisesti! Välit eksään ovat ihan loistavat, paremmat kuin vuosiin silloin kun olimme yhä yhdessä.

Ja nyt se järkyttävä kohta. Mieheni ja minun ikäero on 15 vuotta. Minä siis vanhempi. Tämä on se asia, josta tässä tuppukylässä ei tunnuta pääsevän yli. Osa ihmisistä on lopettanut tervehtimisen, osa on hyvin vaivautuneita tavattaessa. Osa taas repii kuukaudesta toiseen järisyttäviä juoruja meistä liikenteeseen. Tämän pakan päälle vielä se, että olemme tosi massasta erottuva pariskunta noin niinkuin tyylillisestikin. Eli sekin vielä!

Muutamia ihmisiä tuntuu suuresti hämäävän se,että emme anna noiden asioiden haitata lainkaan! Elämme elämäämme omalla omituisella tavallamme, liikumme paljon, rakastamme käydä keikoilla, festareilla, matkustella yms. Ja lasten taas ollessa meillä, vietämme tiiviisti aikaa heidän kanssaan puuhaten.

Onhan tässä ollut sulattelemista itse kullakin, mutta ollaan tultu siihen tulokseen, että miksi edes vaivata päitämme, kun molemmat on hirvittävän onnellisia ja rakastuneita. Edelleen. Yli kahden vuoden yhdessäolon jälkeenkin.

Tämä siis vuodatus pikkukylän kummajaiselta. Kiitos ja anteeksi. :-D
 
En nyt osaa sanoa juuta enkä jaata, ennenkuin täsmennät vähän ikääsi. Jos olet reilu kolmekymppinen ja teillä on 15 vuotta ikäeroa ja olette jo pari vuotta ehtineet olla yhdessä, niin miten vanha tämä poika/mies oli, kun aloititte seurustelun?
 
No onhan se vähän erikoista, että puoliso on lähempänä omien lastesi ikää kuin omaa ikääsi. Siis että isäpuolella on vähemmän ikäeroa lapsiinsa kuin puolisoonsa. Mutta älkää välittäkö. Maalla sulatellaan asioita hitaasti, mutta kyllä ne vähitellen rauhoittuu ja asiaa ei enää niin kauhistella. Koskaan se ei kyllä unohdu, vaan tulet aina olemaan vähän outo, mutta ei se oo vaarallista.
 
Sun elämä kuulostaa ihanalta, ja lapsetkin kuulostavat hyvinvoivilta ja onnellisilta. Tuppukylässä täytyy olla aina joku mehevä juoruilun ja kauhistelun aihe, tällä kertaa se olette te. Teidän parisuhde on vähän tavallisesta poikkeava, joten se on helppo maali. Mutta ei sen tarvitse teidän elämää haitata, ei se oikeasti muille kuulu.
 
Miltä susta tuntuisi, jos 16-vuotias alkaisi seurustella lähes sun ikäisen perheenisän/äidin kanssa? Tuppukylissä on se huono puoli, että kaikki tietää kaikkien asiat, mutta ihmiset tuppaa ihan joka paikassa yleensä katsomaan hieman kieroon, jos aikuinen, perheellinen ihminen ottaa kumppanikseen teinin... Se vain on useimpien ihmisten mielestä vähintäänkin erikoista.

Onnea teille joka tapauksessa, muuta jonnekin missä voi hengittää, kun alkaa perähikiän metsät ahdistamaan ;)
 
Sehän se on pikkukylien huono puoli. Kyllä on mullakin aikamoinen maine tällä kylällä, kun nyt satun olemaan avoin ja ystävällinen luonne, joka juttelee kaikkien kanssa.
Pääasia, että on ite sinut ittensä kanssa ja voi katsoa hyvillä mielin peiliin.
Olen myös noteeraanut sen, että kun joillakin on elämä täällä niin tylsää niin ne vahtaa ja puhuu kyllä muista, mut ei se välttämättä oo mitään pahantahtoista. Se on vaan täytettä heidän elämäänsä.
 
No eihän sille mitään voi jos toiset kattoo kieroon. Teitä tuntematta ei voi myöskään sanoa paljoa, noin kun sanot että hän on vasta 18 ollut niin kuulostaa kyllä pahalta, mutta toisaalta ei voi näkemättä sanoa kuinka aikuinen hän jo on. Olen nähnyt 18-v. lapsia, jotka ovat jo 40:n näköisiä. Semmoinen pieni pullaposki nyt varmaan aiheuttaa vielä enemmän kauhistelua.

Ei siis niinkään ikäero, minusta sillä ei ole mitään väliä, mutta teidän omilla numeroilla on. Jos toinen on kohta 40 ja toinen ei vielä edes 20 niin no.... niin.

Ajattelin ensin että etkai ole 30 ja 'miehesi' 15 kun sanoit että 15vuotta ikäeroa. :D Turha siitä on välittää, ottaahan ne miehetkin nuoria akkoja ittelleen usein eikä kukaan kauhistele!
 
Oliko siis tämä kumppanisi alaikäinen kun aloitte seurustelemaan? Ja sinä olet sitä mieltä, että hän oli jo mies, mutta muiden mielestä poika..?
Asun ihan suuressa kaupungissa pääkaupunkiseudulla ja taidan nyt olla sitten jotenkin ahdasmielinen.. Itselläni on kohta täysikäinen poika ja hyvin fiksu ja kypsä ikäisekseen, mutta todellakin POIKA. Olen sinun ikäisesi, mutta en voisi kuvitellakaan suhdetta hänen ikäisensä pojan tai edes jopa viisi vuotta vanhempien kavereidensa kanssa. Anteeksi nyt vaan, mutta ihan oksettava ajatuskin.. He ovat todellakin vielä täysin nulikoita vaikka miten kypsiä ikäisekseen olisivatkin.

En nyt halua haukkua sinua oksettavaksi, mutta kerron vain mielipiteeni. En pysty ymmärtämään. Mutta ehkä minun ei kaikkea tarvitsekkaan ymmärtää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa..a:
Oliko siis tämä kumppanisi alaikäinen kun aloitte seurustelemaan? Ja sinä olet sitä mieltä, että hän oli jo mies, mutta muiden mielestä poika..?
Asun ihan suuressa kaupungissa pääkaupunkiseudulla ja taidan nyt olla sitten jotenkin ahdasmielinen.. Itselläni on kohta täysikäinen poika ja hyvin fiksu ja kypsä ikäisekseen, mutta todellakin POIKA. Olen sinun ikäisesi, mutta en voisi kuvitellakaan suhdetta hänen ikäisensä pojan tai edes jopa viisi vuotta vanhempien kavereidensa kanssa. Anteeksi nyt vaan, mutta ihan oksettava ajatuskin.. He ovat todellakin vielä täysin nulikoita vaikka miten kypsiä ikäisekseen olisivatkin.

En nyt halua haukkua sinua oksettavaksi, mutta kerron vain mielipiteeni. En pysty ymmärtämään. Mutta ehkä minun ei kaikkea tarvitsekkaan ymmärtää..
Click to expand...

Luin nuo teidän iät sitten tietenkin väärin..

No mutta sori, silti en kykene ymmärtämään. Ikäero tai sanotaanko "kypsyysero" on käsittämätön.
 
ihanaa, että olet löytänyt itelles miehen, jonka kans elämä sujuu ja lapsetki tykkää=)
asun itekki pienessä kylässä ja voin kuvitella kyllä kyläläisten puheet, jos ite oisin samassa tilanteessa;)
puheista viis! eletään täysillä ja onnellisina silloin ko se meille suodaan=)
 
Toi on niin just sitä meininkiä mitä perähikiällä harrastetaan, kun omaa elämää ei ole ollenkaan tai sitä ei uskalleta elää, kun pelätään mitä muut ajattelevat. Muutto muualle auttaa, muuten saa varautua siihen, että ne jutut elää omaa elämää vielä vuosienkin päästä.
 
Jotenkin tuo kuullostaa siltä että olet laittaunut elämäsi pauselle silloin kun olet saanut ensimmäisen lapsesi ja nyt yrität jatkaa samasta kohdasta taas eteenpäin.. Tietysti on kiva että olette onnellisia, mutta en lähtisi kovin kesken uskomaan että tuo poika jaksaa sun kanssa olla koko loppu elämäänsä ilman lapsia yms...Mutta eihän sitä tietenkään voi tietää..
 
Eiköhän tuota katsottaisi kieroon missä tahansa, tuppukylä tai ei. Mielestäni kertoo ihmisestä jotain, jos haluaa kumppanikseen suurinpiirtein lapsensa ikäisen ihmisen.

Mutta jos se ei teitä haittaa, että ihmiset katsovat kieroon, niin eihän tuossa sitten ongelmaa ole!?
Hyvä, jos olet löytänyt onnen.
 
[QUOTE="hehee";28512013]Silloinhan teidän ikäero ois 17 vuotta. Nice try, yritä ens kerralla laskea oikein, provo! :laugh:[/QUOTE]

Tää on aina parasta, kun joku alkaa toista haukkumaan provoksi, vaikka ei osaa itse laskea. :D
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa