Arjen ratkaisuja

[ni-ina]

Olen äiti vm 81 ja tyttö täyttää tänään 3 v. Olisiko kenellekään mitään arjen niksejä jaksamiseen. Ongelmana on arki, joka meinaa viedä hengen. Käymme molemmat mieheni kanssa töissä ja teemme hyvin fyysisesti raskasta työtä. Ja kun tullaan kotiin niin tyttö kaipaa huomiota juuri silloin kun sitä ei vaan meinaa löytyä ja kun on kuuteen mennyt töihin ja koko päivän juossut niin edes pieni lepohetki olisi paikallaan mutta tyttö on heti vaatimassa vaikka ensimmäisen puolituntisen rauhoittaisikin vain tytölle.

Kaikki illat kotona ovat hyvinkin hektisiä ja ollaan mieheni kanssa välillä todella väsyneitä. Tyttö roikkuu jommassa kummassa koko ajan ja yrittää saada kaiken huomion ja edes normaaleista asioista keskusteleminen ei onnistu mieheni kanssa kun tyttö kälkättää tai huutelee koko ajan.
otamme tietysti välillä itseksemme omaa aikaa ja toinen lukittautuu esim takkahuoneeseen ja toinen on tytön kanssa sillä aikaa.

Helpottaako tämä ikinä??? Lähdin kouluun tytön täyttäessä vuoden ja siitä suoraan töihin, koska väsyin siihen kun tyttö vaati jo silloin kaiken huomion.

Ainoa yhteinen aikamme mieheni kanssa on silloin kun tyttö menee nukkumaan n. 21.30 ja kun on aamulla herännyt 05.00 ja seuraavana aamuna sama juttu niin on kyllä itse aika väsynyt eli useimmiten jompi kumpi nukahtaa ennen aikojaan.

Emme juurikaan siis mieheni kanssa edes näe viikkoisin ja välillä tuntuu etten ole koko viikkona edes lehteä lukenut, ja viikonloput jolloin tyttö on esim. mummolassa ovat meille kultaakin arvokkaampia.

Leikkiikö teillä lapsi yhtään itsekseen?

Leikitään kyllä koko perhe yhdessä ja välillä vain toinen, eli kyse ei pitäisi olla siitä, että ei saa huomiota..

Joskus tuntuu että elämästä menee maku vaikka rakastetaan pientä "vauvaamme" yli kaiken...

Onko vastaavia kokemuksia?

 

[Weatherwax]

Se kyllä helpottaa ajan myötä, voin lohduttaa. Mutta kun päivät on pitkiä lapsellekin hoidossa, äidistä ja isistä ei voi saada kylliksi niin lyhyinä arki-illan tunteina. Toisaalta, 3-vuotiaalle voi jo sanoa että nyt leikit hetken itseksesi, äiti ja isi juttelee. Ei välttämättä silloin arkena mutta viikonloppuisin kun muuten on sitten aikaa antaa lapselle. Hetki lapsella toki menee siihen kun oppii yksin leikkimään jos sitä ei ole aiemmin vaadittu mutta kyllä se sieltä tulee aikuisen opastuksella ja johdatuksella.

 

[webmama]

Mietipä, jos niitä huomionkipeitä lapsukaisia olisi kolme (kuten meillä)! Voimia! :hug:

 

[mammukka75]

Vähän saman suuntaista täälläkin, meillä poika juuri täytti 3 vuotta. Itsellä usein huono omatunto kun en iltaisin ole ehkä ihan 100% läsnä, kun yritän siinä sivussa tehdä vähän kotihommia yms... Mutta meillä arki saadaan sujumaan sillä että tarhamatkalla yritän antaa hänelle mahdollisimman paljon huomiota jutellaan ja halitaan yms. ja ollaan yhdessä se pieni hetki ja kysellään päivän kuulumiset. Kotona laitan ruoan ja silloin samalla lapsi kattoo päivän lastenohjelmat, saa molemmat rauhottua hetken omissa oloissaan. Tiedän että ei pitäisi käyttää Tv'tä lastenvahtina, mutta pieni hetki itselle on tosi tärkeetä. Yleensä toinen vanhemmista laittaa siis ruokaa, toinen katsoo lapsen kanssa tv'tä tai vaikka lukee samalla lehteä.
Ruoan jälkeen ollaan perheen kanssa yhdessä, leikitään tms, pelataan, piirretään.
Yhteinen iltapala ja sitten alkaa iltapesut, sadut yms. Lapsi menee meillä nukkumaan joskus 21 maissa mutta nukahtaa vasta lähempänä 22. Eli hirveästi ei meilläkään kahdenkeskistä aikaa arki-iltoina. Kun saadaan poitsu nukkumaan niin molemmat ollaan rättiväsyneitä itsekin.
Joskus otan pojan syliin silitettäväksi 21 aikaan sohvalle ja kattelen itse samalla lempisarjaa tms. Ja siihen poika usein nukahtaa viim. 21.30.

Teen paljon sellaisia ratkaisuja, joita ajattelin etten itse käytä omille lapsilleni, mutta jos ne helpottaa meidän arkea niin en jaksa välittää.

Voimia sinulle ja toivottavasti saatte arjen sujumaan! Valitettavasti neuvoja ei ole antaa, kerroin vaan miten meillä saadaan asiat sujumaan.

:hug:

 

[äiti77]

Huomioni kiinnitti noin myöhäinen nukkumaanmenoaika 3v kuin 21.30. Jos nousette jo 5 (tai vaikka 6 aikaan lapsi) ylös niin yöunia ei kyllä tule riittävästi tuon ikäiselle.
Meillä 5v ja 2v menevät illalla nukkumaan 19.30-19.45 ja aamulla heräävät n.7-7.20 aikaan. Isompi ei nuku päikkäreitä, mutta pienempi nukkuu n. 1h20min.
Meillä jää vanhemmilla aikaa kahden kesken ihan kivasti tällä aikataululla ja lapset ovat virkeitä ja hyväntuulisia (useinmiten =) ).

 

[Miskan äiskä]

Peesaan edellistä ja lisäksi ehdotan ainakin toiselle teistä vanhemmista osittaista hoitovapaata. Miksi raataa töissä ja menettää lapsen parhaat vuodet, kun voisi olla vähän enemmän kotona lapsen kanssa? On ihan luonnollista, että 3v. lapsi kaipaa illalla vanhempiensa seuraa ja hänellä pitäisi myös olla oikeus siihen. Tietenkin myös vanhemmilla on oikeus omaan vapaa-aikaansa, mutta silloin kannattaa lähteä mieluummin pois kotoa harrastamaan jotain kerran viikossa, niin se on lapselle selkeämpää ja hän tajuaa, ettei vanhempi ole vihainen hänelle ja suljeudu yksikseen johonkin huoneeseen. Tsemmpiä ja jaksimista! :hug:

 

[ni-ina]

On se joillain vaan auvoisaa... =)

Tiedetään kyllä ei unta ei tarpeeksi tule (ainakaan hoitajatätien ja neuvolan mielestä) mutta jos ei lapsi enempää nuku niin ei nuku. Ihan turha tyttöä on kahdeksan aikaan viedeä sänkyyn, siitä tulee vaan huuto, kun ei ole väsynyt ja siellä sitten nukuttaa lasta kymmeneen asti.. Näin nukahtaa vain siis silloin jos on nukkunut pienet päiväunet. Jos sattuu nukkumaan pidempään päivällä saadaan koko porukka valvoa yhteentoista. Siinä jää omatkin yöunet aikas vähälle kun viideltä herää.

Tyttö herää kuuden jälkeen ja yleensä ihan hyväntuulisena. Hoitopaikan mukaan päivänkin jaksaa todella hyvin.

Tuosta hoitovapaasta... Itselleni työ on kuitenkin kuin läjtisin lepäämään. En olisi järjissäni ollenkaan jos olisin kaiket päivät kotona Hienos että jotkut jaksavat ja viitsivät mutta kotiäitiys tai edes puolittainen sellainen ei ollut mun juttu. Lisäksi talovelat ja muut painaa päälle niin ei sitä kotona kannata olla..

Jaksamisia kaikille!!

 

[Minä vaan]

Kuinka paljon tyttö sitten saa jakamatonta huomiota? Siis jos koko ajan roikkuu lahkeessa ja yrittää saada huomiota ja te ette väsyneenä jaksa tyttöön keskittyä niin luulisi sen pahentavan asiaa? Lapsi huomaa, ettette jaksa ja itse olette väsyneitä - kierre valmis.

Jos esim. keskittyisitte tyttöön esim. 1-2h, ulkoilisitte, leikkisitte ihan vaan tytön kanssa ja sitten ottaisitte aikaa esim. kotitöihin ja yhdessäoloon. Jos se helpottais? ja vuorosysteemi vanhemmille tuohon. Voihan olla, että näin teettekin.

Mutta tuli vaan mieleen, kun usein en samassa tilanteessa (lapsi nuorempi tosin) muista oikeasti koskaan keskittyä lapseen, tiuskin jne. ja yritän saada jotain tehdyksi, mutta kun jätän kotihommat ja leikin lapsen kanssa 100%:sti niin pian saankin omaakin aikaa. Jaksamista!

 

[marjo]

Kuulostaa hurjalta - jo lapsenkin kantilta! Joku ehdottikin jo osittaista hoitovapaata - peesaan sitä. Mitäs jos tekisit töitä vain 4 päivää viikossa tai 6 h päivässä? Itse toimin näin eli teen lyhennettyä työviikkoa ja lapset saa lähes tarpeeksi äitiä ja äiti saa lähes tarpeeksi lapsia ja kaikki jaksaa paaaaljon paaaaljon paremmin...?

 

[taustalla]

leikityta lastasi muiden lasten kanssa, tytto saa mieleista tekemista ja saat hetken aikaa itsellesi.
kun muutimme uuteen paikkaan en tuntenut ketaan taalla, mutta menin juttelemaan kun nain naapurien aiteja lasten kanssa ja pyysin heita tulemaan leikkimaan meille (voitin siis ujouden ja noloustumisen tunteeni). toita sen eteen joutuu tekemaan, mutta kun lapset tutustuvat toisiinsa ja heista tulee kavereita niin lapset luontevasri kayvat toisensa luona kylassa.
esim eilen eraan naapurin pihalla leikki paljon lapsia ja meidan lapset halusivat mukaan, kysyin pihan lapsilta saako meidan lapset tulla leikkiin mukaan ja hetken paasta kun talon emanta tuli pihaan juteltiin hetken aikaa. seuraavan kerran kun kutsun lapset meille tai kun lapseni pyytavat leikkimaan heille, kay se jo luontevammin. itsekin olen aina tarjoutunut naapureille etta tuokaa lapsenne meille jos teilla on menoa tai haluatte levata, kun lapset leikkivat keskenaan paaset vahemmalla.
eihan se vanhempien huomiota korvaa mutta tasapainottaa tilanne.

 

[Mira]

hmm..oon kans aikalailla samoilla linjoilla noiden edellisten kirjoittajienkanssa.. Tulee, -anteeksi vaan!, -tunne että miksi tehdä lapsia jos ei niille ole yhtään aikaa....... enkä sano pahalla, jokainen tekee omat ratkaisunsa. Mutta siis kyllähän pieni lapsi tarvii tosi paljon sitä yhdessäoloa ja huomiota ja lämpöä, syliä jne!! Mulle ainakin perhe on tärkeempi kuin työnteko. mielummin oon vähän köyhempi ja iloisempi ja onnellisempi kuin rikkaampi ja kiireinen ja pinna kireellä.. oonkin päättänyt tässä kun oon tehnyt työtä 5-7h/pvä, että enempää en tuu tekemäänkään.
kyllä meilläkin tyttö (pian 4v) välillä roikkuu ja harmittaa kun oot ite aivan väsynyt, mutta hän leikkii kyllä paljon itsekseenkin ja kuitenkin aina pidän huolen siitä että teen jotain senkanssa, siivoillaan yhdes, ulkoillaan, tehdään palapelejä, pelaillaan muistipeliä jne.. ja jutellaan. joskus kun oon yli väsynyt, saatan sanoa että olen väsyny ja lepään hetken, hae vaikka kirjoja ja tuu tänne viereen lueskeleen.
Ja toi nukkumisjuttu..niin kyllä oikeesti lapsi tarvii enemmän unta! jos touhaa paljon niin uni maittaa. meillä nukkuu noin 20.30-08.00, päiväunia ei juurikaan ota, joskus harvoin.
Mutta, tsemppiä!!

 

[iltatähtien äippä]

Muistapa se lapsityrannit ohjelman Jo Frostin termi ....."osallistaminen" eli ota lapsi mukaan arjen askareihin ......kattamaan pöytää painamaan pesukoneen nappia antamaan sulle vaatteita mitä ripustat narulle tms...
Lapsi saa huomiota ja ja kokee itsensä tärkeäksi kun saa "auttaa" ja kotityötkin hoituu siinä samalla.Siiten hänet voi laittaa esim kylpyyn leikkimään ja sinä voit tehdä lähistöllä jotkut omat hommasi. ( esim sitä pyykkiä)Eikä se videon eteenkään istuttaminen nyt niin kamalaa ole kun ei sitä koko päivää tee.
Sillee kieroilemalla hänet voi hissukseen jätellä jotain puuhaamaan kun on "olevinaan" mukana........ mutta jos suoraan sanoo että en mä jaksa nyt ja ei ei älä älä niin siitä kyllä tulee sellanen "huomiota tänne hyvällä tai pahalla" kierre .....mitä enemmän sinä/ te väsyt/ te ja vetäydyt/te siä kiihkeämmin hän roikkuu perässänne ja hakee huomiota negatiivista tai positiivista ei väliä......
Tee mös ruokaa isoja eriä pakastimeen, käy harvemmin kaupassa ja osta paljon perusjuttuja, käytä harkiten valmisruokaa tai osittaisvalmista ( esim perunasuikaleet pakastetaikinat ym....) niin kotitöiltä jää ehkä vähän aikaa paremmin ja ei se ny oo häpeällitä ajatella hyödyntää kotitalousvähennystä ja teettää esim perusteellinen siivous muilla

 

[Hay-D]

tuossa tilanteessa varmaankin palkkaisin jonkun naapurin teinin leikkimään lapsen kanssa.