Arjen pyöritykseen sekä jaksamiseen vinkkejä vauvan ja 2 vuotiaan kanssa kotona

Hei kaikki!

Meille on loppusyksystä syntymässä toinen vauva, jolloin esikoinen on kaksi vuotias. Nyt kun loppuraskaus häämöttää, oma jaksaminen on alkanut todella mietityttämään. Esikoinen oli nimittäin ns. vaativa vauva temperamentiltaan; nukkui päivisin mm. 10 min pätkissä, vain sylissä oli hyvä, söi kahden tunnin välein ympäri vuorokauden aina noin reilu puolivuotiaaksi asti ja oli perustyytymätön. Sairastipa vielä koliikin ja sitten 10 kkk ikäisenä alkoi korvatulehduskierre (7 tulehdusta peräjälkeen) ja lopulta putkitus. Valvomista on siis riittänyt ja nyt toisen raskauden aikana uniongelmat ovat olleet koko ajan läsnä johtuen lähinnä hormoneista ja hyvän nukkumisasennon puuttumisesta. (nukun yleensä vatsallaan,joka ei tietty nyt onnistu).
Esikoisemme on temperamentiltää

aan edelleen nopeasti räiskähtävä, kiukku tulee herkästi. Päiväunet vaihtelevat 15 min-1.5 tuntiin. Uskon, että vauvan tullessa, unet jää kokonaan esikoiselta pois. Seuran kipeä hän on ollut aina. Leikkiä ja touhua saa keksiä koko ajan, jos esim. sadepäivänä joudutaan olemaan sisällä. Jos ei saa huomiota, alkaa kaikki kielletyt jutut kiinnostaa.
Viikko-ohjelmaamme kuuluu äiti-lapsi-kerho ja muskari, muuten puistoillaan paljon. Vauvan myötä kerhoilu saattaa jäädä alkuun vähemmälle. Sukulaisten ja ystävien lastenhoito apu on olematonta.
Kertokaa muut samassa tilanteessa olevat/olleet omia kokemuksianne jaksamiseen ja arjen sujuvuuteen. Kaikki ajatukset ja vinkit otan mielelläni vastaan.

Mukavaa syksyä ja jaksamista kaikille!!

 
Kuulostaa tutulta. Meillä esikoinen oli (mukava kun pystyy jo käyttämään tätä aikamuotoa...) myös ns. haasteellinen. Nyt lähemmäs kaksi ja puolivuotiaana alkaa olla kuin "normaali" lapsi, tosin pinna on kyllä edelleen lyhyenpuoleinen.

Meille syntyi kakkonen esikoisen ollessa puolitoistavuotinen ja kieltämättä olin ihan kauhuissani, etten tule selviämään jos vauva on edes puoleksi yhtä hankala. Onneksi näin ei tullut käymään. Joskin kakkonenkin on varmaan keskivertovauvaa haasteellisempi (ensimmäiset pari kuukautta viihtyi vain sylissä ja ekan kerran olen herännyt yöllä vain kaksi kertaa normaalin tsiljoonan kerran lisäksi kaksi viikkoa sitten, tytön ollessa 10+kk). Mutta kuinka sitä osaakaan arvostaa esikoisen jälkeen, että vauva saattoi nukkua parin tunnin päikkärit ILMAN, että vaunuja hytkyttää koko ajan, tai että isompana vauva viihtyi myös lattialla :)

Suoranaisia vinkkejä ei nyt ole antaa, muuta kuin, että postiivista ajattelua kehiin. Meillä ainakin esikoinen "helpottui" huomattavasti vauvan tulon myötä (tietenkin myös iän myötä) ja todellakin en jaksaisi millään uskoa, että samaan perheeseen tulisi kaksi hankalaa lasta ja vielä pienellä ikäerolla. Varmasti kun olet saanut esikoisen kanssa kokea kaikki hankaluudet, niin juniorin hoito sujuu kuin leikiten :)



 
Meillä on kohta 2-vuotias poika ja vauva on 3kk. Itsekkin mietin aluksi miten tässä selviää kun esikoisella on meno päällä ja on vaativa ja vilkas tapaus. Menettää hermot jos jokin ei onnistu ja muutenkin kaipaa seuraa paljon tai sitten keksii kaikki kielletyt temput. Päikkärit nukkuu vielä, saas nähdä milloin jättää ne pois. Yllättävän hyvin arki kuitenkin sujuu, isoveli ei juurikaan ole mustasukkainen vauvasta ja onneksi vauva on ollut helppo hoitaa. Vauva nukkuu hyvin yöt ja päivisin useat päikkärit, joten jää minulle myös omaa aikaa ja leikki aikaa esikon kanssa. Monesti ollaan kaikki kolme lattialla ja vauva seuraa siinä veikan ja minun puuhia. Ulkoilutkin sujuu hyvin kun vauva malttaa nukkua vaunuissa sen aikaa. Meilläkään ei ole juuri lainkaan apujoukkoja lähellä, kun oikeastaan kaikki sukulaiset/tuttavat asuvat kaukana. Perhekerhossa ollaan käyty kerran viikossa.
Tottakai joukkoon mahtuu niitä huonojakin päiviä, vauva kitisee ja esikoinen kiukkuaa joka asiasta ja silloin meinaa itseltäkin mennä hermot, mutta kummasti sitä vaan jaksaa. Joten tsemppiä sinne!
 
noh, rankkaahan tämä on, mutta älä pelkää turhaan, katso miten menee ja sitten stressaa. Meillä vauva yllätti: on suertyytyväinen tapaus ja menee illalla nukkumaan itsekseen. Tosin todella huono päikkärien nukkuja, ja ekat 2kk jonkin verraan kitinää. Nyt on ikää jo kohta 5kk.

VINKKI: Se mitä ''kadun'' tai harmittelen on se että 2v ei ole kerhossa eikä päiväkodissa. Edes pari aamua viikossa helpottaisi jaksamista. Nyt vauva kulkee 2vn tahdissa kun aikaa ei ole ja äidillä vaan kaks kättä. Meillä siis päiväkoti kokeilu jäi lyhyeksi kun 2v otti sen tosi raskaasti, en voinut pakottaa kun ei aivan pakko ollut.
 
Meidän tytöt on nyt 2v3kk ja 4kk. Meillä kuopus vielä sattuu olemaan aika itkuinen tapaus. Välillä on tosi rankkoja päiviä ja välillä sitten helpompia, mutta päivääkään vaihtaisi pois! Ihan haikealta välillä tuntuu huomata, kuinka nopeasti aika menee ja lapset kasvaa.

VINKKI 1. Suosittelen lämpimästi kantoreppua (Meillä on Manduca-merkkinen, helppo laittaa päälle ja vauvaa voi kantaa ihan vastasyntyneestä. Netistä saa tilattua, muut rintareput ei kuulemani mukaan oo yhtä hyviä kuin tämä reppu.) tai kantoliinaa. Ite oon kokenu kantorepun kätevämmäksi, kun sen saa muutamassa sekunnissa laitettua ja vauvan sujautettua sinne nopeasti. Imettäminenkin sujuu kivasti kantorepussa. Meillä vauva viihtyy yleensä tosi hyvin kannettavana ja näin jää äidin kädet vapaaksi ruuanlaittoon, leikkiin ja tarvittaessa esikoiseen nosteluun. Suosittelen!

VINKKI 2. Älä stressaa ruuanlaitosta. Laita nopeita keittoja esimerkiksi peruna-sipulisekoituksista. Syökää hyvällä omallatunnolla valmisruokia, jos aikaa ruuanlaittoon ei ole aikaa tai jos ruuanlaitto ei vaan satu innostamaan jostain syystä. Hyvä konsti on laittaa iso satsi päivällistä, jota voi seuraavana päivänä lämmittää lounaaksi. Muista syödä itse hyvin, niin jaksat! Ite huomaan olevani kireä, jos en ole syönyt tarpeeksi. Imettäminenkin vie paljon energiaa...

VINKKI 3. Liikkukaa pois kotoa. Meillä ulkoilu on kiva juttu, vauva kulkee Manducassa ja esikoinen touhottaa menemään. Ja äidillä hermot lepää. :) Myös kyläily on tosi mukavaa vaihtelua!

VINKKI 4. Ajattele positiivisesti. On ihanaa, että on mahdollisuus hoitaa kotona omia lapsia! On mukavaa leikkiä ja touhuta maailman rakkaimpien ihmisten kanssa. Itse pysähdyn ajattelemaan näitä usein pötkötellessäni imettämässä kuopusta sängyn päällä, seuratessani esikoisen mielikuvituksellisia leikkejä ja katsellessani tyttöjen vuorovaikutusta. Kuopus saa aina parhaat naurut isosiskon kanssa ja isosisko silittelee ja hoitaa jo pikkusiskoa tärkeänä. En haluaisi oikeasti olla missään muualla, vaikka välillä tuntuukin, että mies pääsee töissä paljon helpommalla. ;)

VINKKI 5. Järjestä omaa aikaa. Käy harrastamassa jotain itselle mieluista.

VINKKI 6. Ota esikoinen mukaan vauvanhoitoon. Anna valita vauvalle vaatteita yms, jos toinen niin haluaa.

VINKKI 7. Anna esikoiselle vauvan nukkuessa aikaa. 2-vuotias tarvitsee vielä paljon syliä. Meidän tyttö ainakin on sylikissa, ja hyvä niin. :) Esikoisen kanssa voisi myös harrastaa ihan kahdestaan jotain kivaa. Me esimerkiksi käydään muskarissa ja uimassa ilman pikkusiskoa.

Nyt esikoinen heräsi, joten mentävä on. Nauti piiperoistasi! :)

Vielä: MLL:n sivuilla on muuten vinkkejä siihen, miten esikoisen mustasukkaisuutta voi vähentää vauvan tullessa taloon.
 
Täällä on annettukin tosi hyviä vinkkejä jo, mutta muutama tuli vielä mieleen.
Meillä on nyt 4v kaksoset, jotka hoidossa 4pv vkossa (noin 4kk keskimmäisen syntymän jälkeen aloittivat tarhan 3pv vkossa), keskimmäinen on 1v 5kk ja vauva nyt 6vkoa.

Esoikoisista ja keskimmäisistä oli pisin ikäero ja alkuun koin todella hankalaksi sen ettei ollut päivän ainaka aikaa siivota, tiskata, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä. Onneksi mies oli hormoni-vapaa ja ehdotti että tehdään viikonloppuna. siis VINKKINÄ muista relata! Kotia ehtii siivoamaan iltaisin ja vkonloppuisin kahden aikuisen voimin, tee ruokaa pakkaseen (kannattaa tehdä jo nyt raskaana ollessa ekoiksi viikoiksi) ja osta pussiruokia. Syöminen todella on tärkeää jaksamisen kannalta, varaa vaikka suklaata kaappiin hermarin varalle ;)

VINKKI: ekoiksi viikoiksi kannattaa jäädä kotiin katsomaan minkälainen vauva teillä on. sitten voi aloittaa jonkinlaisen rytmin.
Meilläkin vauva oli itkuinen iltaisin ja aina vaan sylissä. Onneksi keskimmäinen ei ruvennut mustikseksi, kun vauva huusi, tutti ei pysynyt ja oli koko ajan sylissä. Siihen auttoi se, että laitoin vauvan ulos nukkumaan, syötin vain välillä, vaihdoin vaipan ja laitoin takaisin ulos. MEkin mentiin ulos tai puistoon tai oltiin sisällä. Vauva nukkui jopa 9.30-17 ja illat oli todella paljon parempia!

Ota siis rennosti, älä stressaa, valmistele kotia ja ruokia nyt kun vauva on vielä mahassa ja synnytksen jälkeen nauti vuoronperään molemmista!

Onnea synnytykseen ja alkuajoiksi piiiitkää pinnaa B) :wave:
 
Heips...

Meillä esikoinen 1v7kk päivähoidossa ollut 6kk iästä lähtien... vauva kun syntyi keväällä niin neiti jäi kotiin 2-3 kk kesälomalle... ihan kauheeta oli joka ikinen päivä. Sinnikkäästi yritin kaikkeni mutta päässäni laskin jo päiviä,tunteja,minuutteja hoidon alkamispäivään. Nyt neiti hoidossa saa purata paineita siellä ja pääsee leikkimään ulos ja muiden lasten kanssa.

Kotona illat ovat raivoa huutoa ja kämpän mylläystä. En jaksa enää kieltää kun on toi vauvakin tuossa mikä nyt ei ole mikään helppo... neiti oli vauvana helppo nukkui söi ja viihtyi yksikseenkin lattialla leikkimässä.

Mutta suomalaisella sisulla kaikesta selvitään. Älä turhaan jännitä. Asiat menevät omalla painollaan ja apua kannattaa aina pyytää. Tiedän omasta kokemukseta sen verran että itse en pyytänyt ja nyt olen tilanteessa jossa en jaksa tehdä mitään.

Kyllä kaikki järjestyy! :hug:

PS. En ole mikään äiti teresa mutta lapsiani rakastan ja heidän vuokseen teen mitä ikinä täytyykin. :heart:
 

Yhteistyössä