ARGH.. mitä tehdä. melkeen nelivuotiaan ruokailu!

mitä ton kanssa tekee..
ruokailut kestää tunnista kahteen kun herra ei vaan syö. höpisee ja näpräilee kaikkea muuta. kiukuttelee ja huutaa jos ei hänen kaikenmaailman kysymyksiin vastailla ja ei suostu jäämään pöytään yksin.

on kumminkin hyvä syömään että ruokaa kyllä menee ja on aina mennyt kunnon annoksia.

 

No laita aikaraja, ruoka on puol tuntia pöydässä ja jos ei siihen mennessä ehdi syödä, niin ruoka pois. Luulis, että alkaa oppia hieman nopeammalla tahdilla sen jälkeen kun lautanen katoaa nokan alta...

 

Aikaraja ehdottomasti ruokailuun. Voitte myös sopia että ruokailun aikana ei puhuta vasn kysymykset käsitellään ruokailun jälkeen. Ja varaatte aikaa siihen että lapsen kanssa sitten oikeasti keskustellaan, kysellään päivän kuulumisia yms sitten sovittuna ajankohtana. Voihan tuo olla ihan huonionhakuakin, lapsi haluaa jutella ruoksilun ajan jos muulloin ei vanhemmat ehdi vastailla

Meillä on pyritty siihen että kuulumisia vaihdetaan ja jutellaan ruokailun aikana kun minusta se on sivustynyttä plytäkäytöstä mutta joskus ditä joutuu meilläkin rajoittamaan kun lapsilla unohtuu se syöminen ihan kokonaan.

 

Siis jätätkö pöytään yksin?
Ruokailu pitäisi olla rauhallinen pulituntinen jossa sinä istut myös, ei mitään taistelua.


http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/lapsen-ruokailu-voi-olla-hankalaa

 

Meidän kolmivuotiaamme on samanlainen hidastelija. Olen nyt tehnyt viikon ajan hänelle selväksi että kun pikkusisko on saanut ruokansa syötyä niin sitten lähdemme kaikki pois pöydästä ja tänään poika sitten söi ihan reilusti ilman yhtäkään muistutusta "syö nyt". Saas nähdä onko tämä oppi jo mennyt perille vai oliko ihan vaan vahinko tuo tämänpäiväinen...

 

Mites tarrat? Ootko kokeillu? Käytte ostamassa tarrat ja sovitte, että tarran saa, kun on syöny reippaasti, vaikka samassa ajassa kun muut. Ja sitten palkitset, kun onnistuu

 

Meillä on vieläkin satunnaisesti (tyttö nyt 5v) "ruokakello" käytössä. Eli ihan tavalinen munakello, johon väännetään 20min aikaa ja sit kellon soitua ruokailu on ohi, oli syönyt tai ei.

Toimii. Yleensä ei tarvita, mutta joskus tuntuu venyvän ruokailut ja sit palataan kellon avulla ruotuun.

 

[QUOTE="tiina";29412586]Siis jätätkö pöytään yksin?
Ruokailu pitäisi olla rauhallinen pulituntinen jossa sinä istut myös, ei mitään taistelua.


Lapsen ruokailu voi olla hankalaa | lastenpsykiatri vastaa | Lasten kasvatus | Perhe | olotila | yle.fi[/QUOTE]

en jättäisi pöytään yksin.. sanoinhan että kestää tunnista kahteen.. kyllä minä sen puoli tuntia siinä istun itsekin ihan ilomielin. ja nimenomaan rauhassa

 

Aikaraja ehdottomasti ruokailuun. Voitte myös sopia että ruokailun aikana ei puhuta vasn kysymykset käsitellään ruokailun jälkeen. Ja varaatte aikaa siihen että lapsen kanssa sitten oikeasti keskustellaan, kysellään päivän kuulumisia yms sitten sovittuna ajankohtana. Voihan tuo olla ihan huonionhakuakin, lapsi haluaa jutella ruoksilun ajan jos muulloin ei vanhemmat ehdi vastailla

Meillä on pyritty siihen että kuulumisia vaihdetaan ja jutellaan ruokailun aikana kun minusta se on sivustynyttä plytäkäytöstä mutta joskus ditä joutuu meilläkin rajoittamaan kun lapsilla unohtuu se syöminen ihan kokonaan.

Mäkin haluaisin että se ois sellanen kuulumisten vaihtohetki. siksi en oo vielä tohon lähtenyt. ja nyt kun sanon jossain vaiheessa että puhutaan ruoan jälkeen ja nyt syödään niin ei kyllä mene jakeluun. jankkaa niin kauan että vastaan ja syöminen vaan hidastuu

 

huomionhakuahan tuo siis varmastikkin on..
on siis eroperheen lapsi ja isällä nyt uusi nainen jolla lapsia joten isän luona ei enää huomiota samaan tahtiin tipu.. kaikki sitten kostautuu täällä äidin luona ymmärrettävästi toki mutta jotain tolkkua tarttis noihin jokapäiväsiin juttuihin saada. ja täällä kyllä ihan varmasti saa huomiota muulloinkin kun ruokapöydässä.

 

pitänee kokeilla tuota puolen tunnin sääntöä nyt aluksi voi jäädä muutamat ruoat aika lyhkäsiksi vaan
ja haasteita tuo toki se että isällä ei oo samat säännöt,