argh että menee hermo

["Logotar"]

hitto että on taas kaikki vituttaa päivä...

esikoinen on toisinaan hermoja raastava, kun se ei ole hetkeäkään hiljaa. Ei siis hetkeäkään, ihan oikeasti... puhuu jopa taukoamatta kun syö ja osan öistäkin... mä en jaksa kuunnella sitä ja pahinta on se kun se ääni on jumalattoman kova, ihan koko ajan. Kun pyytää olemaan hiljempaa niin se kestää ehkä sekunnin... mun korvat huutaa lepoa.

No sitten mä vien sen päiväkotiin leikkimään että saan hetken rauhaa siivoamiselle, niin eikö pikkuveli sitten kitise ja valvo koko ajan. Syö, pierii, itkee ja haukottelee, mutta ei nuku... eikä ole huutamatta kuin sylissä. Nice. siivoa siinä sitten.

ja kun mä prkl vihdoin saan toisen hyssytettyä uneen niin isompi kaataa yläkerrassa jonku hiton kasan leikkiastioita ja posliineja ja ties mitä, hirveä ryminä ja poika hereillä... argh!

 

["Logotar"]

Noniin.. ja kun nukahtaa uudelleen, kaatuu lattialle kasa duploja. ja kun saan pojan vaunuihin, soi yläkerrassa trumpetti... huoh.

no nyt näytti nukahtavan, ei kai auta kuin alkaa tuhatta ja sataa siivoamaan.

Isommalla neidillä on sunnuntaina kolmevuotisjuhlat joita on odotettu kesästä saakka ja tää sijaiskämppä on ihan kamalassa sotkussa...

 

["Kenguru"]

Ei voi muuta kun toivottaa voimia! Pakko myöntää, että kirjoituksesi pisti hymyilyttämään, hyvällä siis. Tuli jotenkin niin sydämestä

 

[Pesky Pixie]

Joskus vaan on sellainen päivä. :hug:

 

["Logotar"]

jess... nukku vartin...

 

["Logotar"]

joo näitä tulee, mutta ei se vitutusta poista