U
Uniongelma
Vieras
Kiitos tassun. Nimenomaan näin, ensimmäinen nukahtaminen on ongelma, sen jälkeen vauva ei itke öisin. Saattaa herätä, ähistä (ei kitise eikä itke) pienen hetken, potkiskella sänkyä ja nukahtaa uudelleen. Mies nousee heti tassuttelemaan, jos jatkuu ihan hetkeä (noin minuuttia) pidempään. Herää hyväntuulisena silloin viiden, kuuden maissa ja syö maitoa. Meillä on samat iltarutiinit, mutta ehkä niitä ei ole toistettu riittävän kauaa. Ennen unikoulua vauva tosiaan nukahti milloin sattui, ja vain tissille tai mahdollisesti päivällä vaunuihin. Minä menen kohta hetkeksi töihin ennen hoitovapaalle jäämistä, ja koska isä jää vauvan kanssa, on tissille nukutuksesta päästävä eroon. Takaisku oli se, että ne kiinteät lakkasivat ihan yhtäkkiä maistumasta, noin viikkoa ennen unikoulun alkua meillä meni 4-5 ateriaa päivässä + maidot. Nyt ollaan saatu nostettua kolmeen + maidot (välissä ei mennyt yhtään). Jos maitoa taas tarjoaa kovin usein, ei niitä kiinteitä mene tuonkaan vertaa.
Ainoa yö, jolloin vauva on itkenyt, oli se ensimmäinen, jolloin maitoa ei saanutkaan totuttuun aikaan 1.30. Vauva nukkui pienempänä noin 22-3, mutta jotenkin aloin herätä ähinöihin jo silloin 1.30, ja muutaman yön jälkeen siitä tuli vauvan rutiini. Sen jälkeen nukkui toisinaan syömättä seitsemään, eli pärjäsi kyllä pitkäänkin ilman maitoa. Minulla oli tapana oman unen takia tarjota aina jokaiseen vauvan ähinään tissiä suuhun, mikä jälkikäteen katsottuna oli huono asia. Olisi pitänyt jaksaa kokeilla, kelpaisiko esim. pelkkä syli.
Läheisyys vauvan kanssa on toki vähentynyt. Pidämme häntä päivällä paljon sylissä ja hellittelemme, mutta toki se aiempi lähes koko yön jatkunut äidin kyljessä nukkuminen on jäänyt pois. Eli tuntimäärällisesti saa hellyyttä vähemmän.
Päiväunet on aina nukuttu paremmin sisällä sängyssä, kuin vaunuissa. Vauva lakkasi noin kolmikuisena viihtymästä vaunuissa, ja vaunukävelyt muuttuivat itkutaisteluksi. Ennen unikoulua vauva ei koskaan nukahtanut itsekseen tai ilman tissiä.
Jos meille seuraava lapsi vielä suodaan, niin hänen kohdallaan nukuttaminen hoidetaan alusta alkaen toisin. Minäkin uskon, että on helpompi heti alusta alkaen totuttaa vauva omaan petiin.
Ainoa yö, jolloin vauva on itkenyt, oli se ensimmäinen, jolloin maitoa ei saanutkaan totuttuun aikaan 1.30. Vauva nukkui pienempänä noin 22-3, mutta jotenkin aloin herätä ähinöihin jo silloin 1.30, ja muutaman yön jälkeen siitä tuli vauvan rutiini. Sen jälkeen nukkui toisinaan syömättä seitsemään, eli pärjäsi kyllä pitkäänkin ilman maitoa. Minulla oli tapana oman unen takia tarjota aina jokaiseen vauvan ähinään tissiä suuhun, mikä jälkikäteen katsottuna oli huono asia. Olisi pitänyt jaksaa kokeilla, kelpaisiko esim. pelkkä syli.
Läheisyys vauvan kanssa on toki vähentynyt. Pidämme häntä päivällä paljon sylissä ja hellittelemme, mutta toki se aiempi lähes koko yön jatkunut äidin kyljessä nukkuminen on jäänyt pois. Eli tuntimäärällisesti saa hellyyttä vähemmän.
Päiväunet on aina nukuttu paremmin sisällä sängyssä, kuin vaunuissa. Vauva lakkasi noin kolmikuisena viihtymästä vaunuissa, ja vaunukävelyt muuttuivat itkutaisteluksi. Ennen unikoulua vauva ei koskaan nukahtanut itsekseen tai ilman tissiä.
Jos meille seuraava lapsi vielä suodaan, niin hänen kohdallaan nukuttaminen hoidetaan alusta alkaen toisin. Minäkin uskon, että on helpompi heti alusta alkaen totuttaa vauva omaan petiin.