V
P
Pyh
Vieras
[QUOTE="Vieras";24506009]Eikä kuulu, eikä sen kuulu kuulua.[/QUOTE]
No kyllä se kuuluu. Aika laput silmillä on saanut kulkea, jos ei tuollaista ole todistanut.
No kyllä se kuuluu. Aika laput silmillä on saanut kulkea, jos ei tuollaista ole todistanut.
K
Khimaira
Vieras
Ajatellaan niin että se kuuluisi " jokapojan normaaliin elämään". Eikö sitä saa silti kitkeä pois ja muuttaa toimintatapoja? Jossain täytyy olla vikaa jos poika on tottunut siihen että kiusaaminen on ok ja "kuuluu asiaan". Eikä se vika taatusti ole lapsessa :snotty:
K
"Kaisa"
Vieras
Muule tulee pakostakin mieleen että mitä sille kiusatulle lapselle uskaltaa kohta sanoa jos kaikki asiat on kiusaamista! Eikö jonkulainen nahistelu kuulu poikien keskenäiseen naljailuun.. varsinki jos poika ei ole tietoisesti kiusannu
K
"Kaisa"
Vieras
Kyllähän aikuisetki sanoo väliin vaik mitä rumaa toisilleen eikä sekään ole kiusaamista! Tietty jos toinen kokee sanotut asiat kiusaamisena on eriasia ja asiasta on syytä keskustella, mut kyl mä miettisin sen toisen poja omaakin osuutta tapahtuneeseen.. lällättääkö ensin tai esim. kehuu tavaroillaan saa toiset kateelliseksi ja sit juoruaa kotona?
K
Khimaira
Vieras
[QUOTE="Kaisa";24508338]Muule tulee pakostakin mieleen että mitä sille kiusatulle lapselle uskaltaa kohta sanoa jos kaikki asiat on kiusaamista! Eikö jonkulainen nahistelu kuulu poikien keskenäiseen naljailuun.. varsinki jos poika ei ole tietoisesti kiusannu[/QUOTE]
Mikä on kiusaamista ja mikä ei? Sun mielestä?
Mikä on kiusaamista ja mikä ei? Sun mielestä?
poikien naljailu toisilleen on ehkä yleistä, ja poikien elämään kuuluvaa, mut jos se naljailu kohdistuu jatkuvasti yhdelle pojalle, päivittäin, joka välitunti, aina kotimatkalla jne se muuttuukin kiusaamiseksi.
jos lapsi kokee kokoajan joutuvansa nolatuksi, se pikkuhiljaa syö kyllä sisintä, ja se on todella vakavaa.
edelleen mä olen kuitenkin sitä mieltä, et lapset pitää saada tajuamaan kuinka paljon vahinkoa he saattavat tehdä ihan vahingossakin, kun kaikki eivät omaa samanlaista huumorintajua, tai tilannetajua.Puhumattakaan siitä vahingosta mitä aiheuttavat ihan tahallaan.
jos lapsi kokee kokoajan joutuvansa nolatuksi, se pikkuhiljaa syö kyllä sisintä, ja se on todella vakavaa.
edelleen mä olen kuitenkin sitä mieltä, et lapset pitää saada tajuamaan kuinka paljon vahinkoa he saattavat tehdä ihan vahingossakin, kun kaikki eivät omaa samanlaista huumorintajua, tai tilannetajua.Puhumattakaan siitä vahingosta mitä aiheuttavat ihan tahallaan.
[QUOTE="Kaisa";24508338]Muule tulee pakostakin mieleen että mitä sille kiusatulle lapselle uskaltaa kohta sanoa jos kaikki asiat on kiusaamista! Eikö jonkulainen nahistelu kuulu poikien keskenäiseen naljailuun.. varsinki jos poika ei ole tietoisesti kiusannu[/QUOTE]
ehkä sille pojalle ei kannata sitten sanoa juuri mitään.Jos lapsi ei tahallaan kiusaa, niin silloinhan kannattaa opettaa lapselle et välttelee sanomasta mitään sellaista josta toinen menisi kantelemaan.
eihän se ole lapsellekkaan hyväksi et saa syyttä suotta rangaistuksia jos ei ole tehnyt kerran mitään.
perheet voisi esim tavata yhdessä ja laatia pelisäännöt.Kiusattu saa kertoa mikä hänestä tuntuu pahalta, ja kiusaaja taas kertoa oman puolensa asiasta.
ehkä sille pojalle ei kannata sitten sanoa juuri mitään.Jos lapsi ei tahallaan kiusaa, niin silloinhan kannattaa opettaa lapselle et välttelee sanomasta mitään sellaista josta toinen menisi kantelemaan.
eihän se ole lapsellekkaan hyväksi et saa syyttä suotta rangaistuksia jos ei ole tehnyt kerran mitään.
perheet voisi esim tavata yhdessä ja laatia pelisäännöt.Kiusattu saa kertoa mikä hänestä tuntuu pahalta, ja kiusaaja taas kertoa oman puolensa asiasta.
P
Pointti tämäkin
Vieras
S
"Sara"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu;24508355:
Juuri näin! Alkaa raivostuttamaan nämä jutut, että se on ihan normaalia. Keppälerttu hyvin kirjoitti, että mikä on normaalia ja mikä kiusaamista. Juuri näiden "toi on ihan normaalia"-vanhempien takia kaikkia kiusaamisia ei saa kitkettyä pois. Miettikää vähän muitakin kuin sitä omaa kultapuppelia, jolla ei ilmeisesti ole muualla mahdollisuutta pönkittää egoaan kuin muiden kustannuksella...
S
"Sara"
Vieras
[QUOTE="Sara";24508469]Juuri näin! Alkaa raivostuttamaan nämä jutut, että se on ihan normaalia. Keppälerttu hyvin kirjoitti, että mikä on normaalia ja mikä kiusaamista. Juuri näiden "toi on ihan normaalia"-vanhempien takia kaikkia kiusaamisia ei saa kitkettyä pois. Miettikää vähän muitakin kuin sitä omaa kultapuppelia, jolla ei ilmeisesti ole muualla mahdollisuutta pönkittää egoaan kuin muiden kustannuksella...[/QUOTE]
Ja ap on hienosti ottanut asian hoitoon!
Ja ap on hienosti ottanut asian hoitoon!
Ä
"äitix2"
Vieras
Ensinnäkin haluan sanoa että tottakai puutun heti kiusaamiseen ja ollaan käyty koululla ja juttelemassa. En jätä asiaa vaan sikseen, ei tunnu kovin reilulta kun osa ketkä on kommentoinut on kovin "hyökkäävällä" asenteella liikkeellä. Asiallisesti kysyin että mikä olisi sopiva rangaistus.
Ja kyllä ollaan pojan kanssa keskusteltu kiusaamisesta ja siitä että toiset voi loukkaantua myös pienestä sanomisesta. Eikä tässä ole kyse jatkuvasta joka päiväisestä kiusaamiseta, aina välillä kotimatkalla tapahtuvaa, pojat ovat muuten kavereita keskenään niin koulussa kuin kotipihoillakin.
Ja kyllä ollaan pojan kanssa keskusteltu kiusaamisesta ja siitä että toiset voi loukkaantua myös pienestä sanomisesta. Eikä tässä ole kyse jatkuvasta joka päiväisestä kiusaamiseta, aina välillä kotimatkalla tapahtuvaa, pojat ovat muuten kavereita keskenään niin koulussa kuin kotipihoillakin.
Olkoon vaikka miten normaalia, mutta omilta lapsiltani en sietäisi yhtään naljailua tms jos sillä selkeästi pahoitetaan toisen mieli. Harmi jos joku oikeasti väittää että se on normaalia :O
Karkit pois, ottaisin myös mahd kännykän pois jne sais takaisin kun kiusaamista ei tapahu enää.
Vaikka ovat välillä kavereita, ei se tee kiusaamisesta yhtään vähemmän kiellettyä.
Karkit pois, ottaisin myös mahd kännykän pois jne sais takaisin kun kiusaamista ei tapahu enää.
Vaikka ovat välillä kavereita, ei se tee kiusaamisesta yhtään vähemmän kiellettyä.
V
"vieras"
Vieras
Hämmästyttää miten joku voi olla sitä mieltä, että kahden pojan kiusatessa kolmatta tämä kolmas on vain herkkis ja hänelle tulisi tehdä selväksi miten pojat on poikia? Ok, pojat ovat eri puusta kuin tytöt, mutta samalla tavalla heille tulisi opettaa kykyä asettua toisen asemaan eli empatiaa.
Ehkä tässä on enemmän kyse siitä, että poikasi ei vain kykene sisäistämään miltä käytös kiusatusta tuntuu? Häntä vain joskus ärsyttää kyseinen poika ja kun kaveri on vieressä, alkaa nälviminen ja porukassa tyhmyys tiivistyy? Keskustelkaa miten kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, vaikka joskus ärsyttääkin ja ei ole mitenkään hienoa kahdestaan nälviä kolmatta. Hienoa, että olet tehnyt selväksi ettet hyväksy kyseistä käytöstä.
En lähtisi hurjille rangaistuskierroksille, vaan keskittyisin puhumaan ja vahvistamaan pojan käsitystä toisten ihmisten tunteista.
Kutsukaa myös kiusatuksi olonsa kokeva poika vanhempineen teille kylään. Useampaan kertaan. Ei mitään koululla tapaamisia, vaan letkeetä kahvinjuontia ja seurustelua toisen perheen kanssa. Olette vain ihan normaalisti ettekä edes käsittele kiusaamista jankkaamalla asiaa kummallekaan. Tämä vahvistaa pojille, että vanhemmat vetävät yhtä köyttä. Näin minimoitte kiusaamisen halua.
Kiinnittäisin myös huomiota siihen, kuka on tämä kolmas eli toinen kiusaaja. Vaihtuuko kiusaamiskaveri vai onko aina sama? Hänenkin kanssaan olisi hyvä keskustella asiasta.
Mitä tulee yleensä kiusaamiseen, en suosittele lähtemään millekään raivolinjalle kiusaajia kohtaan samantien. Lapsissa on luontainen halu menetellä oikein, sitä halua tulisi vahvistaa. Aikuinen löytää keinot koskettaa lapsen sydäntä. Kun halu lopettaa väärä käytös kumpuaa lapsen sisimmästä, se myös kestää ja on aitoa.
Ehkä tässä on enemmän kyse siitä, että poikasi ei vain kykene sisäistämään miltä käytös kiusatusta tuntuu? Häntä vain joskus ärsyttää kyseinen poika ja kun kaveri on vieressä, alkaa nälviminen ja porukassa tyhmyys tiivistyy? Keskustelkaa miten kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, vaikka joskus ärsyttääkin ja ei ole mitenkään hienoa kahdestaan nälviä kolmatta. Hienoa, että olet tehnyt selväksi ettet hyväksy kyseistä käytöstä.
En lähtisi hurjille rangaistuskierroksille, vaan keskittyisin puhumaan ja vahvistamaan pojan käsitystä toisten ihmisten tunteista.
Kutsukaa myös kiusatuksi olonsa kokeva poika vanhempineen teille kylään. Useampaan kertaan. Ei mitään koululla tapaamisia, vaan letkeetä kahvinjuontia ja seurustelua toisen perheen kanssa. Olette vain ihan normaalisti ettekä edes käsittele kiusaamista jankkaamalla asiaa kummallekaan. Tämä vahvistaa pojille, että vanhemmat vetävät yhtä köyttä. Näin minimoitte kiusaamisen halua.
Kiinnittäisin myös huomiota siihen, kuka on tämä kolmas eli toinen kiusaaja. Vaihtuuko kiusaamiskaveri vai onko aina sama? Hänenkin kanssaan olisi hyvä keskustella asiasta.
Mitä tulee yleensä kiusaamiseen, en suosittele lähtemään millekään raivolinjalle kiusaajia kohtaan samantien. Lapsissa on luontainen halu menetellä oikein, sitä halua tulisi vahvistaa. Aikuinen löytää keinot koskettaa lapsen sydäntä. Kun halu lopettaa väärä käytös kumpuaa lapsen sisimmästä, se myös kestää ja on aitoa.
V
"vieras"
Vieras
Nyt on oikein hyvä päivä lähteä käymään siellä kiusatun lapsen kotona, puhua poikien kanssa yhdessä sekä tietenkin molempien vanhemmat mukana. Eli koulu on "vieras" paikka molemmille, mutta sinun pojallesi tekisi todella terää mennä puhumaan asiasta tämän kiusatun lapsen omalle maaperälle. Ja tietenkin pyytää anteeksi samalla reissulla ja puhua lasten kanssa siitä yhdessä, minkä tämä toinen kokee kiusaamiseksi leikin sijaan.
Otat hänet kainaloosi ja menette soittamaan kiusatun pojan ovikelloa. Hän pyytää anteeksi, juotte äidin kanssa sumpit ja pistätte pojat leikkimään yhdessä. Kun tutustuu toiseen, ei ehkä ole niin kiva kiusata toista.
Itse rieputtaisin lapseni oitis toisen lapsen puheille, vaatisin opea pistämään heidät pareiksi koulussa ja äitinä pyytäisin kiusattua lasta meille leikkimään( näin aion toimia tulevisuudessa, jahka tyttäreni astuu päiväkoti tai sitten kohta eskarilaisten maailmaan)
Itse rieputtaisin lapseni oitis toisen lapsen puheille, vaatisin opea pistämään heidät pareiksi koulussa ja äitinä pyytäisin kiusattua lasta meille leikkimään( näin aion toimia tulevisuudessa, jahka tyttäreni astuu päiväkoti tai sitten kohta eskarilaisten maailmaan)
?
"..."
Vieras
Hienoa että ap on puuttunut tähän kiusaamiseen kunnolla. Kuten tässäkin keskutelussa huomaa, niin moni vanhempi ei niin tekisi. Jos toinen kokee että häntä kiusataa vaikka se olisi kiusaajan puolelta leikkiä niin se on silloin kiusaamista ja täytyy silloin lopettaa,ihan sama kuinka herkkä toinen on. Lasten täytyy oppia ymmärtämään että kaikki ovat erilaisia ja kaikki eivät pidä samoja asioita hauskoina ja leikkinä. Nyt olet rangaituksen antanut ja jos vielä jatkuu niin pahennat rangaistusta, vaikka ne pelit, kännykkä tai telkkari pois, ei saa nähdä kavereitaan tms. Käykää myös yhdessä puhumassa kiusatun kotona ja kuulette molempia poikia.
Mulla oli yläasteella koulukaveri, joka vietti meidän kanssa paljon aikaa yms, ja oli siis ihan kaveri, naljaili meille kuten kaverukset usein toisilleen naljailevat MUTTA ei kestänyt yhtään pienintäkään itseensä kohdistuvaa vitsiä tai kommenttia. Silloin meni herne nenään ja kotona itkettiin äidille, miten ilkeitä muut ovat, ja äiti sitten soitteli reksille ja toisten vanhemmille kun hänen lastaan niin julmasti kiusattiin.
JOS kyse on vastaavasta, niin sellaista "kiusaamista" on kovin hankala lopettaa, eikä minusta pitäisikään. Sillä jos Matti saa sanoa Nikelle ja Liisalle että hohhoijaa aina teitä saa odottaa, tai te kaksi ootte oikein neropatteja, toi sun pipo on hei aika kauhea, yms, niin pitäähän Matin kestää samanlaista kommenttia Liisalta ja Nikeltä. Eikö?
JOS kyse on vastaavasta, niin sellaista "kiusaamista" on kovin hankala lopettaa, eikä minusta pitäisikään. Sillä jos Matti saa sanoa Nikelle ja Liisalle että hohhoijaa aina teitä saa odottaa, tai te kaksi ootte oikein neropatteja, toi sun pipo on hei aika kauhea, yms, niin pitäähän Matin kestää samanlaista kommenttia Liisalta ja Nikeltä. Eikö?