Meillä kuopus on 2 kk ja illat on menneet aika kitinäksi. Poika nukkuu kahdet päikkärit, yhdet pidemmät ja toiset lyhyemmät, niiltä herää joskus 17. aikoihin. Joka ilta n. 18-18.30 alkaa itku ja hammastenkiristys.
Poika on selvästi väsynyt ja olen yrittänyt vielä pienille neuvoa-antaville unille ennen nukkumaanmenoa (yöt menee ihan ok 2-3 syötöllä suurempia valvomatta *koputtaa samantien puuta...*). Muutamana iltana hän on nukahtanut n. puoleksi tunniksi rintareppuun ja sen jälkeen ilta on mennyt hienosti, mutta nyt ei millään. Olen yrittänyt hyssytellä, rinnalle ja vaikka mitä, mutta ei. Huutaa vaan, rinnallekin on eka nukahtamaisillaan, mutta herää sitten huutamaan. Olen antanut lisämaitoakin, kun kuvittelin, että huutaa nälkäänsä, mutta ei. Yöunille poika nukahtaa joskus 21.30 aikoihin (toista tuntia tissiteltyään).
Mahavaivoista meillä ei olla juuri kärsitty, joten en usko että kyse on siitä (esikko huusi mahavaivojaan). Silloin kun olen yksin laittamassa lapsia nukkumaan, illat on aika hulabaloota, kun poikaa ei voi sylistä laittaa mihinkään, huuto siitä senkun pahenee ja sitten rauhoittelu on työn ja tuskan takana.
Tiedän että aika tekee tehtävänsä tässäkin, mutta ikävää kuunnella pienen huutoa illasta toiseen...En muista että esikoisen kanssa olis ollu näin...jos niitä mahahuutoja ei lasketa...aika on kai kullannut muistot :saint:
Heittäkää kollegat ideoita kehiin :wave:
Poika on selvästi väsynyt ja olen yrittänyt vielä pienille neuvoa-antaville unille ennen nukkumaanmenoa (yöt menee ihan ok 2-3 syötöllä suurempia valvomatta *koputtaa samantien puuta...*). Muutamana iltana hän on nukahtanut n. puoleksi tunniksi rintareppuun ja sen jälkeen ilta on mennyt hienosti, mutta nyt ei millään. Olen yrittänyt hyssytellä, rinnalle ja vaikka mitä, mutta ei. Huutaa vaan, rinnallekin on eka nukahtamaisillaan, mutta herää sitten huutamaan. Olen antanut lisämaitoakin, kun kuvittelin, että huutaa nälkäänsä, mutta ei. Yöunille poika nukahtaa joskus 21.30 aikoihin (toista tuntia tissiteltyään).
Mahavaivoista meillä ei olla juuri kärsitty, joten en usko että kyse on siitä (esikko huusi mahavaivojaan). Silloin kun olen yksin laittamassa lapsia nukkumaan, illat on aika hulabaloota, kun poikaa ei voi sylistä laittaa mihinkään, huuto siitä senkun pahenee ja sitten rauhoittelu on työn ja tuskan takana.
Tiedän että aika tekee tehtävänsä tässäkin, mutta ikävää kuunnella pienen huutoa illasta toiseen...En muista että esikoisen kanssa olis ollu näin...jos niitä mahahuutoja ei lasketa...aika on kai kullannut muistot :saint:
Heittäkää kollegat ideoita kehiin :wave:
