Apua

[taustalla]

Miten saan kasvatettua lapsestani ihmisen....... Taustatietoa: omat lapset tytöt 5 ja 1 vuotiaat ja lisäksi mulla on 4 hoitolasta (2-5 v). Siis mulla 5 v 4kk vanha tyttö joka on suoraan sanottuna aivan kamala. Tänään taas otettiin aika rankasti yhteen. Sillä menossa nyt joku uhma mistä loppua ei ole näkyvissä. Tänään tuli taas kamala show piirtämisestä; tyttö suuttui mielettömästi kun yksi hoitolapsistani osasi piirtää hänen mielestään paremman piirustuksen kuin hän, kynät ja paperit lensivät ja armoton haukkuminen ja kiroilu alkoi. Eilen kun oltiin ulkona hän itki ja huusi melkein koko ulkoilun ajan kun ei saanut yhtä kovia vauhteja keinussa tai ei mielestään osannut tasapainoilla hiekkalaatikon reunalla tarpeeksi hyvin kuin muut hoitolapset. Siis koko ajan vertailee itseään muihin ja kilpailee. Talvella kun oltiin hiihtokilpailussa niin tuli rääkyen maalin kun joku toinen tyttö oli ohittanut hänet. Mä en tajua tätä!!!! Sillä täytyy olla todella huono itsetunto vaikka olenkin päivittäin yrittänyt sitä parantaa kehumalla. Tyttö on todella agresviinen ja vihainen mielestäni koko ajan, käy vähän yli kieroksilla koko ajan... lyö, kirjoilee, haukkuu, heittää tavaroita yms. kun on vihainen. Vähän aikaa muistaa olla kiltti kun ollaan selvitetty asia mutta hetken päästä on taas joku asia on huonosti..... Mä en tiedä enää mitä teen? Miten saan kasvatettua siitä kunnon ihmisen???? Auttakaa......... Mä uskon et lopetan tän perhepäivähoitajan työn, koska en jaksa enää tätä mustasukkaisuutta!!!

 

[hip]

Meillä sama juttu kohta 6-v pojan kanssa. jos jokin ei mene niinkuin hän haluaa, kauhea huuto, kiroilu, haukkuminen yms. yms.

Nyt on otettu miettimispenkki ja pastakello käyttöön. Jokaisesta tyhmä/pöljä/ vastaava nimittelystä tulee minuutti penkillä.

Jos poika ei voita, tavarat lentelee. Tätä ollaan harjoiteltu aina silloin kun itse on voimissaan että jaksaa kuunnella riehumista.

Päiväkodissa menee ihan hyvin. Tämä tempperamenttisuus ilmenee vain kotona, ja yleensä vain minun läsnäollessa. Isin kanssa ei ongelmaa. Eli meillä ainakin taitaa olla se äitiä vastaan uhmaaminen se juttu.

Ulkona on tosi tympeää toisinaan olla, kun poika vain möykkää, huutaa, lyö ja juoksee ties minne mököttämään. Olen vain yrittänyt palkita sitten niitä kivoja ulkoilureissuja ja puhunut että eikö ollutkin kivaa kun ei tapeltu.

Toisinaan kyllä pinna palaa, mutta ei kai se auta. Raivari kerrallaan.

tsemppiä!

 

[susasanna]

En nyt halua loukata mut eikö tuo lapsiryhmäsi ole ihan liian suuri??

Ehkä tyttösi kaipaa yksinkertaisesti enemmän omaa äitiään itselleen??

 

[taustalla]

Onhan se liian suuri mutta meillä päin on todella huono hoitotilanne, joten lupauduin ottaan lisää lapsia....mutta oma perhehän tässä kärsii joten olen päättänyt että lopetan tän homman tän kuun lopussa!!!!!!!!!!! Viikonloput meillä menee tosi hyvin, tyttö on rauhallinen eikä suuremmin kiusaa ketään, tänään taas kysy että "onko äiti tänään vapaapäivä, eihän tule hoitolapsia?" Tyttö kärsii aivan selvästi tästä joten ei ole muuta mahdollisuutta kuin lopettaa! Ja se on varma että ei enää ikinä hoitolapsia kun omat lapset ovat pieniä!!!!!!!!!!