Apua uhmaikäisen kanssa.

Mulla on poika 2v9kk ja siis sillä on uhma pahimmillaan. Ja ihan viimeaikoina, se on alkanut purkaa turhautumista ja kieltoja muhun. Se läimii jalkoihin ja sylkee, mutta ei mua päin eikä niinku kunnolla sylje vaan pärskii. Lisäksi huutaa että äiti on tyhmä.

Tätä on nyt jatkunut jo pari viikkoa ja se alkaa olla melkoisen väsyttävää.Olo on niin kurja kun joutuu koko ajan kieltämään ja pistämään toisen jäähylle. Jäähyllä hän istuu sen 2minuuttia ja sen jälkeen käydään läpi miksi hän istuu jäähyllä ja hän pyytää anteeksi katsoen minua ja sitten halataan.

Mutta siis onko jollain keinoja millä tämänlaisen läimimisen ja "sylkemisen" saisi loppumaan vai saako sitä edes :( kun tuntuu että mun keinot ei ainakaan sitä pois vie. Kyllä se jäähyllä itkee ja ihan tosissaan anteeksi pyytää, mutta sitten taas hetki menee kun joudun jostain kieltämään ja taas sama rumba :(

Taustaa sen verran, että ollaan oltu kotona 2,5v ja poika siis aloittanut muutama kuukausi sitten päiväkodin..ja tää uhmakin alkoi vasta sen jälkeen näin pahana.
 
Poika voi reakoida siihen että on "joutunut" päiväkotiin ja siksi uhma tulee noin vahvana juuri sinua kohtaan.Ei kai siinä muu auta kun jatkaa jäähyä ja yrittää perustell miksi näin ei saa tehdä.Tai yrittää keksiä joku muu rangaistus.Kyllä se aikanaan ohi menee vaikka väsyttävää onkin.Meillä esikoinen taas sai ekan uhmansa 2.v. ja sai aivan tajuttomia itkuhuutoraivareita.Pikkuveljen syntymä taisi vaikuttaa asiaan...Ja monet muutkin uhmat on koettu ja selvitty niistä. :D
 

Yhteistyössä