Hei armaat!
Miten te aamuisten mörrimöykkyjen vanhemmat selviätte hankalista aamulähdöistä ilman myöhästymisiä - ja ennen kaikkea ilman hermostumista?!
Meillä esikoinen nyt jo eskarilainen, ja lähes jokainen aamu alkaa kitinällä... en halua nousta, tuu äiti viereen makaamaan, sylissä ei oo hyvä olla, hampaiden pesu ei huvita, jalkoja väsyttää, haluu kattoo telkkaria, aamupala ei maistu, haluaa että äiti vie eskariin, ei ylipäätään halua lähteä.... siis jatkuvaa valitusta ja vikinää, jota mun pinna ei jaksa kuunnella... Vaikka kuinka joka aamu yritän olla ystävällinen ja pitää sylissä, herätään ajoissa, vaatteet on katottu illalla valmiiksi, aamupalan saa itse valita jne. niin aina joutuu huudolla lähtemään.
Tänään karjuin niin, että seinät oli sortua, ja arvaahan sen, mitä siitä on seurauksena
Antakaahan pitkäpinnaisemmat ja viisaammat neuvoja, miten päästäis lähtemään hyvillä mielin ja aloittamaan työ- ja hoitopäivä rauhassa.
Miten te aamuisten mörrimöykkyjen vanhemmat selviätte hankalista aamulähdöistä ilman myöhästymisiä - ja ennen kaikkea ilman hermostumista?!
Meillä esikoinen nyt jo eskarilainen, ja lähes jokainen aamu alkaa kitinällä... en halua nousta, tuu äiti viereen makaamaan, sylissä ei oo hyvä olla, hampaiden pesu ei huvita, jalkoja väsyttää, haluu kattoo telkkaria, aamupala ei maistu, haluaa että äiti vie eskariin, ei ylipäätään halua lähteä.... siis jatkuvaa valitusta ja vikinää, jota mun pinna ei jaksa kuunnella... Vaikka kuinka joka aamu yritän olla ystävällinen ja pitää sylissä, herätään ajoissa, vaatteet on katottu illalla valmiiksi, aamupalan saa itse valita jne. niin aina joutuu huudolla lähtemään.
Tänään karjuin niin, että seinät oli sortua, ja arvaahan sen, mitä siitä on seurauksena
Antakaahan pitkäpinnaisemmat ja viisaammat neuvoja, miten päästäis lähtemään hyvillä mielin ja aloittamaan työ- ja hoitopäivä rauhassa.